Mies! Miten elämäsi muuttui kun vauva syntyi?
Kommentit (149)
Aviomieheni minua edeltävä seurustelusuhde päättyi suurelta osin siksi, että nainen ei halunnut lasta. Nyt lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin meillä on neljä lasta, aktiivinen seksielämä, hauskaa yhdessä, hellyyttä, lasten kanssa harrastava ja kotitöitä tekevä isä. Jotkut osaavat, joillekin sopii. Kaikkien ei kannata elää saman mallin mukaan.
[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 15:54"]
[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 15:49"][quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 15:15"] [quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 15:10"][quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 13:44"] Jos mies hoivais autoaan samaan tyyliin, loukkaantuis naiset ihan älyttömästi. Enkö minä kelpaa..jne. [/quote]Voiko joku verrata autoa ja lasta??? Pientä rotia.Ei auto(eikä mikään tavara) eikä lapsi ole mitenkään verrannollisia. Eikä terve aikuinen mies voi loukkaantua siitä että nainen hoitaa yhteistä lasta. Miten sairasta. Päinvastoin, miehen luulisi olevan iloinen kun hänen lapsestaan pidetään hyvää huolta. Sitten mies voisi loukkaantua jos nainen hoivaisi vaikka ompelukonetta,jos on kerran pakko suuttua jos jotakin muutakin huomioidaan.Ja lopettakaa tuo itkeminen siitä huomion saamisesta.Aikuiset miehet. Tarvii aina olla huomion keskipisteenä. [/quote] Etkö näe että miehet kokevat että parisuhde päättyi siihen kun vaimolle tuli tärkeämmäksi odotus ja vauva. Ilmiö on yleinen ja haitallinen. Eikö sua häiritse jos miehesi kokee noin? [/quote]Eikö vauva kuulukkin olla tärkein? Näin sen on luonto järjestänyt ja taannut ihmisen säilymisen. Jos nainen ei huolehtisi vauvasta se menehtyisi. Jos äiti vaan pelehtisi miesten kanssa, kävisi vauvalle huonosti. [/quote] Ei ne vauvat kuole vanhempien rakkauteen, osa saa kyllä eriasteisia ongelmia kun isä voi pahoin...häipyy. Musta vauvasta ja lapsista huolehditaan mutta ne ei voi olla vaimolle tärkeämpiä kuin parisuhde. Isä
[/quote]Kyllä ne silloin on kun ovat vauvoja. Aikuinen mies kai osaa (ainakin pitäisi)pitää huolta itsestään, mutta vauva ei. Eiköhän se isä pysty laittamaan itsensä taka-alalle muutamaksi vuodeksi. Niinhän se äitikin joutuu luopumaan paljosta kun vauva on pieni. Vanhempien rakkauteen ei kukaan kuole, mutta ei myöskään vähempään seksiin jos sitä tarkoitat rakkaudella.Vaikutat todella itsekeskeiseltä,minä, minä minä.Vauva aika on lyhyt pätkä ihmisen elämässä,että eiköhän sitä jaksa uskollinen olla vaikka vaimo sille vauvallekin huomiota antaa. Taidat olla mustasukkainen omille lapsillesi?
[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 15:59"]
[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 15:16"]
[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 14:43"]
Mitä kusetusta se on? Kyllä miehen pitää ihan itse tehdä oman elämänsä valinnat eikä syyttää niistä muita.
[/quote]
Niin, tein tuon perheellistymisvalinnan jokseenkin lievästi painostettuna aika moneltakin suunnalta, nuorena kun ei ihan heti ole varma valinnoistaan. Nyt nelikymppisenä kun on oppinut pitämään puolensa monessakin asiassa (esim liksa noussut parissa vuodessa pitkälle toista tonnia) niin on aivan liian myöhäistä tuon perhejutun kannalta. Jos olisin tiennyt mitä eteen oikeasti tuleman pitää, niin se olisi rouvalle ollut monoa välittömästi yhteisestä taloudesta eikä toista olisi otettu saman katon alle. Viikkoa ennen alttarikeikkaa nuoremman veljeni viisikymppinen työkaveri piti minulle 15 min saarnan "tulevaisuudestani" ja luulin sen olevan vain vanhan guben känninurinaa. Noin 90% äijän saarnasta on toteutunut...voi helvettiläinen sanon minä. Vieläkin muistan sen vahingoniloisen röhönaurun, "kyllä sää jolppi vielä opit paikkasi kun se eka käärö tulee...".
