Vauvani melkein tukehtui perhepetiin!
Kerron tämän nyt ihan vain varoittavana esimerkkinä siitä, ettei perhepeti aina ole niin turvallinen kuin väitetään. Kymmenkuinen vauvani nukkui viime yönä välissämme, kuten monena yönä sitä ennenkin. Heräsin siihen, kun vauva potkii minua vatsaan (nukuin kyljelläni, kasvot vauvaan päin). Vauvan pää oli isänsä tyynyn ja olkapään alla puristuksissa, vetäisin lasta alaspäin sängyssä ja hänen haukkoessaan henkeä ja parahtaessa itkuun vasta tajusin miten paha tilanne oli juuri ollut. Tukehtuminen on äänetöntä, mutta onneksi vauva potki niin kovaa, että heräsin. Itkuhan siinä tuli äidille ja isäkin oli kovin järkyttynyt. Onneksi lapsi on kunnossa. En kuvitellut, että tällaista voisi tapahtua, sillä ainakin itse nukun hyvin kevyesti kun vauva on vieressä. Ilmeisesti tyyny pehmensi vauvan pään "tuntumaa" niin, ettei mies unen läpi ollut tajunnut kääntyneensä hänen päälleen. Voin kertoa, ettei tätä äitiä nukuttanut enää loppuyönä...
Ja viisastelijoille voin sanoa jo etukäteen, että olimme molemmat selvinpäin. Tottakai.
Kommentit (88)
Ei mitään sellaisia oikeuksia jotka menisivät vauvan oikeuksien ohi.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 11:41"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 11:39"]
Ei saisi nukuttaa isän vieressä, äidit nukkuvat kevyemmin ja ovat herkempiä aistimaan vauvan mahdollisen hädän hormonaalisista syistä.
[/quote]
Tääkään ei aina pidä paikkaansa. Työkaverilla oli mies se joka heräsi yöllä kun äiti vaan nukkui.
[/quote]
Mahtaakohan olla meistä kyse :D
Minä en todellakaan herännyt, vaikka vauva huusi pää punaisena. Niin sikeäuninen olin (ja olen vieläkin). Plus että minä olen todella levoton nukkuja eli pyörin tosi paljon. Liian suuri riski lapselle. Miehen onneksi kumpikin heräsi max. pari kertaa yössä ja viimeistään 2kk:n iässä kumpikin jätti yösyömiset pois ja nukkuivat sellaisia 12 tunnin yöunia.
Noh, eipä nuo kaksi lapsukaista kovin suuria traumoja ole näemmä saaneet vaikka ovat nukkuneet omissa huoneissaan alusta lähtien.
Kummallista tämä vouhkaaminen perhepedistä. Meillä ainakin kaikki nukkuvat paremmin (eli heräämättä koko yön) perhepedissä. Samassa sängyssä mahdutaan hyvin nukkumaan minä, mies ja vauva 6kk. Kukaan meistä ei pyöri unissaan ja molemmat ollaan miehen kanssa herkkäunisia. Nukun paljon levollisemmin kun kuulen vauvan hengityksen ja tuhinan koko ajan ihan vieressäni ja voin kädellä kokeilla välillä, että kaikki on hyvin. Välillä kylkeä kääntäessäni sipaisen poskea ja hiuksia tai saatan suukottaa, sitten jatkan unia. Jos pitäisi nousta ja lähteä erikseen sängystä katsomaan vauvaa, heräisin liikaa ja uudelleen uneen pääsy olisi tosi vaikeaa. Ja varmaan tämä "vauvan katsominen" on monen mielestä turhaa ja huvittavaa, mutta pelkään vain niin kovin kätkytkuolemaa, että se rauhoittaa omaa mieltäni. Eihän se sitä kätkytkuolemaa mitenkään estä, sen kyllä tiedän. Serkkuni menetti pienen vauvansa aikanaan kätkytkuoleman vuoksi ja siitä olen jotenkin traumatisoitunut :-/
Myös vauva nukkuu yöunet levollisemmin kun ollaan molemmat vieressä. Päiväunille kyllä jää vaunuihin yksin ihan ongelmitta joka kerta ja yöunillekin alkuyöstä. Mutta hyörii ja pyörii ja pääsee jotenkin rauhallisempaan tilaan kun huomaa ettei ole enää yksin. Vauvan molemilla puolilla on rullattu peittoa niin ettei seilaa sängyssä.
