Lue keskustelun säännöt.
Miksi sanotaan kasvissyöjä eikä kasvinsyöjä, vrt lihansyöjä?
Kommentit (22)
Kasvi ja kasvis ovat kaksi eri asiaa.
Kasvis tarkoittaa syötäviä kasveja, kuten vihanneksia, ja niiden osia. Kasvi taas ei välttämättä ole syötävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kasvi ja kasvis ovat kaksi eri asiaa.
Kasvis tarkoittaa syötäviä kasveja, kuten vihanneksia, ja niiden osia. Kasvi taas ei välttämättä ole syötävää.
Onko sitten sienis syötävä sieni? Tai penis syötävä peni?
Vierailija kirjoitti:
Kasvi ja kasvis ovat kaksi eri asiaa.
Kasvis tarkoittaa syötäviä kasveja, kuten vihanneksia, ja niiden osia. Kasvi taas ei välttämättä ole syötävää.
Jos joku syö kasveja, ei kai hänen ole mikään pakko syödä kaikkia kasveja? Samoin kalaa tai lihaa, jotkut eivät syö punaista lihaa tai jotain tiettyä kalaa.
Kasvissyöjä viittaa ihmisen vapaaehtoiseen ruokavalioon.
Kasvinsyöjä ja lihansyöjä ovat biologisia termejä, joilla viitataan kokonaisiin eläinlajeihin niiden ravinnon koostumuksen ja sen sulattamiseen tarvittavien ominaisuuksien perusteella. Näiden välimuoto on sekasyöjä, jollainen myös ihminen on.
Arkikielessä moni kouluttamaton julistaa olevansa "lihansyöjä", vaikkei sellainen toki ole. (Näsä)viisas osaakin käyttää esimerkiksi ihan vain ilmaisua lihaa syövä.
Vastasin vain kysymykseen, turha sekoilla. Voit käydä kaupassa katsomassa, että onko siellä ruokapuolella kasvi- vai kasvisosastoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kielen kehitys nyt on vain sellaista! Yhdyssanat tuntuvat mahdottomilta selittää. Hevoshaka mutta koirankoppi ja kissatarha, kasvissyöjä mutta liharuoka, sateenvarjo mutta aurinkorasva, kynnysmatto mutta ovenpielet. Luulen, että kyse on siitä, mistä nämä sanat ovat kieleen tulleet ja koska. Jos täällä on kielitieteilijöitä, olisi minustakin kiva kuulla!
Suomen kielessä on nopeasti jäänyt genetiivi yhdyssanoista alkusanasta.
Jos lukee vaikka Aku ankkoja niin seitsemänkymmentä luvun lopulle oli vaikka vaunuNlastillinen rahaa (Roopella), nykyään tuo alkusana on perusmuodossa (vaunulastillinen)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen kehitys nyt on vain sellaista! Yhdyssanat tuntuvat mahdottomilta selittää. Hevoshaka mutta koirankoppi ja kissatarha, kasvissyöjä mutta liharuoka, sateenvarjo mutta aurinkorasva, kynnysmatto mutta ovenpielet. Luulen, että kyse on siitä, mistä nämä sanat ovat kieleen tulleet ja koska. Jos täällä on kielitieteilijöitä, olisi minustakin kiva kuulla!
Suomen kielessä on nopeasti jäänyt genetiivi yhdyssanoista alkusanasta.
Jos lukee vaikka Aku ankkoja niin seitsemänkymmentä luvun lopulle oli vaikka vaunuNlastillinen rahaa (Roopella), nykyään tuo alkusana on perusmuodossa (vaunulastillinen)
Siis tuli mieleen tuosta sateeNvarjosta.
Voisi olla sadevarjo kuten sadetakki!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä Saksassa niitä ihmisiä, joiden mielestä heidän kielensä on yhtä loogista ja järjestelmällistä, kuin kaikki muukin täällä (!) kiusaan joskus siitä, että koirankoppi on saksaksi Hundehütte, missä koira-sana on monikossa vaikka koirankoppi on kyllä yhdelle koiralle tehty. Kun taas navetta, saksalaiset sanovat lehmätalliksi, on Kuhstall. Lehmä-sana on yksikössä vaikka navetassa on yleensä monta lehmää!
Siinä on saksalaisilla miettimistä.
Vierailija kirjoitti:
Täällä Saksassa niitä ihmisiä, joiden mielestä heidän kielensä on yhtä loogista ja järjestelmällistä, kuin kaikki muukin täällä (!) kiusaan joskus siitä, että koirankoppi on saksaksi Hundehütte, missä koira-sana on monikossa vaikka koirankoppi on kyllä yhdelle koiralle tehty. Kun taas navetta, saksalaiset sanovat lehmätalliksi, on Kuhstall. Lehmä-sana on yksikössä vaikka navetassa on yleensä monta lehmää!
Siinä on saksalaisilla miettimistä.