Mutta minulla on ainakin mahdollisuus kertoa duunissa nuoremmille miehille mihin ei kannata lähteä vaan pitää pelimahdollisuudet aivan ihan ikiomissa näpeissä. Meinaan sillä hetkellä kun se kiljuva paketti tulee maailmaan, huushollissa miehen mielihalut ovat seuraavat 18 vuotta ne vähiten kuunnellut.
Turha odottaa jostain neuvolasta tai Väestöliitolta nuorille miehille (tai vela-naisille) neuvontakurssia/läystäkettä "vapaaehtoinen lapsettomuuskin on hyvä vaihtoehto" tms.
[/quote]
Samaa mieltä, se vaan nuorelle miehelle on vittu niin makeaa että mikään järkipuhe ei oikein perille mene, jokainen sukupolvi joutuu sen saman virheen tekemään :( .
[/quote]OMAA TYPERYYTTÄ MIEHET. Taitaa ne aivot todella olla siellä jalkojen välissä. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis sanoo vanha suomalainen sananlasku.
[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 16:16"][quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 15:54"]
[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 15:49"][quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 15:15"] [quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 15:10"][quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 13:44"] Jos mies hoivais autoaan samaan tyyliin, loukkaantuis naiset ihan älyttömästi. Enkö minä kelpaa..jne. [/quote]Voiko joku verrata autoa ja lasta??? Pientä rotia.Ei auto(eikä mikään tavara) eikä lapsi ole mitenkään verrannollisia. Eikä terve aikuinen mies voi loukkaantua siitä että nainen hoitaa yhteistä lasta. Miten sairasta. Päinvastoin, miehen luulisi olevan iloinen kun hänen lapsestaan pidetään hyvää huolta. Sitten mies voisi loukkaantua jos nainen hoivaisi vaikka ompelukonetta,jos on kerran pakko suuttua jos jotakin muutakin huomioidaan.Ja lopettakaa tuo itkeminen siitä huomion saamisesta.Aikuiset miehet. Tarvii aina olla huomion keskipisteenä. [/quote] Etkö näe että miehet kokevat että parisuhde päättyi siihen kun vaimolle tuli tärkeämmäksi odotus ja vauva. Ilmiö on yleinen ja haitallinen. Eikö sua häiritse jos miehesi kokee noin? [/quote]Eikö vauva kuulukkin olla tärkein? Näin sen on luonto järjestänyt ja taannut ihmisen säilymisen. Jos nainen ei huolehtisi vauvasta se menehtyisi. Jos äiti vaan pelehtisi miesten kanssa, kävisi vauvalle huonosti. [/quote] Ei ne vauvat kuole vanhempien rakkauteen, osa saa kyllä eriasteisia ongelmia kun isä voi pahoin...häipyy. Musta vauvasta ja lapsista huolehditaan mutta ne ei voi olla vaimolle tärkeämpiä kuin parisuhde. Isä
[/quote]Kyllä ne silloin on kun ovat vauvoja. Aikuinen mies kai osaa (ainakin pitäisi)pitää huolta itsestään, mutta vauva ei. Eiköhän se isä pysty laittamaan itsensä taka-alalle muutamaksi vuodeksi. Niinhän se äitikin joutuu luopumaan paljosta kun vauva on pieni. Vanhempien rakkauteen ei kukaan kuole, mutta ei myöskään vähempään seksiin jos sitä tarkoitat rakkaudella.Vaikutat todella itsekeskeiseltä,minä, minä minä.Vauva aika on lyhyt pätkä ihmisen elämässä,että eiköhän sitä jaksa uskollinen olla vaikka vaimo sille vauvallekin huomiota antaa. Taidat olla mustasukkainen omille lapsillesi?
