Lue keskustelun säännöt.
Millaiset ihmiset jää yksin?
19.11.2014 |
Onko teistä ihan itsestäänselvää, miksi tuntemanne yksinjääneet eivät ole saaneet ketään? Olen miettinyt paljon omaa tilannettani ja sitä, että miksi en ole kelvannut kenellekään, enkä oikein ole varma syystä. En ole nätti, mutta en kuitenkaan rumakaan. Olen todella tavis. Olisin varmaan jopa ihan nätti, jos minulla ei olisi huonoa ihoa(suuret ihohuokoset), mutta koska on, olen tosiaan keskimäärin tavis. Painoni on vaihdellut bmi 22- 29 välillä, en siis koskaan ole ollut laiha, mutta kiinnostusta ei ole ollut normaalipainoisenakaan. Olen kiltti ja rauhallinen ja hauskahko ja älykäs, joskin myös aika tylsä, tykkään lukea ja lenkkeillä luonnossa. Ja kuten bmi:stä näkyy, tykkään ruoanlaitosta ja etenkin sen syömisestä. :) Vastapainoksi juoksen, jotta paino pysyisi edes jotenkin kurissa. En ole koskaan ollut kovinkaan kiinnostunut bilettämisestä, nuorempana kyllä jonkin verran kävin kaverien kanssa ulkona. Olen akateeminen, mutta en tee koulutustani vastaavaa työtä. En herätä mitään suuria tunteita ihmisissä, en usko, että kukaan inhoaa minua, mutta kukaan ei koskaan kiinnostukaan.
Kukaan mies ei ole koskaan osoittanut minkäänlaista kiinnostusta minua kohtaan, ei edes baarissa yrittänyt saada minua sänkyyn. Nuorena kerroin parille ihastukselleni tunteistani, toinen suhtautui ihan asiallisesti, mutta sanoi ei kiitos, toinen antoi todella ilkeät pakit. Sen jälkeen en ole itsekään tehnyt aloitetta.
Äitini on sellainen ihminen, että miehet pitää hänestä kovasti ystävänä ja hänellä on paljon myös miespuolisia ystäviä. Minäkin tulen hyvin toimeen miesten kanssa, mutta vain kaverina, kukaan ei koskaan kiinnostu sen kummemmin. En kuitenkaan ole ulkonaisesti miesmäinen, tykkään hirveästi vaatteista ja kosmetiikasta ja meikeistä, joten en ole mikään rekkakuski. (En toki puhu miehille meikeistä tai vaatteista, jos joku nyt niin luuli)
En enää edes odota löytäväni ketään, mutta tämä on aina askarruttanut minua, koska en ole itse osannut keksiä, miksi olen niin kelpaamaton kenellekään. Kuvauksen takia on tietysti vaikea sanoa ja voi olla, että arvioin itseäni väärin, mutta millaiset teidän tuntemanne naiset ovat niitä, joita kukaan ei huoli? Ja miehetkin saa vastata, että millainen nainen ei kelpaa kenellekään? Tai hyppääkö jokin asia tuosta kuvauksestani silmille, mikä selittäisi kelpaamattomuuteni?
Kommentit (145)
Minulle tuli ensimmäisenä ap:n kirjoituksesta mieleen se, että hän taitaa olla ihminen joka analysoi liikaa kaikkea, miettii asioiden korkeampaa tarkoitusta, vaikka sellaista ei olisikaan, kuuntelee radiosta biisejä, jotka hänen mielestään tarkoittavat jotain juuri hänelle ja on soitettu juuri hänen kyseiseen elämäntilanteeseensa kohdistuen, postaa facebookiin mietelauseita, joissa on joku itsestäänselvä elämänviisaus ja muutenkin filosofoi kaikkea. Tuo voisi olla yksi syy, tuollainen ei välttämättä ole ihan kaikista ihmisistä kovinkaan vetovoimaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 21:45"]
Minulle tuli ensimmäisenä ap:n kirjoituksesta mieleen se, että hän taitaa olla ihminen joka analysoi liikaa kaikkea, miettii asioiden korkeampaa tarkoitusta, vaikka sellaista ei olisikaan, kuuntelee radiosta biisejä, jotka hänen mielestään tarkoittavat jotain juuri hänelle ja on soitettu juuri hänen kyseiseen elämäntilanteeseensa kohdistuen, postaa facebookiin mietelauseita, joissa on joku itsestäänselvä elämänviisaus ja muutenkin filosofoi kaikkea. Tuo voisi olla yksi syy, tuollainen ei välttämättä ole ihan kaikista ihmisistä kovinkaan vetovoimaista.
