Lue keskustelun säännöt.
jouluksi poikaystävän perheelle. apua!
24.11.2014 |
Olen parikymppinen nuori neitonen ja oon seurustellut tän hetkisen poikaystävän kanssa 9kk. Ollaan oltu avoliitossa jo monta kuukautta.. Ei ihan hirveästi käydä hänen vanhemmillaan jotka siis eronneet ja olisi tarkoitus mennä jouluksi heille. Minua jännittää ihan hirveesti aina kaikki tollaset tilanteet (oon ihan sosiaalinen) mutta silti. Siellä on paljon lapsia joiden kanssa en tuun ihan hyvin juttuun kai. Poikaystävä aina sanoo että hänen perhe tykkää minusta kovasti, mut ei vaan tunnu siltä :/ Miten saan tätä jännitystä pois ja meen sinne ilosin mielin... Auttakaa :/
Kommentit (32)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisin vielä lisätä et ainaku ollaan oltu siellä hetki niin sitä rennommaks se ilmapiiri menee mut silti jännittää :D en tajua mitä mä täs pelkään!
Sen perhe on kuitenkin ihan sika ihana ja tykkään niistä kovasti! Silti tuntuu et jäisin mielummin vaikka kotii syömään suklaata kun lähtisin sinne :D ap
no koita yksinkertaisesti olla vaan jännittämättä. ole oma ittes!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos siellä on kerran lopulta ihan kivaa, niin sittenhän voit lähteä.
Toinen juttu olisi, jos tietäisit käynnin olevan piinallinen. Silloin ei kannattaisi mennä.
On kivaa mutta sinne meneminen jännittää niin paljon! Ja tälläkin hetkellä ajattelen et oisin mielummin vaikka kipeä. Seuraavana päivänä mennään mun suvun luokse syömään ja poikaystävä ei narise yhtään :) En mäkään sille oo sanonu et sinne meneminen jotenki jännittää mut vihaan mennä esim lääkäriin tai kauppaan yksin joka on ihan täynä :D ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 04:06"]
On kivaa mutta sinne meneminen jännittää niin paljon! Ja tälläkin hetkellä ajattelen et oisin mielummin vaikka kipeä. Seuraavana päivänä mennään mun suvun luokse syömään ja poikaystävä ei narise yhtään :) En mäkään sille oo sanonu et sinne meneminen jotenki jännittää mut vihaan mennä esim lääkäriin tai kauppaan yksin joka on ihan täynä :D ap
[/quote]
Jos kerran tiedät, että sinulla tulee olemaan kivaa, mitä väliä jännittämisellä on? En ole varma, ymmärränkö ongelmaasi.
Jännitätkö niitä ihmisiä vai sitä tilannetta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menomatkalla 6-pack siideriä, eiköhän se siitä.
Minulla sama tiedossa :D Ollaan seurusteltu 3v, ollaan 18v ja poikaystävä 20v. Oon tavannu tän porukat kolmesti livenä, en koskaan oo käyny heidän luona, koska välimatkaa 400km. Nyt pitäis olla koko joulu ja joulupyhät siellä :D Äää jnnittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No hei, jos ne on kivoja tyyppejä ja viihdyt siellä niin ei hätää. Menkää vaikka kerran ennen joulua käymään ja juttelette vaikka heidän joulunviettoperinteistään. Kysy, voitko viedä jotain joulupöytään, teet hyvän vaikutelman. Ja kun taas kerran tulette tutummiksi, joulu sujuu kyllä mainiosti.
Itse aikoinaan nuorena likkana olin ihan jäässä kun anoppilassa oli paikalla ihan hirveästi porukkaa, isovanhemmatkin.. Ja ihan eri tavat kuin meillä kotona, mutta avoimin mielin...