[/quote]
Ei tässä mitään mustasukkaisuutta ole. Onko yleisesti ok, jos joka vauvan kohdalla parisuhde laitetaan katkolle? Jos tämä on ok ja yleinen tapa, on syytä kertoa miehille tästä.
Minusta nainen epäonnistuu parisuhteessa jos lapset on syy laittaa suhde katkolle. Osalla naisista näin ei käy.
Meillä mies kerjäsi lasta 10vuotta. Sitten myönnyin ja meille syntyi esikoinen. Synnytys oli vaikea ja repesin todella pahasti. Kasaan kursituilla vehkeillä ei (uskaltanut) mieli tehnyt seksiä varmaan 3-4 kuukauteen. Mutta mies oli onnensa kukkuloilla lapsesta, eikä ollut moksiskaan vaikka ei seksiä ollut.Osasi laittaa asiat tärkeys järjestykseen. Myöhemmin syntyi vielä 3 lasta.Mies on ollut onnellinen jokaisesta lapsesta. Ei koskaan ole vihjaissutkaan että elämä olisi parempaa ilman perhettä.On selvästi ylpeä lapsistaan. Mutta ehkä siksi että oltiin jo aika "vanhoja" kun saatiin lapset.Osaa arvostaa.
Nuorena kloppina ei kyllä kannata perhettä perustaa.
Minä olen kahden lapsen myötä taas tajunnut kuinka tärkeä perhe on minulle. Rakkaus vaimoon syventynyt, ehkä muuttanut muotoaankin, koska lapset yhdistää eri tavalla. Seksiä kyllä ollut normaalisti jopa kun lapset oli ihan pieniä. Nyt vanhin 7.
[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 19:31"]
[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 15:32"]
Miksi? Miksi ette eroa ja ala elämään selkaista elämää, jota kaipaatte?
Tähän olisi kiva saada vastaus kyllä. Miehet kyllä valittaa, mutta päätöksiä ei osata tehdä.
[/quote]
...katsokaas, sellainen pieni juttu kuin "vastuuntunto". Se onkin sitten monesti se ainoa asia mikä estää miestä lähtemästä, meinaan tuohon pisteeseen kun asiat menee niin ei edes hyvä seksi pelasta. Jos nainen tekee eroaloitteen niin salaa ollaan TODELLA tyytyväisiä eroamisesta.
Katsokaa miehissänne seuraavia oireita: kotona ollessan poissaoleva, ärisee ettei halua tehdä mitään yhdessä, menee mieluummin autotalliin tai pelaa tietokoneella, kaverit/harrastukset on tärkeämpiä kuin perhe. Huokailee väsyneesti yms...lomareissuilla siellä ABC-asemalla katselee ikkunasta pihalle tai näplää kännykkäänsä koko ajan toivoen olevansa ihan missä tahansa muualla.
Siitä tiedätte miehenne on vain vastuuntunnon vuoksi mukana ja todnäk todella helpottunut kun ero iskee kohdalle.
[/quote]
Niin totta, tunnistan tästä kyllä itseni ja monta muutakin miestä. Onneksi omalla kohdallani ero jo tullut muutama vuosi sitten, ei ahdista enää :) .
Kyllähän se tuntui että elämä on nyt eletty, ei ole kuin se ikävämpi puoli velvollisuuksineen jäljellä. 10 vuotta ja ero tuli.
Tää ketju kyllä vahvistaa sitä, minkä oon tienny jo pitkän aikaa: lapsia ei todellakaan kannata tehdä. Eikä sitä miestäkään kannata ottaa asumaan saman katon alle, ellei ole ihan pakko.