[/quote]
Katsotaanpa... Olen ateisti, en ole kuunnellut radiota kotonani ainakaan kymmeneen vuoteen, enkä ole facebookissa. :)
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 21:37"][quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 21:32"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:59"][quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:50"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:24"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:20"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:06"][quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:55"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:38"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:27"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:17"]Minäkin olen yksin, ja olen aina ollutkin. Ei ole ollut minkäänlaisia läheisiä kontakteja miesten kanssa, eikä kukaan ole ollut kiinnostunut minusta. En usko, että johtuu ulkonäöstä. En nyt mikään varsinainen kaunotar ole, mutta ihan nätti omasta mielestäni ja tykkään laittautua ja pukeutua hyvin. Olen myös hoikka, mutta aika lyhyt. Pakko sen sitten olla luonteesta kiinni, koska taidan olla tylsä ihminen. En ole hyvä keskustelemaan, ja koska olen todella ujo, niin on vaikea saada suuta auki. Ei ne miehet varmaan tuppisuista tykkää. Aika lailla sama juttu, että en saa suutani auki. Eihän sitä silloin vaikuta kiinnostavalta ihmiseltä varmaan kenenkään mielestä. Ja monesti myös menen ihan lukkoon jos joku mies vaikka vähän juttelerkin, ja saatan vastailla lyhyesti ja hihitellä. Noloa. [/quote] Mäkin menen lukkoon jos joku juttelee :( [/quote] Tuo jäätyminen kyllä selittää aika paljon. Miehet ajattelevat, että onpa ujo ja estynyt nainen. Eivätkä lähde sulattamaan jäätä, vaan siirtyvät lämpimämmille vesille. Minä olin nuorempana myös ujo tuppisuu. Muutuin ihan toiseksi ihmiseksi, jos otin vähän drinkkejä. Mutta aamulla olin taas oma itseni, ujo piimä jolla krapula. Ei hyvä. Ap, pyri rakentamaan itseluottamustasi ja kiinnostu esim. harrastamaan jotain intensiivisesti. Tämä vaikuttaa varmasti näkyvään olemukseesi ja rohkaistut olemaan rennonpi miehen ottaessa kontaktia. Ei niitä tarvi jännittää, ihan tavallisia tyyppejä useimmat. :) [/quote] Harrastan kyllä, mutta kieliä ja siellä ei kauheasti miehiä ole. Ja tosiaan juoksen, mutta yksinäni. En tiedä, mikä olisi miesten tapaamiseen soveltuva harrastus? [/quote] frisbee-golf? Peli-illat? [/quote] Mutta ei kai noissa tapaa uusia ihmisiä, vai? Vai voiko mennä ihan johonkin tuntemattomaan porukkaan? [/quote] Minä ajattelen, että sellainen ihminen on kiinnostava (lue: ei tylsä), jonka elämässä on kiinnostavaa sisältöä. Harvemmin kukaan harrastuksen parista löytää puolisoa. Mutta harrastava ihminen on kiinnostavampi kuin ei-aktiivinen kotihiiri. Eipä silti, mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän viihtyy omassa kotona. Vähän varttuneemmat miehet erityisesti ovat suorastaan liimautuneet sohvaansa... ;-) [/quote] Totta, joo. Toisaalta saan hirveästi iloa vaikka hyvästä kirjasta tai juuri niiden kielten opiskelusta, joten en tiedä parantaisiko se sitten minua, jos luopuisin jostakin, josta pidän... Vaikka ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat. Tämä on vaikea asia. :/ [/quote] no osallistu kirjoihin liittyviin tapahtumiin, en minä tiedä, vaikka lukupiiriin tai kirjamessuille, odallistu kieli-iltoihin ja ulkkisten ehdittamiin illan istujaisiin. Tutustu ihmisiin ja usko että sinäkin olet aidosti tutustumisen arvoinen. - Tosin ketjua lukiessani on tullut jotenkin sellainen olo ettei monikaan kirjoittaja kauheasti todella kaipaa puolisoa vaan ovat tyytyväisiä elämäänsä jos nyt joskin vähän yksinäisiä.
[/quote]
Enemmän on kyse siitä, etten oikeasti pysty enää edes kuvittelemaan, että voisin saada jonkun. Se oli suurin haaveeni, mutta minusta tuntuu, että huijaisin itseäni, jos vielä kaikkien näiden vuosien jälkeen ajattelisin, että voisinkin yht'äkkiä jostain syystä kelvata, kun en koskaan aiemminkaan kelvannut.
Yksinolossa on toki hyvätkin puolensa, mutta se ei olisi ollut elämä, jonka olisin valinnut, jos olisi ollut valinnanvaraa.
[/quote] No hyvänen aika. Kerroit olevasi jotain vähän yli 30 eikö? Ehdit vielä vaikka mitä, voit saada perheen ja yhteisen asuntolainan. Mutta nyt oikeasti vittuun tuo "minä en kelpaa kenellekään" -asenne. Kukaan täällä ei ole toistaan parempi ihminen. Mieti mitä sinä todella haluat ja sitten menet ja vittu etsit sen!!! Ei se unelmie mies tuu sinbe sun kotiis kun luet hyvää kirjaa. Sun on pakko uskaltaa ettiä sitä! Ihan varmasti saat varmaan vielä muutamia kurjia kokemuksia (huonor treffit yms.) mutta silti jatkat ja sitten kun löydät niin se on sitten siinä. Jos mua kiukuttaa niin se on just se että joku haluaisi perheen mutta ei sitä saa kun ei tapaa sitä oikeaa. No mene ja etsi se kyllin hyvä joka tekee sinut onnelliseksi ja sinä hänet.