Kerroin väsymisestäni läheisille. Näin sain tukea:

Mikä on perhetyöntekijä? Pitääkö olla sossun asiakas?25 tietää mistä puhuu.ap

Sama täällä, siskoni törkeesti muisteli että joo oli hänellä silloin rankempaa, vaikka minä jopa autoin sitäei tullut apua. Ei muualtakaan. Tai olisi pitänyt sanoa että äiti ota nämä mä en enää pysty. Mutta secettä sanoi että hermot ei kestä jne. Ei auta. Siskoltani pyysin että APUA..

2

[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 13:17"]

Vähän aiheen vierestä, mutta kuitenkin.. Olin juuri saanut kolmannen lapsemme, ja siinä kätilön kanssa kotiutuskeskustelua käytiin. Sanoin vaan puoliksi vitsillä että jännittää mitenköhän tässä pärjätään kolmen aika pienen lapsen kanssa, kätilö töksäytti vaan että kyllä se pitää pärjätä kerta lapsia tekee. Aha, selvä. :0

[/quote]

Juuri tämä asenne! Siis se, että ei voi edes sanoa että nopeasti se pikkulapsiaika menee, että muista ettet stressaa liikoja ja pyydät apua jos tuntuu ettei jaksa. Tai sanoo edes jotain! Jotain muuta kuin tuon, että itse se pitää ihmisen pärjätä. 

Tämä Suomessa mättää ja pahasti. 

Hei! Jos asut pk - seudulla tai Helsingin aluuella googleta lapsiperheiden kotipalvelu ja
soita sinne, saat apua.

Millaista kuvittelit, että lapsen kanssa olisi?

Miten ennakoit ratkaisevasi tämän ongelman, kun suunnittelit lapsen hankintaa?

[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 13:14"]

[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 13:07"]

Pitäisi perustaa jokin kerrostalo, jossa olisi iso yleisessä käytössä oleva huone (tai parikin) ykköskerroksessa, vaikka ihan siellä rapussa sellaisenaan avoimena tilana jokin lasten temmellystila ja lisäksi muutamat sohvat ja tuolit, ja taloon saisi muuttaa vain yksinhuoltajat. Voisitte sitten siellä pitää toisillenne seuraa ja vahtia toistenne tenavia ja lapsilla olisi kavereita.

[/quote]

kuulostaa ihan joltain kultilta :D ja ihan kamalalta paikalta asua, kerrostalo täynnä lapsia. Ei siellä olis ikinä hiljaista.

[/quote]

Sopisi hyvin. Nuo lapset olisivat sitten kuitenkin pois tavallisista kerrostaloista.

No olisihan ehkäisymenetelmiä, jos ei jaksa hoitaa lapsia. Sen tiedän, että lapsen huuto on korvia ja hermoja raastavaa, silloin on kyllä kaikki konstit tarpeen. Mutta rauhallinen hyvin nukkuva lapsi on ihan ok. Paska mies taas olis parempi ulkoistaa heti alkuunsa, jos sellaisen kanssa on onnistunut lisääntymään. Se olo helpottaa jo ihan sillä.

Mullekin anoppi sanoi et yhen kanssa aina pärjää. Nyt on lapsia kolme ja yksin olen hoitanut. Omat vanhemmar kuolleet, joten apuja ei mulla alta heru. Tietää sitten, kun appivanhemmar vanhenee, että apuja ei heru. Itsepähän olen lapseni hankkinut.., en minä kummosta apua vailla olisi. Jos vaikka kerran vuodessa kysyttäs tarttisko hoitoapua.

Onko teidän alueella jotain perhekerhoja (seurakunnan tai MLL:n)? Niiden yhteydessä voi tutustua toisiin äiteihin ja yhdessä rakentaa tukiverkko.

Minä tutustuin täkäläisessä kerhossa muutamaan äitiin ja heidän kanssa pidimme vaunujen kokoontumisajoja. Jos joskus joku meistä tarvitsi omaa aikaa, niin sitten vauvojen  päiväunien aikaan puistossa oli kaksi mammaa ja kolmet vaunut.  Kolmannen vaunujen kuski oli samaan aikaan parin tunnin nokosilla.  