Musta on tosi sääli että ne todella laadukkaat kommentit joita jotkut isät on kirjoittaneet tähän ketjuun peittyvät parin-kolmen lauseen töksähtelevien argumenttien alle joista jäädään jankkaamaan. Sillä mä koen että tää ketju on parhaimmillaan just sitä miks AV-palsta on olemassa, täällä voi anonyymisti kertoa miltä tuntuu. Ainakin mulle on hyötyä lukea näitä isien kommentteja, sillä niitä harvemmin naisena saa kuulla miespuolisilta ystäviltä kun ei tule istutuksi miesten kesken saunanlauteilla. Antaa perspektiiviä oman miehen isyyteen.
On vaan kamala huomata ettei jotkut naiset kestä sitä ajatusta että miehen elämä muuttui myös negatiivisesti isäksi tulon jälkeen. Sillä niinhän aika monen naisenkin ja lähes koko vauva.fi on osoitus siitä, valitusta väsymyksestä, puolisosta, ongelmalapsista, siivoamisesta, oman ajan puutteesta jne.
Niin että kiitos niille isille jotka ovat jakaneet tuntojaan!
En ole mies, mutta ollaan keskusteltu mieheni kanssa paljon siitä, mikä muuttui lasten myötä. Meillä on kolme lasta pienillä ikäeroilla. Mieheni varmasti ensimmäisenä sanoisi, että seksin määrä romahti ja välillä tuli kuukausia kestäviä taukoja ja että vaimosta tuli väsymyksen, unenpuutteen ja alakuloisuuden takia ihan kamala. Riitelyn määrä kasvoi jyrkästi. Vaimo, eli minä, lakkasi panostamasta itseensä ja näytti usean vuoden ajan variksenpelättimeltä. Mieheni varmasti toteaisi myös, että omaa aikaa ei ollut. Hänelle oli raskasta kun töistä tultua vaimo työnsi huutavan vauvan tai taaperon syliin ennen kuin ehti edes kenkiä ottaa jalasta. Kotitöiden määrä lisääntyi ihan hirveästi, ja hän tuntee itsensä väsyneeksi päivittäin. Yöheräämiset on miehelleni olleet vaikeita aina. MInä olenkin aina heräillyt vauvan ekan vuoden käytännössä yksin huolimatta erittäin huonosti nukkuvista lapsista. Mies on alkanut valvomaan kun olen lopettanut imettämisen. Mieheni on myös ollut kovin pahoillaan, että me ei päästä pariskuntana enää kahdestaan minnekään ja kaipaa sitä.
Nyt kun lapset on vähän isompia (esikoinen ekaluokkalainen), ollaan keskusteltu myös niistä positiivisista puolista, joita alkaa olla enemmän ja enemmän. Mieheni mielestä seksin laatu on parantunut ja nykyisin hän arvostaa laatua enemmän kuin määrää. Varmasti kuitenkin on sitä mieltä, että seksiä voisi olla enemmän. Vaimo on muuttunut taas omaksi itsekseen eikä näytä enää variksenpelättimeltä. Miehestä on kiva puuhailla lasten kanssa esim. pulkkamäessä jne. Yhdessä ollaan todettu, että meidän parisuhde ja rakkaus on lujittunut valtavasti lasten myötä. On hyvä tietää, että toinen jaksaa rinnalla vaikeinakin aikoina eikä pakene vastuuta ja että kaikesta kyllä selvitään puhumalla vaikka heti ei siltä tuntuisikaan.
[quote author="Vierailija" time="23.11.2014 klo 00:15"][quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 23:59"]
[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 19:56"]
Jätin naisystäväni ja lähdin lätkimään. En ole koskaan tavannut lastani, enkä halua. Ehkäisy petti eikä naisystävä suostunut aborttiin, joten minä lähdin. En kadu päätöstäni, sillä en koskaan halunnut isäksi.
[/quote]
Kaikenlaisia kusipäitä niitä syntyyki tähän maailmaan.
[/quote]
Mitä kusipäistä tuossa on? Jos mies tekee selväksi, että suhde loppuu, jos nainen päättää synnyttää lapsen, päätös on täysin naisen käsissä. Hyvähän se on, että pelaa avoimin kortein. Olisi tosiaan parempi valehdella, että aikoo olla hyvä isä, ja sitten kuitenkin laiminlyödä velvoitteensa, vetäytyä perhe-elämästä, murjottaa ja käyttäytyä piiloaggressiivisesti?