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 21:54"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 21:37"][quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 21:32"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:59"][quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:50"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:24"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:20"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:06"][quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:55"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:38"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:27"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:17"]Minäkin olen yksin, ja olen aina ollutkin. Ei ole ollut minkäänlaisia läheisiä kontakteja miesten kanssa, eikä kukaan ole ollut kiinnostunut minusta. En usko, että johtuu ulkonäöstä. En nyt mikään varsinainen kaunotar ole, mutta ihan nätti omasta mielestäni ja tykkään laittautua ja pukeutua hyvin. Olen myös hoikka, mutta aika lyhyt. Pakko sen sitten olla luonteesta kiinni, koska taidan olla tylsä ihminen. En ole hyvä keskustelemaan, ja koska olen todella ujo, niin on vaikea saada suuta auki. Ei ne miehet varmaan tuppisuista tykkää. Aika lailla sama juttu, että en saa suutani auki. Eihän sitä silloin vaikuta kiinnostavalta ihmiseltä varmaan kenenkään mielestä. Ja monesti myös menen ihan lukkoon jos joku mies vaikka vähän juttelerkin, ja saatan vastailla lyhyesti ja hihitellä. Noloa. [/quote] Mäkin menen lukkoon jos joku juttelee :( [/quote] Tuo jäätyminen kyllä selittää aika paljon. Miehet ajattelevat, että onpa ujo ja estynyt nainen. Eivätkä lähde sulattamaan jäätä, vaan siirtyvät lämpimämmille vesille. Minä olin nuorempana myös ujo tuppisuu. Muutuin ihan toiseksi ihmiseksi, jos otin vähän drinkkejä. Mutta aamulla olin taas oma itseni, ujo piimä jolla krapula. Ei hyvä. Ap, pyri rakentamaan itseluottamustasi ja kiinnostu esim. harrastamaan jotain intensiivisesti. Tämä vaikuttaa varmasti näkyvään olemukseesi ja rohkaistut olemaan rennonpi miehen ottaessa kontaktia. Ei niitä tarvi jännittää, ihan tavallisia tyyppejä useimmat. :) [/quote] Harrastan kyllä, mutta kieliä ja siellä ei kauheasti miehiä ole. Ja tosiaan juoksen, mutta yksinäni. En tiedä, mikä olisi miesten tapaamiseen soveltuva harrastus? [/quote] frisbee-golf? Peli-illat? [/quote] Mutta ei kai noissa tapaa uusia ihmisiä, vai? Vai voiko mennä ihan johonkin tuntemattomaan porukkaan? [/quote] Minä ajattelen, että sellainen ihminen on kiinnostava (lue: ei tylsä), jonka elämässä on kiinnostavaa sisältöä. Harvemmin kukaan harrastuksen parista löytää puolisoa. Mutta harrastava ihminen on kiinnostavampi kuin ei-aktiivinen kotihiiri. Eipä silti, mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän viihtyy omassa kotona. Vähän varttuneemmat miehet erityisesti ovat suorastaan liimautuneet sohvaansa... ;-) [/quote] Totta, joo. Toisaalta saan hirveästi iloa vaikka hyvästä kirjasta tai juuri niiden kielten opiskelusta, joten en tiedä parantaisiko se sitten minua, jos luopuisin jostakin, josta pidän... Vaikka ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat. Tämä on vaikea asia. :/ [/quote] no osallistu kirjoihin liittyviin tapahtumiin, en minä tiedä, vaikka lukupiiriin tai kirjamessuille, odallistu kieli-iltoihin ja ulkkisten ehdittamiin illan istujaisiin. Tutustu ihmisiin ja usko että sinäkin olet aidosti tutustumisen arvoinen. - Tosin ketjua lukiessani on tullut jotenkin sellainen olo ettei monikaan kirjoittaja kauheasti todella kaipaa puolisoa vaan ovat tyytyväisiä elämäänsä jos nyt joskin vähän yksinäisiä. [/quote] Enemmän on kyse siitä, etten oikeasti pysty enää edes kuvittelemaan, että voisin saada jonkun. Se oli suurin haaveeni, mutta minusta tuntuu, että huijaisin itseäni, jos vielä kaikkien näiden vuosien jälkeen ajattelisin, että voisinkin yht'äkkiä jostain syystä kelvata, kun en koskaan aiemminkaan kelvannut. Yksinolossa on toki hyvätkin puolensa, mutta se ei olisi ollut elämä, jonka olisin valinnut, jos olisi ollut valinnanvaraa. [/quote] No hyvänen aika. Kerroit olevasi jotain vähän yli 30 eikö? Ehdit vielä vaikka mitä, voit saada perheen ja yhteisen asuntolainan. Mutta nyt oikeasti vittuun tuo "minä en kelpaa kenellekään" -asenne. Kukaan täällä ei ole toistaan parempi ihminen. Mieti mitä sinä todella haluat ja sitten menet ja vittu etsit sen!!! Ei se unelmie mies tuu sinbe sun kotiis kun luet hyvää kirjaa. Sun on pakko uskaltaa ettiä sitä! Ihan varmasti saat varmaan vielä muutamia kurjia kokemuksia (huonor treffit yms.) mutta silti jatkat ja sitten kun löydät niin se on sitten siinä. Jos mua kiukuttaa niin se on just se että joku haluaisi perheen mutta ei sitä saa kun ei tapaa sitä oikeaa. No mene ja etsi se kyllin hyvä joka tekee sinut onnelliseksi ja sinä hänet.
[/quote]
Ja teen mitä, pakotan jonkun miesparan aseella uhaten treffeille kanssani? Ongelmahan on juuri se, ettei miehet tunne vetoa minuun tai kiinnostu minusta. En voi pakottaa ketään ihastumaan itseeni.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 21:45"]
Minulle tuli ensimmäisenä ap:n kirjoituksesta mieleen se, että hän taitaa olla ihminen joka analysoi liikaa kaikkea, miettii asioiden korkeampaa tarkoitusta, vaikka sellaista ei olisikaan, kuuntelee radiosta biisejä, jotka hänen mielestään tarkoittavat jotain juuri hänelle ja on soitettu juuri hänen kyseiseen elämäntilanteeseensa kohdistuen, postaa facebookiin mietelauseita, joissa on joku itsestäänselvä elämänviisaus ja muutenkin filosofoi kaikkea. Tuo voisi olla yksi syy, tuollainen ei välttämättä ole ihan kaikista ihmisistä kovinkaan vetovoimaista.
