Miksi kumppanin löytäminen 35+ naiselle Helsingissä on käytännössä mahdotonta?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mulla vientiä on, ikää 44v. Etkö harrasta mitään, käy missään, tutun tuttujen kautta löydy mitään?

Ot. Inhoan sanontaa "olla vientiä". Ikään kuin ihminen ajelehtisi virran mukana ilman omaa tahtoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen mies ja nainen saa joka iässä oman tasoisensa kumppanin. Ongelmat syntyvät siitä, kun niin moni tietämättään tavoittelee parempaa kuin on itse. Esim ap tapaisi jo tänään miehen, jos alkaisi katsella ikäisiään taviksen näköisiä ja vähän rumempia homssuisia miehiä, jotka eivät kiinnitä mitään huomiota ulkonäköönsä ja menisi itse tekemään niille vieläpä aloitteen.

T. Keski-ikäinen nainen Helsingistä

Miksi minun pitäisi tehdä aloite? Joku nörttimies kelpaisi ja olisi kelvannut nuorempanakin, mutta miitä old school -nörttejä ei taida olla enää olemassakaan.

T. Ap

Oman pienen empiirisen kokemuksen mukaan iskemäni miehet ovat lähteneet mielellään toisillekin treffeille. Vastaavasti jos annan miehen tehdä kaiken alusta alkaen, eipä tullut jatkoa.

Täysin ymmärrettävää! Miksi ehdottaa toisia treffejä, jos vastapuolessa ei ole havaittavissa mitään kiinnostumisen merkkejä? Tarjolla on vain ajanhukkaa ja ahdistelijan maine - parempi jättää nainen rauhaan ennen metoota.

Vierailija kirjoitti:

Kumppanin löytyminen epärealistisilla kriteereillä on käytännössä mahdotonta.

Minulla ei enää ole oikein muita ehdottomia kriteereitä kuin se päihteettömyys. Onko se epärealistista?

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Mutta miesten kuuluisi tehdä aloite. Oma olettamukseni on sellainen, että jos nainen on tarpeeksi hyvännäköinen, hän saa aivan takuuvarmasti miehen. Eli mun pitää vain laittautua ja muuttua huomattavasti paremman näköiseksi ja sitten vain odotella lisää. Harmi vain, että näillä palstoilla kiistetään ulkonäön merkitys.

En nimittäin periaatteesta halua olla aloitteellinen, sillä se sotkisi parisuhdedynamiikan. Saisin vaivoikseni sellaisen miehen, joka olisi passiivinen ja tyytyisi minuun laiskuuttaan (jos siis itse hoitaisin suhteen edistämiseen liittyvät asiat). Monenkin parisuhdeoppaan perusteella miehen pitää saada olla se "saalistaja".

T. Ap

Sulla on ihan väärät olettamukset. Naisen kauneus voi kyllä saada miehen kiinnostumaan, mutta ei ihastumaan. Kyllä luonnekin on tärkeä. Ja kääntäen: Kun mies ihastuu, niin ihastuksen kohde alkaa näyttää kauniimmalta hänen silmissään. Sama toimii tietenkin myös naisille, se oma kulta on itselle komea mies, vaikka ystävättäret saattaisivat ihmetellä, mitä hän tuossa miehessä oikein näkee. 

Sitä lähestymistä voi myös edesauttaa muutenkin kuin hyökkäämällä suoraan miehen kimppuun. Nainen voi itse vaikuttaa siihen, että hän on helposti lähestyttävä ja viestittää sitä, että on miehestä kiinnostunut. Tämä edellyttää toki jonkinlaisia sosiaalisia taitoja ja molemmissa sukupuolissa on eroja siinä, kuinka hyvin tällaista sanatonta viestintää osataan lukea. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumppanin löytyminen epärealistisilla kriteereillä on käytännössä mahdotonta.

Minulla ei enää ole oikein muita ehdottomia kriteereitä kuin se päihteettömyys. Onko se epärealistista?

T. Ap

Suomalaisista miehistä raittiita on vain 12 %, päihteettömiä vielä vähemmän.

