Kysely: Yli puolet opettajista on harkinnut alan­vaihtoa – ”Kamelin selkä on katkennut”

Minua ärsyttää tässä työssä myös se, että kukaan ei kuuntele meitä. Puhumme epäkohdista ja vastauksena opetusministeri sanoo, että tilanne on hyvä. Raivostuttavaa. Ja turhauttavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakaan opetusministerin opettajien kokemusta vähättelevä asenne ei auta asiaa.

Opetusministeri ei ole tehnyt mitään, mikä auttaisi asiaa. Ministeri hehkuttaa että koulutuksen resursseja lisätään, mutta lisäresurssit menevät maksuttomaan toiseen asteeseen eikä edes riitä. Peruskoulusta pitää leikata vähän lisää, että tämä ideologinen uudistus saadaan toteutettua. Lopputuloksena vauhditetaan alamäkeä, joka on jatkunut jo 20 vuotta.

Tämä ei ole totta, resursseja eli rahaa on lisätty perusopetukseen ja Sipilän miljardileikkauksia peruttu.

Erilaiset höpöhöpöhankkeet ei ole mitään resursseja. Se että joku virkamies vääntää kivat ppt-kalvot ei auta ketään muuta kuin sitä virkamiestä, joka voi perustella oman tarpeellisuutensa. Päinvastoin noilla hankkeilla kulutetaan turhaan oikeita resursseja eli opettajien ja muun henkilökunnan työaikaa.

Koulunkäyntiavustajat ovat resursseja. Opettajat ovat resursseja. Kuraattorit ja koulupsykologit ovat resursseja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Videoyhteyden avullahan voi opettaa vaikka sataa oppilasta, eikun vähentämään porukkaa.

Etäopetushan todettiinkin tosi toimivaksi ja vanhemmatkin olivat hurjan tyytyväisiä. Eiku...

Ne joita ei saada nettiyheyden päähän voidaan laittaa sitten paikan päällä opiskelemaan.

Hahahahahahaha. Et kyllä ymmärrä yhtään mitään oppilaista ja opettamisesta.

Kyllä tämmöinen uudistus tulee vielä kun resurssit pienenee valtion budjetista.

Siinä sitten yksi ikäluokka syrjäytyy kivasti. Fakta on se, että todella harva lapsi tai nuori selviytyy kunnialla etäopinnoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Videoyhteyden avullahan voi opettaa vaikka sataa oppilasta, eikun vähentämään porukkaa.

Etäopetushan todettiinkin tosi toimivaksi ja vanhemmatkin olivat hurjan tyytyväisiä. Eiku...

Ne joita ei saada nettiyheyden päähän voidaan laittaa sitten paikan päällä opiskelemaan.

Hahahahahahaha. Et kyllä ymmärrä yhtään mitään oppilaista ja opettamisesta.

Kyllä tämmöinen uudistus tulee vielä kun resurssit pienenee valtion budjetista.

Pakko, ellet ole valmis maksamaan palkka- ja arvonlisäveroja kymmeniä prosentteja nykyistäkin enemmän!

Hyvä. Itse voisin alkaa kotiopettamaan palkkaa vastaan pienryhmää jolla olisi tavoitteet kunnossa. En ole opettaja, mutta korjaan opettajien ammatitaidon puutteita ihan päivittäin. Miten voidaan esimerkiksi kieliä opettaa niin että lapsi saa hyvän "numeron" todistukseen vaikkei vielä kutosellakaan osaa persoonapronominejä??

Kysyin että miten sanotaan mninä olen, sinä olet jne, 

Osasi vasta I am, you am, ja siinä se.