[/quote]
Oi ei! Ketjun läpi lukeneena, joka ei ole osallistunut keskusteluun itse, täytyy sanoa että hassu mielikuva. Ap vaikuttaa hyvinkin fiksulta. Tuollaiset höpöhöpö-coelhosyvällisyydet jäävät vähän yksinkertaisemmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 21:59"][quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 21:54"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 21:37"][quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 21:32"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:59"][quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:50"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:24"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:20"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:06"][quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:55"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:38"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:27"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:17"]Minäkin olen yksin, ja olen aina ollutkin. Ei ole ollut minkäänlaisia läheisiä kontakteja miesten kanssa, eikä kukaan ole ollut kiinnostunut minusta. En usko, että johtuu ulkonäöstä. En nyt mikään varsinainen kaunotar ole, mutta ihan nätti omasta mielestäni ja tykkään laittautua ja pukeutua hyvin. Olen myös hoikka, mutta aika lyhyt. Pakko sen sitten olla luonteesta kiinni, koska taidan olla tylsä ihminen. En ole hyvä keskustelemaan, ja koska olen todella ujo, niin on vaikea saada suuta auki. Ei ne miehet varmaan tuppisuista tykkää. Aika lailla sama juttu, että en saa suutani auki. Eihän sitä silloin vaikuta kiinnostavalta ihmiseltä varmaan kenenkään mielestä. Ja monesti myös menen ihan lukkoon jos joku mies vaikka vähän juttelerkin, ja saatan vastailla lyhyesti ja hihitellä. Noloa. [/quote] Mäkin menen lukkoon jos joku juttelee :( [/quote] Tuo jäätyminen kyllä selittää aika paljon. Miehet ajattelevat, että onpa ujo ja estynyt nainen. Eivätkä lähde sulattamaan jäätä, vaan siirtyvät lämpimämmille vesille. Minä olin nuorempana myös ujo tuppisuu. Muutuin ihan toiseksi ihmiseksi, jos otin vähän drinkkejä. Mutta aamulla olin taas oma itseni, ujo piimä jolla krapula. Ei hyvä. Ap, pyri rakentamaan itseluottamustasi ja kiinnostu esim. harrastamaan jotain intensiivisesti. Tämä vaikuttaa varmasti näkyvään olemukseesi ja rohkaistut olemaan rennonpi miehen ottaessa kontaktia. Ei niitä tarvi jännittää, ihan tavallisia tyyppejä useimmat. :) [/quote] Harrastan kyllä, mutta kieliä ja siellä ei kauheasti miehiä ole. Ja tosiaan juoksen, mutta yksinäni. En tiedä, mikä olisi miesten tapaamiseen soveltuva harrastus? [/quote] frisbee-golf? Peli-illat? [/quote] Mutta ei kai noissa tapaa uusia ihmisiä, vai? Vai voiko mennä ihan johonkin tuntemattomaan porukkaan? [/quote] Minä ajattelen, että sellainen ihminen on kiinnostava (lue: ei tylsä), jonka elämässä on kiinnostavaa sisältöä. Harvemmin kukaan harrastuksen parista löytää puolisoa. Mutta harrastava ihminen on kiinnostavampi kuin ei-aktiivinen kotihiiri. Eipä silti, mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän viihtyy omassa kotona. Vähän varttuneemmat miehet erityisesti ovat suorastaan liimautuneet sohvaansa... ;-) [/quote] Totta, joo. Toisaalta saan hirveästi iloa vaikka hyvästä kirjasta tai juuri niiden kielten opiskelusta, joten en tiedä parantaisiko se sitten minua, jos luopuisin jostakin, josta pidän... Vaikka ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat. Tämä on vaikea asia. :/ [/quote] no osallistu kirjoihin liittyviin tapahtumiin, en minä tiedä, vaikka lukupiiriin tai kirjamessuille, odallistu kieli-iltoihin ja ulkkisten ehdittamiin illan istujaisiin. Tutustu ihmisiin ja usko että sinäkin olet aidosti tutustumisen arvoinen. - Tosin ketjua lukiessani on tullut jotenkin sellainen olo ettei monikaan kirjoittaja kauheasti todella kaipaa puolisoa vaan ovat tyytyväisiä elämäänsä jos nyt joskin vähän yksinäisiä. [/quote] Enemmän on kyse siitä, etten oikeasti pysty enää edes kuvittelemaan, että voisin saada jonkun. Se oli suurin haaveeni, mutta minusta tuntuu, että huijaisin itseäni, jos vielä kaikkien näiden vuosien jälkeen ajattelisin, että voisinkin yht'äkkiä jostain syystä kelvata, kun en koskaan aiemminkaan kelvannut. Yksinolossa on toki hyvätkin puolensa, mutta se ei olisi ollut elämä, jonka olisin valinnut, jos olisi ollut valinnanvaraa. [/quote] No hyvänen aika. Kerroit olevasi jotain vähän yli 30 eikö? Ehdit vielä vaikka mitä, voit saada perheen ja yhteisen asuntolainan. Mutta nyt oikeasti vittuun tuo "minä en kelpaa kenellekään" -asenne. Kukaan täällä ei ole toistaan parempi ihminen. Mieti mitä sinä todella haluat ja sitten menet ja vittu etsit sen!!! Ei se unelmie mies tuu sinbe sun kotiis kun luet hyvää kirjaa. Sun on pakko uskaltaa ettiä sitä! Ihan varmasti saat varmaan vielä muutamia kurjia kokemuksia (huonor treffit yms.) mutta silti jatkat ja sitten kun löydät niin se on sitten siinä. Jos mua kiukuttaa niin se on just se että joku haluaisi perheen mutta ei sitä saa kun ei tapaa sitä oikeaa. No mene ja etsi se kyllin hyvä joka tekee sinut onnelliseksi ja sinä hänet.
[/quote]
Ja teen mitä, pakotan jonkun miesparan aseella uhaten treffeille kanssani? Ongelmahan on juuri se, ettei miehet tunne vetoa minuun tai kiinnostu minusta. En voi pakottaa ketään ihastumaan itseeni.