Minä ja monet ystäväni olimme kymmenen vuotta siten samassa tilanteessa kuin AP eli kolmekymppisiä sinkkuja Helsingissä, mutta sittemmin kaikki ovat onnellisesti pariutuneet. Osa naimisissa, osalla lapsia, osa vakiintuneessa parisuhteessa. Itse menin naimisiin 44-vuotiaana. Kyllä se siitä! Oma kokemukseni suomalaisista miehistä on, että eivät ole kovinkaan aloitteellisia. Mutta en varmaan itse ole sellainen helposti lähestyttävä, ehkä sen vuoksi kokemukseni on tämä. Itse on pitänyt aina kaikki tehdä.

Koulutetuista naisista on pk -seudulla ylitarjontaa. Kelpuuttakaa naiset myös vähemmän kouluttautuneet ja ei pk-seudulla asuvat miehet! Itse löysin kirvesmiehen 100km päästä Hgistä. T. KTM

Vierailija kirjoitti:

Ei mummojen kuuluisi asua Helsingissä! Menkää muualle.

En ole ainakaan vielä mummo.

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumppanin löytyminen epärealistisilla kriteereillä on käytännössä mahdotonta.

Minulla ei enää ole oikein muita ehdottomia kriteereitä kuin se päihteettömyys. Onko se epärealistista?

T. Ap

Päihteettömän miehen pitäisi kiinnostua sinusta kaupan hyllyjen välissä, vai missä?

Ja tehdä mitä?

Avauksessa valitat, ettet löydä, kun oikea ongelma on  etteivät sinun kelpuuttamat miehet löydä sinua, mistään.

Etkä mitään ole valmis muuttamaan omassa toiminnassasi ja ajattelussasi?

Mielestäni olet valinnut pysyä sinkkuna. Miksi et hyväksyisi omaa valintaasi?

Vierailija kirjoitti:

Tämä on noloa tunnustaa, mutta muut asiat ovat olleet melko helppoja elämässä minulle. Eli en yleensä juurikaan ponnistele minkään asian eteen ja toisaalra kasaan itselleni aivan valtavan määrän velvollisuuksia, joita sitten hoidan ylitehokkaasti.

En ole koskaan oppinut siihen, että joutuisin näkemään vaivaa asioiden eteen ja silti yleensä asiat ovat menneet ihan ok. Sitten olenkin aivan totaalisen helisemässä ja stressaantunut pienenkin vastoinkäymisen jälkeen. Ja siis en oikein osaa jotenkin tiettyjä kirjoittamattomia "sääntöjä" täysin.

Olen joissain asioissa mahdollisesti alisuoriutunutkin, kun en osaa tehdä oikein minkään eteen mitään. Hoidan siis paljon asioita ja tehokkaasti, mutta silti välttelen kaikkea sellaista, jossa olisi pienikin vastoinkäymisen riski. Oletan aina, että minun tulee omaksua ja hoitaa erinomaisesti iso määrä asioita todella pienellä vaivalla ja nopeasti. Kyseessä on koko elämäni ajan jatkunut juttu, josta on vaikeaa päästä irti ja johon on vaikeaa löytää vertaistukeakaan.

T. Ap

Älä nyt ota tätä pahalla, mutta susta tulee vähän asperger-viboja ja tämä kirjoitus vain vahvistaa sen. Saatat olla hyvin älykäs, mutta sosiaalisessa kanssakäymisessä on vaikeuksia. Luet jotain amerikkalaisia parisuhdeoppaita ja uskot niihin kuin hihhuli Raamattuun ja seisot järkähtämättömästi niiden kirjassa olevien teorioiden takana. 

Olet tietyllä tapaa itseäsi kohtaan vaativa, mutta toisaalta odotat että asioita tapahtuu itsestään, ilman sinun osallisuutta. Toisaalta et tunnu kuitenkaan arvostavan itseäsi, vaikka ilmeisesti jollain elämän osa-alueilla olet pärjännyt hyvinkin. 