Me ainakin jatketaan samaan malliin ja lapsi saa nukkua kanssamme ihan niin kauan kuin itse haluaa. Nämä pikkuiset ovat pieniä niin lyhyen ajan, että mielelläni annan lapsen nukkua kainalossa niin kauan kun siihen vielä hakeutuu. Tetysti jos oikein kovasti alkaa jossain kohtaa pyöriä, sitten asiaa mietitään uudemman kerran. Jos me olisimme mieheni kanssa levottomia nukkujia tai nukkuisimme syvää unta, en missään tapauksessa uskaltaisi ottaa vauvaa sänkyymme. Sikäli perhepeti ei kyllä varmasti kaikille ole rentouttava vaihtoehto.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 13:10"][quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 11:53"]
Perhepeti on aivan tarpeeton riski, ja itsekkäiden vanhempien valinta jotka haluavat päästä helpommalla nukuttamisessa.
[/quote]
Mutta kuitenkin sanotaan (imetys.fi):
"Kätkytkuolema (SIDS, Sudden Infant Death Syndrome) on traaginen vauvan yhtäkkinen kuolema unen aikana. Sitä on tutkittu paljon, mutta yksiselitteistä syytä sille ei ole löydetty. Yleensä kätkytkuoleman´ kokevat vauvat ovat 0-6 kuukauden ikäisiä, eniten niitä sattuu noin 3 kuukauden ikäisille. On kuitenkin löydetty joitakin ympäristöllisiä selittäviä tekijöitä: Vanhempien alhainen sosioekonominen status, äidin tupakointi, ennenaikainen syntymä ja hengitysvaikeudet syntymän jälkeen sekä se, jos sisarus on kätkytkuoleman uhri. Kätkytkuolema ei johdu kuristumisesta, vuodevaatteisiin tukehtumisesta tai vauvan päälle kierähtämisestä. Mielenkiintoinen tieto on, että niissä kulttuureissa, joissa perheet nukkuvat yhdessä, kätkytkuolema on paljon harvinaisempi kuin länsimaissa."
Eli ne jotka nukuttava lapsensa heti omassa huoneessaan tai kauempana itsestään, kasvattavat vauvan kätkytkuoleman riskiä.
Ja lisäksi, ainakin meidän lapset nukkuivat paljon paremmin ja enemmän perhepedissä, ja nukkuminen on vauvalle tärkeää, joten myös tämä näkökulma tulisi huomioida.
[/quote]
Tuukka Kirjavainen (suomalainen lääkäri) tehnyt väikkärin kätkytkuolemasta ja hänen mielestään perhepeti on pieni riski!
Muistan miten esikoisen isä oli myös kovin sikeäuninen ja oli kerran kierrähtämässä myös vauvan päälle, mutta oma vaistoni herätti mut samantien kun mies lähti kääntymään ja ehdin tempaista vauvan alta pois.
Siis mies ei olisi oikeasti herännyt edes siihen pommiin sängyn vieressä.
Ei saisi nukuttaa isän vieressä, äidit nukkuvat kevyemmin ja ovat herkempiä aistimaan vauvan mahdollisen hädän hormonaalisista syistä.
Mä nukuin molempien lasten (nyt jos 4 ja 6) kanssa ekan vuoden perhepedissä ILMAN MIESTÄ! Sillä mieheni on ainakin sellainen nukkuja ettei missään tapauksessa vauvan kanssa samaan sänkyyn nukkumaan, ei missään tapauksessa edes päikkäreille.
Nukkuu niin sikeästi ettei meinaa herätä mihinkään eikä osannut vaistomaisesti varoa vauvaa. Järki siis päähän. Itseni tuin tyynyillä niin että nojasin kevyesti taaksepäin, rinta oli vauvan saatavilla aina ja kun vauva kasvoi alkoi jo kontata itse tissiin kiinni, heräsin korkeintaan siihen slurps-ääneen kun vauva tarttui kiinni. Ihanaa aikaa <3 luotin vaistoihini ja mies nukkui hyvin ja sikeästi toisessa huoneessa. Yksi vuotiaana molemmat siirtyi sitten omaan sänkyyn ja nukkuivat heti kokonaiset yöt, rinnasta kun vieroitettiin samalla pois :-)
Kannattaa miettiä kannattaako miestä ottaa samaan petiin koska miehellä on erilainen tapa nukkua kuin vauvaa hoivaavalla äidillä.. Onneksi teillä kävi tuuri!