[/quote] No minä kyllä väittäisin että kyllä jotain voit asialle tehdä. Etsimällä etsi se mies joka sinuun iskee. Ehdottele tapaamisia. Ei ne tarvitse heti treffejä olla. Ole aidosti kiinnostunut miehestä ja hänen asioistaan. Avaudu itse hänelle. Kerro peloistasi ja haaveistasi. Jos ei mies edelleenkään ajan kanssa lämpiä tai siis suoraan torjuu sinut niin uutta kehiin. Kyllä tässä maassa on varmasti joku ihan yhtä "tylsä" mies kuin sinä. Eikä sen treffaamiseen asetta tarvita. Aikaa ja vaivaa kuitenkin. Näin. Anteeksi nyt vain, mutta av:lla päätettiin, että sinä hankit itsellesi miehen ja perheen ja olet vieläpä onnellinen niistä! T. eronnut yh, jolla on tässä asiassa ylin sananvalta
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 22:16"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 21:59"][quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 21:54"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 21:37"][quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 21:32"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:59"][quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:50"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:24"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:20"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:06"][quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:55"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:38"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:27"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:17"]Minäkin olen yksin, ja olen aina ollutkin. Ei ole ollut minkäänlaisia läheisiä kontakteja miesten kanssa, eikä kukaan ole ollut kiinnostunut minusta. En usko, että johtuu ulkonäöstä. En nyt mikään varsinainen kaunotar ole, mutta ihan nätti omasta mielestäni ja tykkään laittautua ja pukeutua hyvin. Olen myös hoikka, mutta aika lyhyt. Pakko sen sitten olla luonteesta kiinni, koska taidan olla tylsä ihminen. En ole hyvä keskustelemaan, ja koska olen todella ujo, niin on vaikea saada suuta auki. Ei ne miehet varmaan tuppisuista tykkää. Aika lailla sama juttu, että en saa suutani auki. Eihän sitä silloin vaikuta kiinnostavalta ihmiseltä varmaan kenenkään mielestä. Ja monesti myös menen ihan lukkoon jos joku mies vaikka vähän juttelerkin, ja saatan vastailla lyhyesti ja hihitellä. Noloa. [/quote] Mäkin menen lukkoon jos joku juttelee :( [/quote] Tuo jäätyminen kyllä selittää aika paljon. Miehet ajattelevat, että onpa ujo ja estynyt nainen. Eivätkä lähde sulattamaan jäätä, vaan siirtyvät lämpimämmille vesille. Minä olin nuorempana myös ujo tuppisuu. Muutuin ihan toiseksi ihmiseksi, jos otin vähän drinkkejä. Mutta aamulla olin taas oma itseni, ujo piimä jolla krapula. Ei hyvä. Ap, pyri rakentamaan itseluottamustasi ja kiinnostu esim. harrastamaan jotain intensiivisesti. Tämä vaikuttaa varmasti näkyvään olemukseesi ja rohkaistut olemaan rennonpi miehen ottaessa kontaktia. Ei niitä tarvi jännittää, ihan tavallisia tyyppejä useimmat. :) [/quote] Harrastan kyllä, mutta kieliä ja siellä ei kauheasti miehiä ole. Ja tosiaan juoksen, mutta yksinäni. En tiedä, mikä olisi miesten tapaamiseen soveltuva harrastus? [/quote] frisbee-golf? Peli-illat? [/quote] Mutta ei kai noissa tapaa uusia ihmisiä, vai? Vai voiko mennä ihan johonkin tuntemattomaan porukkaan? [/quote] Minä ajattelen, että sellainen ihminen on kiinnostava (lue: ei tylsä), jonka elämässä on kiinnostavaa sisältöä. Harvemmin kukaan harrastuksen parista löytää puolisoa. Mutta harrastava ihminen on kiinnostavampi kuin ei-aktiivinen kotihiiri. Eipä silti, mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän viihtyy omassa kotona. Vähän varttuneemmat miehet erityisesti ovat suorastaan liimautuneet sohvaansa... ;-) [/quote] Totta, joo. Toisaalta saan hirveästi iloa vaikka hyvästä kirjasta tai juuri niiden kielten opiskelusta, joten en tiedä parantaisiko se sitten minua, jos luopuisin jostakin, josta pidän... Vaikka ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat. Tämä on vaikea asia. :/ [/quote] no osallistu kirjoihin liittyviin tapahtumiin, en minä tiedä, vaikka lukupiiriin tai kirjamessuille, odallistu kieli-iltoihin ja ulkkisten ehdittamiin illan istujaisiin. Tutustu ihmisiin ja usko että sinäkin olet aidosti tutustumisen arvoinen. - Tosin ketjua lukiessani on tullut jotenkin sellainen olo ettei monikaan kirjoittaja kauheasti todella kaipaa puolisoa vaan ovat tyytyväisiä elämäänsä jos nyt joskin vähän yksinäisiä. [/quote] Enemmän on kyse siitä, etten oikeasti pysty enää edes kuvittelemaan, että voisin saada jonkun. Se oli suurin haaveeni, mutta minusta tuntuu, että huijaisin itseäni, jos vielä kaikkien näiden vuosien jälkeen ajattelisin, että voisinkin yht'äkkiä jostain syystä kelvata, kun en koskaan aiemminkaan kelvannut. Yksinolossa on toki hyvätkin puolensa, mutta se ei olisi ollut elämä, jonka olisin valinnut, jos olisi ollut valinnanvaraa. [/quote] No hyvänen aika. Kerroit olevasi jotain vähän yli 30 eikö? Ehdit vielä vaikka mitä, voit saada perheen ja yhteisen asuntolainan. Mutta nyt oikeasti vittuun tuo "minä en kelpaa kenellekään" -asenne. Kukaan täällä ei ole toistaan parempi ihminen. Mieti mitä sinä todella haluat ja sitten menet ja vittu etsit sen!!! Ei se unelmie mies tuu sinbe sun kotiis kun luet hyvää kirjaa. Sun on pakko uskaltaa ettiä sitä! Ihan varmasti saat varmaan vielä muutamia kurjia kokemuksia (huonor treffit yms.) mutta silti jatkat ja sitten kun löydät niin se on sitten siinä. Jos mua kiukuttaa niin se on just se että joku haluaisi perheen mutta ei sitä saa kun ei tapaa sitä oikeaa. No mene ja etsi se kyllin hyvä joka tekee sinut onnelliseksi ja sinä hänet. [/quote] Ja teen mitä, pakotan jonkun miesparan aseella uhaten treffeille kanssani? Ongelmahan on juuri se, ettei miehet tunne vetoa minuun tai kiinnostu minusta. En voi pakottaa ketään ihastumaan itseeni. [/quote] No minä kyllä väittäisin että kyllä jotain voit asialle tehdä. Etsimällä etsi se mies joka sinuun iskee. Ehdottele tapaamisia. Ei ne tarvitse heti treffejä olla. Ole aidosti kiinnostunut miehestä ja hänen asioistaan. Avaudu itse hänelle. Kerro peloistasi ja haaveistasi. Jos ei mies edelleenkään ajan kanssa lämpiä tai siis suoraan torjuu sinut niin uutta kehiin. Kyllä tässä maassa on varmasti joku ihan yhtä "tylsä" mies kuin sinä. Eikä sen treffaamiseen asetta tarvita. Aikaa ja vaivaa kuitenkin. Näin. Anteeksi nyt vain, mutta av:lla päätettiin, että sinä hankit itsellesi miehen ja perheen ja olet vieläpä onnellinen niistä! T. eronnut yh, jolla on tässä asiassa ylin sananvalta
[/quote]
No okei sitten, yritän! :D Tämä nyt ehkä kuulostaa itsesääliltä, mutta ajattelen, että kun kukaan ei ole koskaan spontaanisti pitänyt minusta tai pitänyt minua viehättävänä, niin eikö se sitten tarkoita sitä, ettei se ole mahdollista... Kun kuitenkin yleensä muilla yksinjääneillä on edes treffejä tai niitä epätoivottuja lähestymisiä taustalla. Mutta katsotaan, jos keksisin jonkin harrastuksen, jossa voisin tavata uusia ihmisiä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen aina ajatellut, että olen yksinkertaisesti liian ruma. En ole koskaan edes hakenut mitään muuta syytä, eikö se naisen kohdalla yleensä ole ulkonäöstä kiinni?