Suomessa on samanlaisia epäloogisuuksia. Kengät ja housut puetaan jalkaan, vaikka jalkoja on kaksi. Ja Hanskat laitetaan käteen. On vaate nimeltä rintaliivit, vaikka liivejä on yksi ja rintoja kaksi (yleensä). Housut on monikossa, vaikka vaatekappaleita on vain yksi. Myös henkselit ja sakset ovat monikossa, vaikka niitäkin on vain yksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen kehitys nyt on vain sellaista! Yhdyssanat tuntuvat mahdottomilta selittää. Hevoshaka mutta koirankoppi ja kissatarha, kasvissyöjä mutta liharuoka, sateenvarjo mutta aurinkorasva, kynnysmatto mutta ovenpielet. Luulen, että kyse on siitä, mistä nämä sanat ovat kieleen tulleet ja koska. Jos täällä on kielitieteilijöitä, olisi minustakin kiva kuulla!
Suomen kielessä on nopeasti jäänyt genetiivi yhdyssanoista alkusanasta.
Jos lukee vaikka Aku ankkoja niin seitsemänkymmentä luvun lopulle oli vaikka vaunuNlastillinen rahaa (Roopella), nykyään tuo alkusana on perusmuodossa (vaunulastillinen)Siis tuli mieleen tuosta sateeNvarjosta.
Voisi olla sadevarjo kuten sadetakki!
Se on sontsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perinteinen kasvissyöjä on harvinaisuus. Nykyisin ihmiset ovat vegaaneja.
Kasvissyöjä viittaa henkilön menttaalitilaan ja siksi yleistynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liittyisikö siihen fingerporissakin olleeseen juttuun. Lehmähän syö ruohoa yms. eli on vegaaninen eläin. Se ei ole lihansuoja. Sitten kun tehdään ruokaa, missä on lehmää, on tuo ruoka tehty vegaanisista ainesosista.
Semantiikkaa siis.
Olisiko kasvissyöjä sellainen, joka syö vain vaikka lehtiä (eli osan kasvista), mutta kasvinsyöjä syö koko kasvin (repii juurineen maasta syödessään sen).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä Saksassa niitä ihmisiä, joiden mielestä heidän kielensä on yhtä loogista ja järjestelmällistä, kuin kaikki muukin täällä (!) kiusaan joskus siitä, että koirankoppi on saksaksi Hundehütte, missä koira-sana on monikossa vaikka koirankoppi on kyllä yhdelle koiralle tehty. Kun taas navetta, saksalaiset sanovat lehmätalliksi, on Kuhstall. Lehmä-sana on yksikössä vaikka navetassa on yleensä monta lehmää!
Siinä on saksalaisilla miettimistä.Suomessa on samanlaisia epäloogisuuksia. Kengät ja housut puetaan jalkaan, vaikka jalkoja on kaksi. Ja Hanskat laitetaan käteen. On vaate nimeltä rintaliivit, vaikka liivejä on yksi ja rintoja kaksi (yleensä). Housut on monikossa, vaikka vaatekappaleita on vain yksi. Myös henkselit ja sakset ovat monikossa, vaikka niitäkin on vain yksi.
Kengät ja housut laitetaan jalkaan, vaikka oikeastaan asia on päinvastoin, jalat laitetaan kenkiin ja housuihin.
kasvissyöjä=vegaani
kasvinsyöjä=vegetaristi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä Saksassa niitä ihmisiä, joiden mielestä heidän kielensä on yhtä loogista ja järjestelmällistä, kuin kaikki muukin täällä (!) kiusaan joskus siitä, että koirankoppi on saksaksi Hundehütte, missä koira-sana on monikossa vaikka koirankoppi on kyllä yhdelle koiralle tehty. Kun taas navetta, saksalaiset sanovat lehmätalliksi, on Kuhstall. Lehmä-sana on yksikössä vaikka navetassa on yleensä monta lehmää!
Siinä on saksalaisilla miettimistä.Suomessa on samanlaisia epäloogisuuksia. Kengät ja housut puetaan jalkaan, vaikka jalkoja on kaksi. Ja Hanskat laitetaan käteen. On vaate nimeltä rintaliivit, vaikka liivejä on yksi ja rintoja kaksi (yleensä). Housut on monikossa, vaikka vaatekappaleita on vain yksi. Myös henkselit ja sakset ovat monikossa, vaikka niitäkin on vain yksi.
Nuo on jäänteitä suomen kielen kadonneesta kaksikosta. Siis oli yksikkö, kaksikko ja monikko.
Kukaan ihminen ei ole lihansyöjä. Lihansyöjähän syö pelkästään lihaa.
Kaikkia kasveja ei voi syödä. Kasvis on kasvi joka on tarkoitettu syötäväksi.
Kielen kehitys nyt on vain sellaista! Yhdyssanat tuntuvat mahdottomilta selittää. Hevoshaka mutta koirankoppi ja kissatarha, kasvissyöjä mutta liharuoka, sateenvarjo mutta aurinkorasva, kynnysmatto mutta ovenpielet. Luulen, että kyse on siitä, mistä nämä sanat ovat kieleen tulleet ja koska. Jos täällä on kielitieteilijöitä, olisi minustakin kiva kuulla!