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 11:39"]
Ei saisi nukuttaa isän vieressä, äidit nukkuvat kevyemmin ja ovat herkempiä aistimaan vauvan mahdollisen hädän hormonaalisista syistä.
[/quote]
Tääkään ei aina pidä paikkaansa. Työkaverilla oli mies se joka heräsi yöllä kun äiti vaan nukkui.
Ihana juttu, että mitään parempaa ei tapahtunut. Meillä on vauvat aina nukkuneet mun ja seinän vieressä. Mies on välillä tosi sikeässä unessa.
Meillä nukkuu erinomaisesti ja turvallisesti perhepedissä, kun teke oman "pesän".
Tämän takia meillä lapsi on nukkunut mun ja seinän (tai "sivuvaunun") välissä. Ei meidän aikuisten välissä. Ja itse asiassa mies on päätynyt molempien vauva-aikana nukkumaan paljon työhuoneen sohvalle, jotta perhepedissä ei tule ahdasta. Itsekin siirryn usein vauvasta toiselle puolelle sänkyä, jotta nukun sikeämmin. Lähellä nukkuessa uni on kevyempää.
meillä on kaikki viisi lasta nukkuneet perhepedissä, eikä koskaan ole tapahtunut mitään vastaavaa.
Tämän kaltaisten tarinoiden takia olen päättänyt, että yhtään yötä ei vauva nuku meidän välissä vaan kehdossa vieressä. Meillä ei varmaan kumpikaan edes nukkuisi, kun pelättäisiin vauvan liiskaamista.
Voi helvetti teidän kanssa. Mies ja isä häädetään että lapset ja äiti saavat rauhassa nukkua perhepedissä! Isä nukkuu jossain olkkarin sohvalla vissiin. Eikö kukaan ole sanonut että vauvan ja lapsen voi nukuttaa omassa sängssä?
Toinen ihmejuttu noi imetykset. Luin just jotain imetystukisivustoa ja en voi muuta kuin ihmetellä niitä ohjeita: jos lapsi huutaa niin ei se haittaa, älä vaan mene antamaan pullosta maitoa...ei haittaa vaikka kotityöt jää tekemättä ja vaikka pari päivää laahustat pelkässä yöpaidassa että voit koko ajan antaa lapselle tissiä.
Mihin ihmisillä katoaa järki ja muu eläminen? Mihin katoaa oma elämä ja se että on myös puoliso????????????
Mulle sanottiin aikoinaan synnärillä, että äiti ei käänny vauvansa päälle, mutta miehiin ei voi luottaa. Tietenkin olettaen, että äiti on selvänä jne. Itse olen(nainen) hyvin sikeäuninen, mutta molempien lasten vauva-aikoina olen herännyt pienimpäänkin inahdukseen. Jotain äidinvaistoa kai. Nykyään saavat kyllä huutaa ihan kunnolla, että herään, mies on herkempiuninen normaalioloissa.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 11:40"]Mä nukuin molempien lasten (nyt jos 4 ja 6) kanssa ekan vuoden perhepedissä ILMAN MIESTÄ! Sillä mieheni on ainakin sellainen nukkuja ettei missään tapauksessa vauvan kanssa samaan sänkyyn nukkumaan, ei missään tapauksessa edes päikkäreille.
Nukkuu niin sikeästi ettei meinaa herätä mihinkään eikä osannut vaistomaisesti varoa vauvaa. Järki siis päähän. Itseni tuin tyynyillä niin että nojasin kevyesti taaksepäin, rinta oli vauvan saatavilla aina ja kun vauva kasvoi alkoi jo kontata itse tissiin kiinni, heräsin korkeintaan siihen slurps-ääneen kun vauva tarttui kiinni. Ihanaa aikaa <3 luotin vaistoihini ja mies nukkui hyvin ja sikeästi toisessa huoneessa. Yksi vuotiaana molemmat siirtyi sitten omaan sänkyyn ja nukkuivat heti kokonaiset yöt, rinnasta kun vieroitettiin samalla pois :-)
Kannattaa miettiä kannattaako miestä ottaa samaan petiin koska miehellä on erilainen tapa nukkua kuin vauvaa hoivaavalla äidillä.. Onneksi teillä kävi tuuri!
