Pojan hoito vinksahtanutta silloin, kun mies hoitaa :(

Ongelmana on poikani hoitaminen. Mieheni on halunnut ottaa päävastuun 2-vuotiaan pojan hoidosta ja nyt pojalla onkin sitten ilmeisesti kehitysviivästymä, jollaista ei ole tiettävästi kellään omalla sukulaisellani tai miehen sukulaisella. Olen yrittänyt pyytää, että toimintatapoja muutettaisiin, mutta mies ei vain suostu. Hän et myöskään anna minun ottaa vastuuta pojan hoidosta.

Meillä on täysin terve pienempi lapsi, jonka hoidosta puolestaan minä vastaan; poikammekin tosin kehittyi täysin normaalisti niin kauan, kun vastasin hänen hoidostaan. Kun menin töihin, mies alkoi hoitaa poikaamme päivisin ja samoihin aikoihin alkoivat ongelmat ja myöhemmin hän ei ole suostunut enää luopumaan hoitovastuustaan.)

Poika mm. nukkuu yöt mieheni vieressä, kun itse nukun lastenhuoneessa pienemmän lapsen lähistöllä (pienempi nukkuu pääosin pinnasängyssä lähistölläni). Mies antaa pojan leikkiä kodinkoneilla (mm. robotti-imurilla) jopa tuntikausia päivässä sekä hän antaa pojan mennä katsomaan pesukonetta itsekseen kylpyhuoneeseen. Mies ei välitä pojan hampaidenhoidosta ja joudun itse nalkuttamaan, jotta saan pestyä pojan hampaat sekä huolehtimaan muutenkin puhtaudesta sekä siisteistä vaatteista. Mies itse kotosalla ollessaan pääosin tekee etätöitä tai pelaa konsolilla ja kun poika toivoisi huomiota, mies laittaa jonkun koneen pyörimään, jotta poika pysyisi keskittyneenä muuhun kuin mieheeni.

Mies myös ostaa pojalle isompien lasten leluja, jotka mielestäni eivät tue lapsen kehitystä. Sen sijaan nuppipalapelit, palikat, palikkalaatikot ja pulmapelit kuulemma ovat "pienten lasten juttuja" ja pojalleni kuulemma tylsiä, vaikka itse olen huomannut, että poika pienellä opastuksella nauttii niistä. Sen sijaan mies ostaa isompien lasten sinänsä hienoja ja kalliita leluja, joilla lapsi päätyy leikkimään melko monotonisesti tai väärin (lapsi viskelee lelua tai rikkoo sen). Miehen mielestä pojan ilmeisesti pitäisi leikkiä itsekseen tarpeeksi intensiivisesti, jotta lelu olisi miehen mielestä hyvä. Mies edelleen syöttää poikaa eikä tue syömisen opettelua itse. Saan itse opettaa yksin kaiken ruokailuun liittyvän silloin, kun syötän itse poikaa.

Tuntuu kuin yrittäisin taistella tuulimyllyjä vastaan, kun mies ei hyväksy ajatuksiani lapsen hoidosta. Lisäksi miehen mielestä pojalla ei juurikaan pitäisi olla rajojakaan, vaan kaikkea mukamas saisi tehdä. Sitten joskus kyläillessä poika raapii vieraiden kasvoja ja viskelee tavaroita kylässäkin, kun mieheni ei kasvata poikaa ja minun kasvattamiseni yksinään ei riitä, kun kotona ollessaan mies pääosin sallii kaiken pojalle. Lisäksi mieheni mitätöi kasvatussääntöni ja ohjeeni silloin, kun hän itse on kotona. Mitä teen?