2

Tunnistat ja tunnustat että olet väsynyt ja se onkin avain, minkä luulisi avaavan ovet sekä neuvolan että läheistesi sydämenoviin....pettymyksesi on hyvin ymmärrettävää ja minua satunnaista sivustoilla vierailevaa ja kommentoivaa pysäyttävä, sillä olet kokenut hylkäämisen ja vähättelyn, mitä ei soisi kenellekkään, eteenkään maailman tärkeintä työtä tekevälle eli pienen vauvan äidille!

Neuvolan asiantuntijan kommentti paljastaa ettei asiantuntija tiedä mitä puhuu, joten veronmaksajana hänenkin palkalleen olen sitä suuremmasti hämmästynyt kohtelustanne! Maksamme verovaroin ns. asiantuntijoiden palkat, joten tulosta täytyy tulla ja apua avunhakijoille.

Olet uupumisesta huolimatta älykäs -koska silti yrität apua etsiä ja tiedät vastuusi sekä itseäsi ja lastasi kohtaan-toisin kuin hylkääjäsi, joille oma etu on paras etu! Soita ensi alkuun vaikka turvakotiin, missä kyllä apua saat ja oikeita neuvoja lisäapuun. Et maininnut lähiperheestäsi muutoin eli en siksi puutu puolisokysymykseen.

Tarvitset heti apua ja olet oikeutettu saamaan sitä myös heti, siksi kehoitna ensimmäiseksi voimavarojasi säästellen ottamaan yhteyttä ensi-ja turvakotiin, sillä et välttämättä jaksa todistella ja odottaa edes puhelinvastaajaa pitemälle jos sosiaalitoimistoon soittelet. Siis nyt soitto turvakotiin. Ymmärrän että täällä Suomessa ei kilttiä kannata enää olla vaan vaatia vastinetta yhteisin verovaroin järjestettyjä palveluita, jotka luotiiin ihmisten tarpeita varten eikä niin että meidän tulisi mukautua palveluja tukien.

Älä anna periksi vaan jos et koe tulevasi kuulluksi niin pyydä puhelimeen toinen työntekijä. PArasta olisi jos voisit vauvan kanssa mennä itse turvakotiin ja kasvotusten asiantuntijan kanssa pohtia mitä on tapahtunut ja miten tästä eteenpäin.

t. äitix4-mumma x2,oulu

PS  Olet sydämelläni ja uskon että löydät avun, eikä vannomisesi käsi Raamatulla mene hukkaan! Sinä ja lapsesi selviätte tästäkin hetkestä ja koittaa se päivä vielä, että hämmästelet parinkymmenen vuoden kuluttua, miten rankkaa oli vaan apua saaden selvisitte. 

Valtiovallalle vaatimus: kodinhoitajat takaisin lapsiperheisiin!

[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 12:56"]

Neuvola: voi että kurjaa. Vauvat on sellaisia. Pyydä joku auttamaan. (Olin juuri puhunut että minulla on mahdollisuus vain maksettuun apuun. Asia todella on näin. Kukaan sitä ei vain usko) Äitini: ai jaa. Kuule, me lähdetään Italiaan Pekan kanssa kun tuli sellainen olo että syksy väsyttää. Anoppi: älä nyt viitsi. Kukaan ei yhden lapsen kanssa väsy, ajattele niitä joilla on kaksoset. En usko yhtään. Jaksaa ne muutkin. (Itkin) Täällä minua kehotettiin hakemaan apua kun kirjoitin tänne aamuyöllä ja joskus päivälläkin väsymyksestä itkuisen vauvan kanssa. Vannon käsi Raamatulla että tämä on totta. Täällä pääkaupunkiseudulla ei asu lähellä kuin anoppi joka on mitä on. Now, What?

[/quote]

Onko sulla sisaruksia? Oma siskoni sai vauvan vuosi sitten ja alusta asti kerroin hänelle, että meille saa kyllä sitten tuoda hoitoon jos tuntuu että haluaa omaa aikaa. Rakastan siskonlastani ja ihan mielelläni olisin hänen kanssaan vaikka kokonaisen vuorokauden jos niikseen tulee.

En ymmärrä ihmisiä, jotka eivät auta lähisukulaisiaan.

Soitan kotipalveluun seuraavaksi.ap

[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 13:14"]

[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 13:07"]

Pitäisi perustaa jokin kerrostalo, jossa olisi iso yleisessä käytössä oleva huone (tai parikin) ykköskerroksessa, vaikka ihan siellä rapussa sellaisenaan avoimena tilana jokin lasten temmellystila ja lisäksi muutamat sohvat ja tuolit, ja taloon saisi muuttaa vain yksinhuoltajat. Voisitte sitten siellä pitää toisillenne seuraa ja vahtia toistenne tenavia ja lapsilla olisi kavereita.