Vedä perseet ja anna pojan isukille blowjobbi
Mä en ainakaan halua viettää joulua poikaystävän vanhemmilla, ihania he ovat ja kaikkea, mutta joulun haluan viettää mitään miettämättä omilla vanhemmillani. En ymmärrä miksi edes menette, jos niin jännittää. Yhdessä me ollaan oltu 5 ja puoli vuotta, ja vanhemmat olen tavannut noin miljoona kertaa
Ymmärrän ap:n jännityksen hyvin, varsinkin, kun suhde on vielä tuore ja kyseessä on myös eka joulu poikaystävän kanssa. Kannattaa varautua siihen, että anoppilassa joulua vietetään eri tavalla kuin mihin on tottunut. Esim. mulle tuottaa vieläkin (nyt 5. joulu nykyisen avomiehen ja hänen perheensä kanssa) "ongelmia", että miehen perheen jouluperinteet on niin erilaisia.
Meillä kokoonnutaan pienellä perheellä yhteen, syödään yhdessä huolella valmistellut ei-niin-perinteiset jouluruoat saunan jälkeen, ensin alkupalat, sitten pääruoka, sitten jälkiruoka. Ja juodaan tarkasti valitut viinit. Sitten juodaan glögiä, kun avataan lahjat ja kuusessa on elävät kynttilät. Ei mitään kovin muodollista, mutta näin on meillä aina tehty ja se tuntuu jouluun sopivan juhlavalta. Pidetään sähkövalot mahdollisimman vähissä ja poltetaan kynttilöitä. Ehkä kuunnellaan jotain ihanaa musiikkia ja sitten syödään lisää herkkuja. Voidaan koristella esim. punaisilla ruusuilla, valkoisilla kynttilöillä, lasilla... Ei mitään joulutähtiä, niin nähty! Pukeudutaan vähän tavallista parempiin, mutta ei varsinaisesti juhlavaatteisiin.
Miehen kotona, kun sinne mennään, vanhemmat on jo aloittaneet jouluaterian "kun meillä oli niin nälkä, ei me jaksettu odottaa". Tarjolla on kinkkua sekä lanttu-, porkkana- ja perunalaatikkoa. Ei kiitos, kyllästyin niihin jo alle kymmenenvuotiaana, mutta anoppilassa niitä on vain pakko syödä, koska muutakaan ei ole enkä halua nirsota. Koska emme ehtineet aloittaa yhtä aikaa vanhempien kanssa, voimme laittaa laatikoita mikroon, koska "ovat varmaan jo vähän jäähtyneet". Miehen sisarukset pamahtavat ovesta sisään ihan milloin sattuu, heidän puolisonsa mukana tai sitten "ne tulee ehkä joskus illemmalla". Puhutaan kovaan ääneen, melkein huudetaan. Illassa ei ole mitään struktuuria, tuntuu kovin arkiselta. Pukeudutaan verkkareihin ja kuusessa on sähkökynttilät. Telkkarista pauhaa jotain golfia tai moottoriurheilua. Australiassa asuvalle tädille soitetaan skype-puhelu. Sitten avataan lahjat hosuen, koska anoppi ei jaksa enää odottaa, vaikka perheen kuopuspoika tyttöystävänsä kanssa ei ole vielä tullut. Sitten kun se poika ja tyttöystävä saapuvat revittyjen lahjapapereiden keskelle, niin sanotaan, että "kun me ei maltettu odottaa, no tos on teille". Ja sitten pelataan lautapelejä ja saunotaan yömyöhään ja huudetaan kilpaa, kun jokaisella on asiaa toisensa päälle.
Niin erilaisia joulunviettotapoja meillä on. Minulle anoppilan joulu ei ole enää uusi juttu, mutta yllättää joka kerta.
nro 16 anoppilan joulu kuulostaa ihanalta :) paitsi ehkä noi jouluruuat. kuitenkin, jokainen saa olla tavallaan ja omillaan, tulla niinkuin ehtii ja sattuu ja pukeutua niinkuin lystää!
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 09:03"]
nro 16 anoppilan joulu kuulostaa ihanalta :) paitsi ehkä noi jouluruuat. kuitenkin, jokainen saa olla tavallaan ja omillaan, tulla niinkuin ehtii ja sattuu ja pukeutua niinkuin lystää!
[/quote]
nro 16 ymmärrän hyvin. hei kuka haluaa syödä mikrossa lämmitettyä valmis lanttulaatikkoa?!? miltä mahtaa tuntua tulla revittyjrn lahjapaperien keskelle..
Ootte mahtavia! Ehkä mä selviän :-D
AP