Ajattelin joskus lapsena, että voisi olla mukava olla opettaja aikuisena. Tykkäsin auttaa kavereita tehtävissä ja usein puudettiin selittämään asioita. En kuitenkaan ole innostunut hakemaan opiskelemaan opettajaksi. Nykyään kouluissa on kaikenlaisia oppilaita ja kaikki tulee osata ottaa huomioon ja edellytetään täydellisyyttä kasvattajana. Omienkin lasten puolesta wilma-viestintä tuntuu rasittavalta enkä osaa kuvitellakaan millaista on wilma-yhteydenpito esim. 22 oppilaan 37 vanhempaan JOKA VIIKKO. On se varmaan raskasta eikä aina niin palkitsevaa. Meidän lasten opettajat vaikuttaa kyllä asiallisilta ja todella päteviltä. Kai niilläkin kuitenkin pinnan alla kuplii kaiken turhan raportoinnin kanssa. Iso osa menee ihmisiltä yksinkertaisesti ohi koska kaikenlaista suunnittelua ja viestittelyä ja kaiken kattavia kasvatusperiaatteita on vain LIIKAA. Tästä syystä osa opettajien työstä vaikuttaa olevan yksinkertaisesti turhaa ja merkityksetöntä byrokratiaa. Myös pois opettamisesta.

Sairaanhoitajat , opettajat, lääkärit, koodarit uupuu ja haluaa vaihtaa alaa. Luin jostain  että myös kaupan alalla työskentelevät, myyjän ammatissa työskentelevät sekä  teollisuustyöntekijät uupuvat ja haluavat vaihtaa alaa (mm. Uudenkaupungin autotehtaalla aivan valtava vaihtuvuus) . Kuulemma myös arkkitehdeistä ja taiteen tekijöistä osa uupuu ja haluaa vaihtaa alaa. Sorry nyt, mutta onko kysymys nyt siitä että yksilölliset lumihiutale sukupolven jäsenet eivät jaksa enää yhtään mitään mikä ei ole joka päivä kivaa. Työelämä ei juurikaan ole, sorry siitä, mutta työelämä ei ole tehty sitä varten että juuri Minä voin toteuttaa itseäni. Työtä nyt vain pitää tehdä että hyvinvointi yhteiskunta pysyy raiteillaan. Jos meistä 80 % uupuu, downshiftaa ja elää "omaa " aikaa, loppuu ne tukiaisten maksajat aika nopeasti. Katsokaa miltä näyttää ei-hyvinvointi yhteiskunta vaikkapa Välimeren tuolla puolen, sieltä ne runsaasti omaa aikaa saaneet  yrittävät tänne "hyvinvointiyhteiskuntaan" henkensä kaupalla. Ihan vaan siksi että pääsis töihin. 

Pienemmät ryhmäkoot, jakotunnit takaisin, kouluavustajat takaisin, erityisopettajat takaisin, koulupsykologit takaisin, koulukuraattorit takaisin. Pienryhmät takaisin. Ei toivoa, kun maksaa. Oppimissuunnitelmien kirjoittamiset ja palaverit sen sijaan ovat ilmaisia, niistä kun ei makseta opettajalle palkkaa. Näitä sitten tarjotaan lääkkeeksi joka ongelmaan.

Vierailija kirjoitti:

Pienemmät ryhmäkoot, jakotunnit takaisin, kouluavustajat takaisin, erityisopettajat takaisin, koulupsykologit takaisin, koulukuraattorit takaisin. Pienryhmät takaisin. Ei toivoa, kun maksaa. Oppimissuunnitelmien kirjoittamiset ja palaverit sen sijaan ovat ilmaisia, niistä kun ei makseta opettajalle palkkaa. Näitä sitten tarjotaan lääkkeeksi joka ongelmaan.

Kun näitä olisi tarpeeksi, tilanne olisi valoisa. Resurssit kuntoon ja keskittyminen perusasioihin. Miettikää, että peruskoulumme läpäisee vuosittain monet käytännössä lukutaidottomat nuoret. Opetukselle on saatava enemmän aikaa ja tukea!