[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 13:28"]
Minä olen aina ajatellut, että olen yksinkertaisesti liian ruma. En ole koskaan edes hakenut mitään muuta syytä, eikö se naisen kohdalla yleensä ole ulkonäöstä kiinni?
[/quote]
Minäkin allekirjoitan tämän. Muuten en ymmärrä, että miksi kelpaisin ystäväksi, mutta en tyttöystäväksi. Ainoa eri on ulkonäkö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene nyt hyvä nainen sinne nettitreffeille, mitä voit siinä menettää? Unohda ennakkokäsitykset siitä, että ainoa oikea tapa löytää kumppani on tavata joku baarissa tai kahvilassa. Itse olen kaltaisesi kiltti, vähän nörtähtävä nainen ja mua on tosi elämässä miehet lähestyneet vain pari kertaa. Netissä sen sijaan on tullut kymmenittäin miehiltä aloitteita, mukavia treffejä ja lopulta monen vuoden parisuhde.
Tulen surulliseksi, kun luen tätä ketjua. Ainakin viestien perusteella täällä on paljon älykkäitä, ihania naisia, joilta ujouden (tai "tylsyydeen") takia on jäänyt elämänkumppani löytämättä. Rohkeasti vain sitä omaa ihanaa miestä ja onnea etsimään, etsivä löytää. :)
-surullinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yh:n ohje on, AP, hyvä! Nyt oikeasti ryhdyt etsimään sitä unelmiesi miestä etkä lannistu, vaikka joutuisit ensin suutelemaan kymmentä sammakkoa :-)
Minä olen vähän alle 30v, myös tylsä, rutiineista pitävä koti-ihminen. Baarit ei kiinnosta, olen hiukan pyöreä, ihan "tavallisen" näköinen. En osaa myöskään flirttailla, nauran kyllä ja olen positiivinen luonteeltani. En ollut koskaan seurustellut, kaikki kaverit olivat jo parisuhteissa myöhäisteinistä alkaen. Minä yksin 24-vuotiaaksi saakka. Olin epävarma itsestäni, en ole koskaan saanut huomiota baareissa ym, mulla on paljon hyvännäköisiä tyttökavereita :-)
No, päätin sitten lopulta kokeilla tuota nettiteeffailua. Joku tovi siellä netissä roikuinkin, eikä kuitenkaan kukaan kolahtanut kunnolla. Välillä lopetin sen, kunnes taas jatkoin. Kävin yli 10 miehen kanssa treffeillä, joidenkin kanssa vain kerran, joidenkin useammankin. Lähes kaikki olivat mukavia, kukaan ei kuitenkaan "se oikea". Kunnes sitten se yksi vastasi lyhyeen viestiini. Nähtiin livenä tosi pian (viikon päästä) ja sitten nähtiin uudelleen... Nyt olemme menossa naimisiin, en ole ikinä ollut näin onnellinen tai kiitollinen kenestäkään. Osaan arvostaa tätä suhdetta oltuani "niin lauan " yksin.
Tarinan opetus on siis se, että jos oikeasti haluat miehen, tee asian eteen jotain. Mullekin aina sanottiin, ettei kukaan tule kotoa hakemaan. Siksi kokeilin sitä nettiä. Kyllä sieltäkin voi sen helmen löytää kaikkien niiden seksinvonkaajien seasta :)
Siis tsemppiä AP! Toivon, että löydät vielä elämäsi miehen, saat perheen ja olet onnellinen.
Niin lauan=niin kauan
Niin ja sitä piti vielä sanoa, että myös mieheni on aika koti-ihminen. Meillä molemmilla on yksi urheiluharrastus, mutta muuten olemme paljon kotosalla. Käymme ulkoilemassa, teemme ruokaa, matkystelemme ja makoilemme sohvalla. Minä en käy viihteellä juuri koskaan nykyään (siis baareissa. En juo alkoholia), mies jokusen kerran vuodessa. Kavereita kyllä tapaamme, mutta ei joka viikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:46"]
Ap:n ongelma on se että hänelle ei kelpaa tavis mies. Suomi on täynnä hänen kaltaisiaan miehiä mutta todellisuudessa ap etsii vain ylemmän tason miehiä joille taas alemman tason naiset eivät kelpaa.