Melkeinpä suosittelisin sinulle jonkinlaista keskusteluapua näiden asioiden selvittelyyn. Että oppisit hyväksymään itsesi paremmin. Heikko itsetunto ei ole mikään puoleensavetävä tekijä ja haittaa lisäksi sinua itseäsi. Sinun pitäisi opetella olemaan onnellinen itsesi kanssa, että sinusta olisi iloa sille toisellekin. Et sinäkään varmaan halua itsellesi riippakiveksi miestä, jolla on huono itsetunto ja joka kaipaa jatkuvaa vakuuttelua sinulta, että hän kelpaa kyllä sellaisena kuin on. Keskusteluapua saa nykyisin ihan etänäkin, ei tarvitse edes mennä vastaanotolle vaan ihan videoyhteydellä kotoa käsin onnistuu. Enkä osaa edes sanoa olisitko enemmän psykologia vai mitä vailla, mutta jos varaisit edes yhden tunnin ajan jollekin ammattilaiselle niin pääsisit ainakin alkuun näiden asioiden selvittelyssä. Ja ehkä alkaisi hahmottua ne seuraavatkin askeleet.

Elämä ilman puolisoa voi olla ihan hyvää. Eikä sinun ainoa ongelmasi ole se puolison puuttuminen. Vaan pikemminkin se puolison puuttuminen johtuu muista ongelmistasi, joita sinun olisi hyvä työstää, ihan itsesi vuoksi. Sinulla on vielä kymmeniä vuosia elämää edessä, kannattaa tehdä niistä hyvät!

Wokin nurkalle notkumaan vaan niin sieltä kyllä seuraa löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Ja siis mulle vois nykyisin kelvata aika heikoillakin kriteereillä joku urospuolinen. Haluaisin vain hoitaa tämän epäkohdan kuntoon nopeasti ja vähällä vaivalla.

T. Ap

Ei kukaan mies halua naista, jolle kelpaa kuka tahansa mies. Vaikka se mieskin olisi ujo ja hiljainen ressukka eikä pitäisi itseään minään saaliina, niin silti hän haluaa naisen, joka haluaa _juuri_ hänet, eikä ketään muuta.

Ihmismieli on kummallisen helposti manipuloitavissa. Itse itkin toista vuosikymmentä parisuhteen perään. Nyt, kun lopulta "luovutin", olen joutunut hätistelemään miehiä pois ympäriltä naimisissa olevaa pomoa myöten! En ole mitenkään erityisen viehättävä, en meikkaa ja olen vähän poikamainen muutenkin. Jostain syystä juuri nyt tuntuu ihmisten silmien auenneen mulle. Että tuu ap mun kanssa baariin niin saat viihdyttää niitä miehiä kun minä juon olueni rauhassa. Tää ei ole mikään humble brag vaan luulen tän johtuvan juuri siitä, etten ole ns. haku päällä.

On meitä raittiitakin pilvin pimein, saamme vaan tyytyä käymään töissä ja olemaan yksin kotona odottaen seuraavaa työpäivää.

m35

Mä en ikinä ottais helsinkiläistä miestä (jollei ole junan tuoma). Parempaa aviomiesmatskua löytyy kehyskunnista ja landelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja siis mulle vois nykyisin kelvata aika heikoillakin kriteereillä joku urospuolinen. Haluaisin vain hoitaa tämän epäkohdan kuntoon nopeasti ja vähällä vaivalla.

T. Ap

Ei kukaan mies halua naista, jolle kelpaa kuka tahansa mies. Vaikka se mieskin olisi ujo ja hiljainen ressukka eikä pitäisi itseään minään saaliina, niin silti hän haluaa naisen, joka haluaa _juuri_ hänet, eikä ketään muuta.

Itse asiassa kyllä monelle miehellekin kävisi se, että nainen löytää "paremman puutteessa" juuri hänet. 

Kunhan vain sattuisi kohdalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kriteerisi miehelle ovat epärealistiset

+35v miehen kriteerit naisista:

- Hengittää (ei täysin välttämätöntä)

35+ helsinkiläismiehen kriteerit naisista:

- ikää maksimissaan 25 vuotta

-missin/mallin/instabeiben tai fitness-aktiivin laitettu ja fiksailtu ulkonäkö

Muut naiset saavat olla yksin, elleivät ole onnistuneet nappaamaan nykymiestään noin yli viisi vuotta sitten ja ovat edelleen saman kanssa yhdessä.