Vierailija kirjoitti:

Sairaanhoitajat , opettajat, lääkärit, koodarit uupuu ja haluaa vaihtaa alaa. Luin jostain  että myös kaupan alalla työskentelevät, myyjän ammatissa työskentelevät sekä  teollisuustyöntekijät uupuvat ja haluavat vaihtaa alaa (mm. Uudenkaupungin autotehtaalla aivan valtava vaihtuvuus) . Kuulemma myös arkkitehdeistä ja taiteen tekijöistä osa uupuu ja haluaa vaihtaa alaa. Sorry nyt, mutta onko kysymys nyt siitä että yksilölliset lumihiutale sukupolven jäsenet eivät jaksa enää yhtään mitään mikä ei ole joka päivä kivaa. Työelämä ei juurikaan ole, sorry siitä, mutta työelämä ei ole tehty sitä varten että juuri Minä voin toteuttaa itseäni. Työtä nyt vain pitää tehdä että hyvinvointi yhteiskunta pysyy raiteillaan. Jos meistä 80 % uupuu, downshiftaa ja elää "omaa " aikaa, loppuu ne tukiaisten maksajat aika nopeasti. Katsokaa miltä näyttää ei-hyvinvointi yhteiskunta vaikkapa Välimeren tuolla puolen, sieltä ne runsaasti omaa aikaa saaneet  yrittävät tänne "hyvinvointiyhteiskuntaan" henkensä kaupalla. Ihan vaan siksi että pääsis töihin. 

Taidat itse olla eläkkeellä, jos et tiedä, mitä työelämässä tapahtuu. Ei tämä ole pelkästään opetusalan ongelma, vaan vähän joka alalla porukkaa irtisanotaan ja työt kasataan jäljellejäävien niskaan. Ei ihme, että ihmiset uupuvat. Työolot ovat huonontuneet merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana kaikilla mainitsemillasi aloilla.

Vähintään puolet työssäkäyvistä ihmisistä miettii alanvaihtoa. Se ei ole kamelin selän katkeamista.

Opettajille pitäisi langettaa lisätöiksi koulun tilojen siivoaminen. Rangaistukseksi tyhmyydestä, joka ohjasi opettajaksi.

Kamelinvarvas vuotaa vaaleaa limaa...

opet väsyy iltaisin, ja menee nukkumaan, ja herää aamulla pirteänä karttakepin ääreen.

Työtehokkuus ja työn vaatimukset ovat kasvanut viime vuosikymmenten aikana hurjasti. Monellakin alalla. Siksi suuri osa ihmisistä uupuukin, osa jo koulun ja opiskelujen aikana. 

Vierailija kirjoitti:

Opettajille pitäisi langettaa lisätöiksi koulun tilojen siivoaminen. Rangaistukseksi tyhmyydestä, joka ohjasi opettajaksi.

Kyllä me siivoamme niitä jo nyt. Siivoojien sopimuksiin kuuluvat luokat, vessat ja käytävät. Opettajat siivoavat sitten muut tilat, esim. varastot (tekstiilivarasto, teknisen työn varasto, liikuntavälinevarastot, kirja- ja tarvikevarasto...). Siivoamme niitä vuoroviikoin.

Itse päätin nuorena kaksi asiaa. Armeijaan en mene ja opettajaa minusta ei tule mistään hinnasta.

Vierailija kirjoitti:

Vähintään puolet työssäkäyvistä ihmisistä miettii alanvaihtoa. Se ei ole kamelin selän katkeamista.

On se sille alalle johon vaihtamista ei pohdi kukaan.

Vierailija kirjoitti:

Sairaanhoitajat , opettajat, lääkärit, koodarit uupuu ja haluaa vaihtaa alaa. Luin jostain  että myös kaupan alalla työskentelevät, myyjän ammatissa työskentelevät sekä  teollisuustyöntekijät uupuvat ja haluavat vaihtaa alaa (mm. Uudenkaupungin autotehtaalla aivan valtava vaihtuvuus) . Kuulemma myös arkkitehdeistä ja taiteen tekijöistä osa uupuu ja haluaa vaihtaa alaa. Sorry nyt, mutta onko kysymys nyt siitä että yksilölliset lumihiutale sukupolven jäsenet eivät jaksa enää yhtään mitään mikä ei ole joka päivä kivaa. Työelämä ei juurikaan ole, sorry siitä, mutta työelämä ei ole tehty sitä varten että juuri Minä voin toteuttaa itseäni. Työtä nyt vain pitää tehdä että hyvinvointi yhteiskunta pysyy raiteillaan. Jos meistä 80 % uupuu, downshiftaa ja elää "omaa " aikaa, loppuu ne tukiaisten maksajat aika nopeasti. Katsokaa miltä näyttää ei-hyvinvointi yhteiskunta vaikkapa Välimeren tuolla puolen, sieltä ne runsaasti omaa aikaa saaneet  yrittävät tänne "hyvinvointiyhteiskuntaan" henkensä kaupalla. Ihan vaan siksi että pääsis töihin. 