[/quote]
No kuules, kun ap ei ole koskaan torjunut ketään miestä, ei yhtä ainoaa. Ja ne kaksi, joita ap yritti itse iskeä, olivat kyllä täysin taviksia. Mitäs siihen sanot?
Jos se onkin niin päin, että miehet etsii ylemmän tason naisia, eikä miehille kelpaa kaltaisensa alemmantason naiset?
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:53"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:49"]
Tässä nyt nousee tämä sama sana esille monen kertomuksessa: tylsä. Siitäkö se sitten johtuu?! Koska olen kyllä kieltämättä aika tylsä, tykkään koti-illoista ja lukemisesta ja luonnosta ja saunomisesta. Sekö se syy on, miehet, tylsät naiset ei kelpaa??
[/quote]
Ei ainakaan nuorille miehille kelpaa. En sitten tiedä onko eri asia jo jossain +40 paikkeilla, mutta en mä tosiaan tiedä mitään muuta syytä omalle sinkkuudelle kuin tylsä luonne ja miesten mielestä tylsä elämä. Ulkonäkö vetoaa, elämäntavat ei.
Sinänsä hassua kun osa miehistä haluaa sellaisen kivan naisen, jonka kanssa jaetaan arki ja ollaan kotona. No ei mun kokemuksen mukaan todellakaan niin ole: suuret kaveriporukat, paljon sosialisointia, täytyy olla jotain kivoja, kodin ulkopuolisia harrastuksia jne.
[/quote]
Niin kai se sitten on. En kyllä tiedä, miten olisin vähemmän tylsä, ei kai sellaista luonteenpiirrettä voi itse muuttaa? Harmi. :/
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:02"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:46"]
Ap:n ongelma on se että hänelle ei kelpaa tavis mies. Suomi on täynnä hänen kaltaisiaan miehiä mutta todellisuudessa ap etsii vain ylemmän tason miehiä joille taas alemman tason naiset eivät kelpaa.
[/quote]
No kuules, kun ap ei ole koskaan torjunut ketään miestä, ei yhtä ainoaa. Ja ne kaksi, joita ap yritti itse iskeä, olivat kyllä täysin taviksia. Mitäs siihen sanot?
Jos se onkin niin päin, että miehet etsii ylemmän tason naisia, eikä miehille kelpaa kaltaisensa alemmantason naiset?
[/quote]
Ainahan täällä käsketään miestenkin laskea rimaa, vaikkei olisi koskaan torjunut ketään naista, kun kukaan ei ole koskaan lähestynytkään.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:55"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:38"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:27"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:17"]Minäkin olen yksin, ja olen aina ollutkin. Ei ole ollut minkäänlaisia läheisiä kontakteja miesten kanssa, eikä kukaan ole ollut kiinnostunut minusta. En usko, että johtuu ulkonäöstä. En nyt mikään varsinainen kaunotar ole, mutta ihan nätti omasta mielestäni ja tykkään laittautua ja pukeutua hyvin. Olen myös hoikka, mutta aika lyhyt. Pakko sen sitten olla luonteesta kiinni, koska taidan olla tylsä ihminen. En ole hyvä keskustelemaan, ja koska olen todella ujo, niin on vaikea saada suuta auki. Ei ne miehet varmaan tuppisuista tykkää.
Aika lailla sama juttu, että en saa suutani auki. Eihän sitä silloin vaikuta kiinnostavalta ihmiseltä varmaan kenenkään mielestä. Ja monesti myös menen ihan lukkoon jos joku mies vaikka vähän juttelerkin, ja saatan vastailla lyhyesti ja hihitellä. Noloa.
[/quote] Mäkin menen lukkoon jos joku juttelee :(
[/quote]
Tuo jäätyminen kyllä selittää aika paljon. Miehet ajattelevat, että onpa ujo ja estynyt nainen. Eivätkä lähde sulattamaan jäätä, vaan siirtyvät lämpimämmille vesille. Minä olin nuorempana myös ujo tuppisuu. Muutuin ihan toiseksi ihmiseksi, jos otin vähän drinkkejä. Mutta aamulla olin taas oma itseni, ujo piimä jolla krapula. Ei hyvä.
Ap, pyri rakentamaan itseluottamustasi ja kiinnostu esim. harrastamaan jotain intensiivisesti. Tämä vaikuttaa varmasti näkyvään olemukseesi ja rohkaistut olemaan rennonpi miehen ottaessa kontaktia. Ei niitä tarvi jännittää, ihan tavallisia tyyppejä useimmat. :)
[/quote]
Harrastan kyllä, mutta kieliä ja siellä ei kauheasti miehiä ole. Ja tosiaan juoksen, mutta yksinäni. En tiedä, mikä olisi miesten tapaamiseen soveltuva harrastus?
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:03"][quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:53"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:49"]
Tässä nyt nousee tämä sama sana esille monen kertomuksessa: tylsä. Siitäkö se sitten johtuu?! Koska olen kyllä kieltämättä aika tylsä, tykkään koti-illoista ja lukemisesta ja luonnosta ja saunomisesta. Sekö se syy on, miehet, tylsät naiset ei kelpaa??
[/quote]
Ei ainakaan nuorille miehille kelpaa. En sitten tiedä onko eri asia jo jossain +40 paikkeilla, mutta en mä tosiaan tiedä mitään muuta syytä omalle sinkkuudelle kuin tylsä luonne ja miesten mielestä tylsä elämä. Ulkonäkö vetoaa, elämäntavat ei.
Sinänsä hassua kun osa miehistä haluaa sellaisen kivan naisen, jonka kanssa jaetaan arki ja ollaan kotona. No ei mun kokemuksen mukaan todellakaan niin ole: suuret kaveriporukat, paljon sosialisointia, täytyy olla jotain kivoja, kodin ulkopuolisia harrastuksia jne.