T. Ap

Jaa, ap olikin tällainen katkeroitunut tapaus. No sitten ei tarvitse ihmetellä, että saat jatkossakin olla yksin.

Olen erittäin katkera ja myönnän sen avoimesti.

T. Ap

Tämä ihmetyttää - miksi ap on katkera, vaikka ei edes etsi kumppania, onko koskaan etsinytkään?

Katkera siitä, kun kukaan mies ei heittäydy jalkoihin vain hänet nähdessään jossakin kaupassa tai kadulla. Jos sosiaalista elämää ei ole, seuranhakupalveluita ei käytä, eikä ota miehiin minkäänlaista kontaktia missään, ei ole mitään syytä valittaa.

Silloin saa olla yksin, kun kerran niin kovasti sitä haluaa.

Olen odotellut kumppania teini-iästä lähtien. Että siis sellainen ilmestyisi elämääni. Mutta en jotenkin osaa "etsiä" sellaista, kun se tuntuu niin epätoivoiselta.

Eivät muutkaan tee sen asian eteen mitään - heille vain jostain tulee ne kumppanit. Oletan, että he nyt vain ovat parempia kuin minä kumppanipotentiaaliltaan ja siksi heille jostain löytyy se kumppani ilman kummempaa vaivannäköä. Nuorempana ajattelin, että he nut vain ovat paremmannäköisiä, niin homma menee omalla painollaan.

T. Ap

Jep. Kumppaneita tupsahtelee vaan. Kaverille tupsahti vaimo Perusta. Toiselta puolen Suomea kotoisin oleva nainen tupsahti kaverilleni ja tups vaan muuttivat yhteen.

Toiset eivät löydä ketään aktiivisenkaan etsimisen jälkeen, ja sinä odottelet maagista tupsahdusta. 🤣

Ei taida olla kuin rupsahdus yksinäisenä edessä. 😂

Ja siis mulle vois nykyisin kelvata aika heikoillakin kriteereillä joku urospuolinen. Haluaisin vain hoitaa tämän epäkohdan kuntoon nopeasti ja vähällä vaivalla.

T. Ap

🤣😂 Nyt alkoi kiinnostamaan, tai, hei, nyt ei enää kiinnosta ollenkaan. 🤣😂

Myönnän olevani epätoivoinen.

T. Ap

Et taida kovin epätoivoinen olla, koska et ole aikeissakaan tehdä mitään asian eteen.

Vierailija kirjoitti:

On meitä raittiitakin pilvin pimein, saamme vaan tyytyä käymään töissä ja olemaan yksin kotona odottaen seuraavaa työpäivää.

m35

Eipä ihme, että palstalla yksinäiset vinkuu parisuhteen puutetta, kun niin miehet kuin naisetkin tyytyvät odottelemaan, sen sijaan että teksivät asioille jotain. Ja jos tähän tulee joku #metoo vastaus niin on olemassa käytösoppaita ja käsittääkseni kurssejakin. Tietty jollei itsensä kehittäminen, tai ylipäätään tekeminen kiinnosta niin av:lla valittaminen on ihan hyväksyttävää toimintaa. 🤣

Mitäänhän se ei muuta tietenkään. 😂

Lesboilu on suositeltavaa helsinkiläisille naisille.

T: mies muualta suomesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On meitä raittiitakin pilvin pimein, saamme vaan tyytyä käymään töissä ja olemaan yksin kotona odottaen seuraavaa työpäivää.

m35

Eipä ihme, että palstalla yksinäiset vinkuu parisuhteen puutetta, kun niin miehet kuin naisetkin tyytyvät odottelemaan, sen sijaan että teksivät asioille jotain. Ja jos tähän tulee joku #metoo vastaus niin on olemassa käytösoppaita ja käsittääkseni kurssejakin. Tietty jollei itsensä kehittäminen, tai ylipäätään tekeminen kiinnosta niin av:lla valittaminen on ihan hyväksyttävää toimintaa. 🤣

Mitäänhän se ei muuta tietenkään. 😂

Näin se on. Onneksi on muuta mukavaa tekemistä. Saa tulla hakemaan.

m35