Toiset työpaikat ovat parempia kuin toiset, ja tietyillä aloilla/ammateissa hyviä paikkoja ei ole ollenkaan.

Työelämän isoin ongelma on se, että kaikki sihteerit yms. kullanarvoiset avustajat on irtisanottu muka säästön nimissä. On ajateltu, että kun irtisanotaan toi toimiston Terttu, katoaa sen työtkin. Ei katoa, sitten johtajat ja asiantuntijat varaavat itse kokoukset ja matkaliput, tekevät matkalaskut, ottavat kopiot, tilaavat palaveripullat.

Toinen ongelma on, että kaksi ihan erilaista toimintoa pistetään yhteen, vaikka nyt puhelin- ja sähköpostiaspa. Sitten joko vuoropäivinä hoidetaan toista ja toista tai molempia yhtä aikaa, jolloin työ keskeytyy siihen samperin puhelimeen koko ajan. Samalla menetetään se etu, että yksi on hyvä ja nopea kirjoittaja ja mieluummin hoitaisi vain s-posteja, kun toinen lörpöttäisi mieluummin puhelimessa koko ajan. Ihmisten vahvuuksia, taipumuksia ja kiinnostuksia ei kunnioiteta ollenkaan, vaikka sillä pääsisi paljon parempaan lopputulokseen.

Työelämä on järkyttävää, koko ajan vaihtuvaa silppua. Se vaihtaminen kuormittaa tosi paljon ja se, että ei ole mitään vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä.

Vierailija kirjoitti:

Pienemmät ryhmäkoot, jakotunnit takaisin, kouluavustajat takaisin, erityisopettajat takaisin, koulupsykologit takaisin, koulukuraattorit takaisin. Pienryhmät takaisin. Ei toivoa, kun maksaa. Oppimissuunnitelmien kirjoittamiset ja palaverit sen sijaan ovat ilmaisia, niistä kun ei makseta opettajalle palkkaa. Näitä sitten tarjotaan lääkkeeksi joka ongelmaan.

Ja sekin että mitä niihin oppimissuunnitelmiin kirjoitetaan. Luokassa on useampi tehostetun tuen oppilas ja jokaisella omat vaatimuksensa. Kuvatuki, ohjeiden pilkkominen osiin, oma istumapaikka, tasapainotyyny, sermit, ennakointi, kuulokkeet, struktuuri, jne. Sitten yksi ADHD vetää siellä omaa showtaan ja ääniyliherkkä itkee meteliä, pari kuutamolla olevaa tarvitsee apua koko ajan ja pari nopeinta kaipaa lisähaastetta. Yhdellä on yksilöllistetty oppiaine ja oma kirja, tehtävät eivät etene ilman jatkuvaa aikuisen tukea, vaan lapsi painuu omiin ajatuksiinsa. Tottakai opettaja repeää näiden kaikkien lasten tarpeisiin ja muistaa jokaisen lapsen tarvittavat tukitoimet, opettaa siinä sivussa ja neuvoo jokaista yksilöllisesti. Ohjaaja on luokassa parilla tunnilla, erityisopettaja pyörähtää luokassa myös kerran tai kaksi viikossa. Ja ei, hänkään ei tee ihmeitä, vaan työ on tulipalojen sammuttelua. Sitten kirjoitetaan liibalaabaa, koska ne suunnitelmat täytyy päivittää, samalla tiedetään ettei resurssit riitä niihin kaikkiin tukitoimiin. Koska ei ole ihmisiä, ei ole ketään tekemässä kaikkea.

Ei varmaan tarvitse mainita, että olen opettaja.