[/quote]
Olin tulossa kirjoittamaan aivan samaa. Naisella on oikeus tehdä abortti, vaikka mies haluaisi pitää lapsen. Kyllähän miehelläkin on oikeus sanoa, ettei halua lasta ja jos nainen päättää silti lapsen pitää, kai siinä on oikeus häipyä?
Piti ottaa salarakas, prepaid-liittymä ja ylitöitä.
Vaimo alkoi valittaa enemmän ja seksi väheni.
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 11:04"]
Piti ottaa salarakas, prepaid-liittymä ja ylitöitä.
[/quote]
Olipa tyhmä vastaus. Et siis halunnut isäksi alun perin?
Ap
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 11:04"]
Vaimo alkoi valittaa enemmän ja seksi väheni.
[/quote]
Kuinka hoidit vauvaa?
Ap
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 11:05"]
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 11:04"]
Piti ottaa salarakas, prepaid-liittymä ja ylitöitä.
[/quote]
Halusin kyllä, mutta opin lisäksi myös sarkasmin jalon taidon.
Ap
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 15:16"]
[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 14:43"]
Mitä kusetusta se on? Kyllä miehen pitää ihan itse tehdä oman elämänsä valinnat eikä syyttää niistä muita.
[/quote]
Niin, tein tuon perheellistymisvalinnan jokseenkin lievästi painostettuna aika moneltakin suunnalta, nuorena kun ei ihan heti ole varma valinnoistaan. Nyt nelikymppisenä kun on oppinut pitämään puolensa monessakin asiassa (esim liksa noussut parissa vuodessa pitkälle toista tonnia) niin on aivan liian myöhäistä tuon perhejutun kannalta. Jos olisin tiennyt mitä eteen oikeasti tuleman pitää, niin se olisi rouvalle ollut monoa välittömästi yhteisestä taloudesta eikä toista olisi otettu saman katon alle. Viikkoa ennen alttarikeikkaa nuoremman veljeni viisikymppinen työkaveri piti minulle 15 min saarnan "tulevaisuudestani" ja luulin sen olevan vain vanhan guben känninurinaa. Noin 90% äijän saarnasta on toteutunut...voi helvettiläinen sanon minä. Vieläkin muistan sen vahingoniloisen röhönaurun, "kyllä sää jolppi vielä opit paikkasi kun se eka käärö tulee...".
Mutta minulla on ainakin mahdollisuus kertoa duunissa nuoremmille miehille mihin ei kannata lähteä vaan pitää pelimahdollisuudet aivan ihan ikiomissa näpeissä. Meinaan sillä hetkellä kun se kiljuva paketti tulee maailmaan, huushollissa miehen mielihalut ovat seuraavat 18 vuotta ne vähiten kuunnellut.
Turha odottaa jostain neuvolasta tai Väestöliitolta nuorille miehille (tai vela-naisille) neuvontakurssia/läystäkettä "vapaaehtoinen lapsettomuuskin on hyvä vaihtoehto" tms.
[/quote]Voi kun on katkeraa. Ihan alkoi itkettämään.Mies raukkoja.Ottakaa nyt jo vastuu omista valinnoista älkääkä niistä toisia syytelkö.Kukaan ei ole teitä parisuhteeseen pakottanut, eikö hankkimaan lapsia. Ja olis kyllä kaikille parempi jos miehiä todellakin valistettaisiin siitä ,että perhe vaatii kaikilta osapuolilta myönnytyksiä eikä se ole pelkkää saamista.Ei kukaan lapsi ole ansainnut tuollaista isää.Vapaaehtoinen lapsettomuus olisi ollut ehdottomasti paras ratkaisu. Kannattais käyttää niitä omia aivoja jos sellaiset on , eikä itkeä kohtaloaan av-sivuilla.Ihan oma vikasi,turha syyttää naisia.