[/quote]
Niin kai se sitten on. En kyllä tiedä, miten olisin vähemmän tylsä, ei kai sellaista luonteenpiirrettä voi itse muuttaa? Harmi. :/
[/quote]
Niinpä, ehkä sitä on sitten tyydyttävä olemaan yksin. Aina kuitenkin sanotaan että "ole vaan oma itsesi" jne, mutta kun se ei riitä. Jos lähtisin esittämään jotain mielenkiintosta tyyppiä, niin enhän sillon olisi oma itseni (tylsä koti-ihminen) ja kai se jossain vaiheessa tulisi ilmi. Todellakin harmi :/
Voisin kuvitella, että mies alitajuisesti kiinnostuu naisesta, joka vaikuttaa tavallaan seksuaalisesti halukkaalta. Esimerkiksi, hymyilee, nauraa miehen jutuille, on flirttaileva, hyväntuulinen eikä vaikuta liian estoiselta. Itse olen hyvinkin arkisen näköinen, akateeminen nainen, mutta hymyilen paljon, nauran paljon, luonnostaan flirttailen ja pukeudun nätisti ja meikkaan. Ulkonäköni puolesta ei varmasto olisi vientiä niinkään, mutta kompensoin iloisella ja hauskalla luonteella. Miehet hakeutuvat työpaikalla juttelemaan ja olen naimisissa itseäni paremmannäköisen miehen kanssa. Pähkinänkuoressa: yritä näyttää siltä, että "miehet on ihania" ja "tykkään seksistä" ja "mulla on tänään hyvä päivä, olen iloinen ja onnellinen"..
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 21:32"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:59"][quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:50"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:24"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:20"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:06"][quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:55"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:38"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:27"] [quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:17"]Minäkin olen yksin, ja olen aina ollutkin. Ei ole ollut minkäänlaisia läheisiä kontakteja miesten kanssa, eikä kukaan ole ollut kiinnostunut minusta. En usko, että johtuu ulkonäöstä. En nyt mikään varsinainen kaunotar ole, mutta ihan nätti omasta mielestäni ja tykkään laittautua ja pukeutua hyvin. Olen myös hoikka, mutta aika lyhyt. Pakko sen sitten olla luonteesta kiinni, koska taidan olla tylsä ihminen. En ole hyvä keskustelemaan, ja koska olen todella ujo, niin on vaikea saada suuta auki. Ei ne miehet varmaan tuppisuista tykkää. Aika lailla sama juttu, että en saa suutani auki. Eihän sitä silloin vaikuta kiinnostavalta ihmiseltä varmaan kenenkään mielestä. Ja monesti myös menen ihan lukkoon jos joku mies vaikka vähän juttelerkin, ja saatan vastailla lyhyesti ja hihitellä. Noloa. [/quote] Mäkin menen lukkoon jos joku juttelee :( [/quote] Tuo jäätyminen kyllä selittää aika paljon. Miehet ajattelevat, että onpa ujo ja estynyt nainen. Eivätkä lähde sulattamaan jäätä, vaan siirtyvät lämpimämmille vesille. Minä olin nuorempana myös ujo tuppisuu. Muutuin ihan toiseksi ihmiseksi, jos otin vähän drinkkejä. Mutta aamulla olin taas oma itseni, ujo piimä jolla krapula. Ei hyvä. Ap, pyri rakentamaan itseluottamustasi ja kiinnostu esim. harrastamaan jotain intensiivisesti. Tämä vaikuttaa varmasti näkyvään olemukseesi ja rohkaistut olemaan rennonpi miehen ottaessa kontaktia. Ei niitä tarvi jännittää, ihan tavallisia tyyppejä useimmat. :) [/quote] Harrastan kyllä, mutta kieliä ja siellä ei kauheasti miehiä ole. Ja tosiaan juoksen, mutta yksinäni. En tiedä, mikä olisi miesten tapaamiseen soveltuva harrastus? [/quote] frisbee-golf? Peli-illat? [/quote] Mutta ei kai noissa tapaa uusia ihmisiä, vai? Vai voiko mennä ihan johonkin tuntemattomaan porukkaan? [/quote] Minä ajattelen, että sellainen ihminen on kiinnostava (lue: ei tylsä), jonka elämässä on kiinnostavaa sisältöä. Harvemmin kukaan harrastuksen parista löytää puolisoa. Mutta harrastava ihminen on kiinnostavampi kuin ei-aktiivinen kotihiiri. Eipä silti, mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän viihtyy omassa kotona. Vähän varttuneemmat miehet erityisesti ovat suorastaan liimautuneet sohvaansa... ;-) [/quote] Totta, joo. Toisaalta saan hirveästi iloa vaikka hyvästä kirjasta tai juuri niiden kielten opiskelusta, joten en tiedä parantaisiko se sitten minua, jos luopuisin jostakin, josta pidän... Vaikka ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat. Tämä on vaikea asia. :/ [/quote] no osallistu kirjoihin liittyviin tapahtumiin, en minä tiedä, vaikka lukupiiriin tai kirjamessuille, odallistu kieli-iltoihin ja ulkkisten ehdittamiin illan istujaisiin. Tutustu ihmisiin ja usko että sinäkin olet aidosti tutustumisen arvoinen. - Tosin ketjua lukiessani on tullut jotenkin sellainen olo ettei monikaan kirjoittaja kauheasti todella kaipaa puolisoa vaan ovat tyytyväisiä elämäänsä jos nyt joskin vähän yksinäisiä.
[/quote]
Enemmän on kyse siitä, etten oikeasti pysty enää edes kuvittelemaan, että voisin saada jonkun. Se oli suurin haaveeni, mutta minusta tuntuu, että huijaisin itseäni, jos vielä kaikkien näiden vuosien jälkeen ajattelisin, että voisinkin yht'äkkiä jostain syystä kelvata, kun en koskaan aiemminkaan kelvannut.
Yksinolossa on toki hyvätkin puolensa, mutta se ei olisi ollut elämä, jonka olisin valinnut, jos olisi ollut valinnanvaraa.