[/quote]

kuulostaa ihan joltain kultilta :D ja ihan kamalalta paikalta asua, kerrostalo täynnä lapsia. Ei siellä olis ikinä hiljaista.

[/quote]

Tuota kutsutaan kommuuniksi. Kultti siitä tulee vain, jos hommaan liittyy jokin. esim. uskonnollinen ideologia, jota tässä nyt tuskin haetaan...

[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 13:00"]

muista että aika kuluu oikeasti tosi nopsaan. Vauva-aika menee yllättävän nopeasti. Ja se väsymys, se o. Inhottavaa mutta kuuluu asiaan :)

[/quote]

Aikuisilla ihmisillä on keskenään erilainen sieto väsymyksen suhteen. Synnynnäinen unen tarve on yksilöllinen, ja toiset sietää väsymystä toisia huonommin. Ei voi sanoa, että tuo kuuluu asiaan ja menee yllättävän nopeasti, siinä voi käydä niin, että näköalattomuus saa vallan ja tapahtuu hirveitä. Just tää että omien kokemusten perusteella yleistetään, on syvältä. Se, mikä sulle on siedettävän rajoissa, voi olla toiselle jo täysin sietämätöntä.

En mitenkään kettuile mutta onhan se lasten kanssa raskasta..mutta voisiko sitä silloin miettiä kun alkaa vauvoja rustailemaan jokaisen miehentekeleen kanssa että kannattaakohan ja kestääkö pää.. Saatikka sitten että niitä on joka miehelle niitä lapsia! Jos mieheen ei voi luottaa ennen lasta niin miten se tilanne siitä muuttuisi vauvan jälkeen!?! Kun nuoret tytöt haluaa ihanan pikkuvauvan niin onhan se kiva mutta se ihana pikkuvauva kasvaa ja tarvitsee ehjän ja rakastavan kodin jossa on rajat.. Puhumattakaan siitä että vauvat on raskaita hoidettavia jos on itkuisempi yksilö.. Kannattaa alkaa lapsihommiin kun on turvallinen ja aivot omaava mies auttamassa ja tukemassa !

Haluan sanoa että luen kaikki vastaukset. En vain ehdi vastata. Hämmentävää että saan lähimmäisen rakkautta tuntemattomilta. Läheisistä en. Taistelu jatkuu! Ap

Meillä mies ainakin käy töissä.

Nykyään ei tarvitse enää olla lastensuojelun asiakas, että saa apua perhetyöntekijästä. Se on ennältäehkäisevää perhetyötä ja myös tukiperheen voi saada kun lapsi täyttää vuoden.

Perhetyötekijä on tukena ja auttaa lastenhoidossa, ei siis kodinhoidossa, niin että hän on lapsen kanssa kun sinä lepäät tai hoidat kotia. Apu on väliaikaista 3kk mutta se voi myös jatkua sen jälkeen.

Mulla tosiaan käy, juuri muuttui jatkuvaksi avuksi kun ollaan 11kk tytön kanssa kahdestaan eikä mulla ole kuin pari ystävää, ei siis edes vanhempia ( asuin 16 vuotta lastenkodissa).

Nämä ihmiset tietävät menneisyyteni ja sanovat ettei heillä ole huolta meistä ollenkaan, päinvastoin.

Meillä menee hyvin, en ole väsynyt mutta ruoanlaitto tiskeineen on haastavaa tuon lapsen kanssa, söin leipää ekat 7kk.

Ptt käy asukaspuistossa ja ulkoilee lapsen kanssa kun teen ruokaa viikoksi. Tykkään ihan tosi paljon hänestä ja mikä tärkeintä, lapsi tykkää ja hänellä on toinenkin turvallinen aikuinen seuranaan.

Ota yhteyttä sinne, saat varmasti apua sieltä. On ihan neuvottelukysymys kuinka se alkaa ja hoituu.

Sanoi ptt:lle että en kaipaa kahviseuraa vaan ihan konkreettista työtä ja hän otti sen hyvin. Toki paljon myös jutellaan ja kyselen neuvoja häneltä.