[/quote]
Musta on jotenkin karua siirtää mies pois yhteisestä sängystä ainoastaan siksi, että vauva voi nukkua äidin kainalossa. Ehkä olen liian hitsautunut mieheen kiinni,mutta itse nukun huonommin muualla kuin hänen vieressään ja mies kokee samoin. Kuitenkin hänen pitäisi jaksaa käydä töissä eikä soffalla nukkuminen mitenkään tuo yhtä hyvää unen laatua kuin sängyssä nukkuminen.
Meillä mies valitti, kun en antanut vauvan nukkua välissämme. Selitin, että en koe sitä turvalliseksi tavaksi ja mies taas väitti, että hän ei mitenkään voisi pyöriä vauvan päälle. Jokainen kolmesta lapsestamme nukkui aikansa perhepedissä, mutta peti oli seinän ja minun välissä. Olin herkkäuninen. Äitiyshormonit vaikuttivat minussa niin, mutta tiesin, että miehellä ei voi olla samaa herkkyyttä. Kuulin pienimmänkin äännähdyksen ja risahduksen, enkä edes kääntyillyt ilman, että olisin ollut hereillä. Jätin vauvalle aina runsaasti ylimääräistä tilaakin. Koskaan ei tullut ongelmia.
+ perhepedin puolesta
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 12:06"][quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 11:52"][quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 11:48"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 11:40"]Mä nukuin molempien lasten (nyt jos 4 ja 6) kanssa ekan vuoden perhepedissä ILMAN MIESTÄ! Sillä mieheni on ainakin sellainen nukkuja ettei missään tapauksessa vauvan kanssa samaan sänkyyn nukkumaan, ei missään tapauksessa edes päikkäreille. Nukkuu niin sikeästi ettei meinaa herätä mihinkään eikä osannut vaistomaisesti varoa vauvaa. Järki siis päähän. Itseni tuin tyynyillä niin että nojasin kevyesti taaksepäin, rinta oli vauvan saatavilla aina ja kun vauva kasvoi alkoi jo kontata itse tissiin kiinni, heräsin korkeintaan siihen slurps-ääneen kun vauva tarttui kiinni. Ihanaa aikaa <3 luotin vaistoihini ja mies nukkui hyvin ja sikeästi toisessa huoneessa. Yksi vuotiaana molemmat siirtyi sitten omaan sänkyyn ja nukkuivat heti kokonaiset yöt, rinnasta kun vieroitettiin samalla pois :-) Kannattaa miettiä kannattaako miestä ottaa samaan petiin koska miehellä on erilainen tapa nukkua kuin vauvaa hoivaavalla äidillä.. Onneksi teillä kävi tuuri! [/quote] Musta on jotenkin karua siirtää mies pois yhteisestä sängystä ainoastaan siksi, että vauva voi nukkua äidin kainalossa. Ehkä olen liian hitsautunut mieheen kiinni,mutta itse nukun huonommin muualla kuin hänen vieressään ja mies kokee samoin. Kuitenkin hänen pitäisi jaksaa käydä töissä eikä soffalla nukkuminen mitenkään tuo yhtä hyvää unen laatua kuin sängyssä nukkuminen.
[/quote]
Ei tuokaan ihan normaalilta kuulosta että mies menee vauvan edelle eli ennemmin mies äidin kainalossa kuin vauva? :O
[/quote]
Normaalia on ostaa lapselle oma sänky. Ihan netistä löytyy, kun googletat pinnasänky/kehto. ;) Kuinka normaalia on nukkua pienen vauvan vieressä tietoisena, että yksi väärään suuntaan kääntyminen voi tappaa sen lapsen?
[/quote]
Ei ole normaalia tuo. Normaalia on että lapsi nukkuu äitinsä vieressä vauva-ajan kuten nukkuvat lähes kaikki eläinvauvatkin.