Mieheni hakkasi minut sairaalakuntoon

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 04:10"]

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 04:04"]

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 03:49"]Suutuin miehen komentelusta ja pistin parastani sanavaraston laajuudessa. Haukuin siis miehen pystyyn vaikka ei olis pitänyt. Siitä se sitten riemastui. Tuloksena aivotärähdys, lonkka mustana, korvavamma ja musta silmä/otsa. Ap [/quote] Haukuin lisäksi homoksi, pallinaamaksi ja kaiken kukkuraksi kusihousuksi (mies oli kerran laskenut alleen). Ap

[/quote]

Ei missään nimessä oikeuta väkivaltaan ja mies teki väärin, mutta tuo on tyyppillistä henkistä väkivaltaa mitä sinä olet harjoittanut. Isketään sinne heikoimpaan paikkaan. Jotkuthan harjoittaa suhteissa henkistä väkivaltaa vuosia kunnes mies räjähtää lopullisesti. Sairasta touhua jotkut suhteet kaikinpuolin, onneksi ei ole tarvinnut tuollaista kohdata.

Teidän on parempi vain erota, jos minulta kysytään.

[/quote]

Ja taas samaa soopaa. Älähän syytä uhria siinä. Turvakoti.net:

"Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi läheisen alistaminen nimittelemällä erityisesti toisten läsnä ollessa tai nolaamalla hänet julkisesti. Sitä on myös sosiaalinen eristäminen esimerkiksi ystävistä tai sukulaisista, taloudellinen alistaminen, mielipiteiden ilmaisun tai pukeutumisen kontrollointi, vapaasti ulos menemisen estäminen, seksuaalisuuteen liittyvä psyykkinen alistaminen tai fyysisellä väkivallalla uhkaaminen. Fyysinen väkivalta sisältää aina henkistä väkivaltaa. Jo väkivallan uhka on henkistä väkivaltaa. Pelkoa voidaan pitää väkivallan merkittävimpänä ja yleisimpänä oireena pahoinpitelyjen määrästä ja laadusta riippumatta. Monet naiset ovat kokeneet parisuhdeväkivallassa pahimmaksi pelossa elämisen ja väkivallan uhan."

Eli nimittely itsessään ei välttämättä ole henkistä väkivaltaa ollenkaan, saati sitten reaktiona toisen komenteluun. Sinäkin ruokit tuota ikiaikaista ajatustapaa, että nainen nalkuttaa ja miehellä lopulta palaa kääämi ja se on ymmärrettävää ja molemmat ovat yhtälailla wt. Älä viitsi muutenkaan päteä erottautumiskyvylläsi, kun toinen on palasina sairaalassa. Sitä paitsi, sanallinen puolustautuminen ei tosiaankaan ole nalkuttamista.

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 03:32"][quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 03:24"]

Vuorokausi sitten. Silti minä hölmö nyt ikävöin häntä. Voisi luulla, että kun samaan aikaan yö menee valvoessa kovien kipujen kanssa, ei olisi minkäänlaista myötätuntoa ja rakkautta tekijää kohtaan. Miten selviän tästä, miten pääsen yli? Kun yritän olla vihainen, osaan olla vain vihainen itselleni. Jos en olisi sanonut ilkeitä asioita, niin ei oltaisi tässä jamassa. Niin ja ei ole lapsia, kysytte kuitenkin. En jaksaisi väkivaltaa enää yhtään mutta en pysty lähtemään.

[/quote]

Sun pitää hakea apua molemmille. Kuten sanoit olit ilkeillyt ja kaikki vain eivät kestä sitä. Väkivalta on aina tuomittavaa fyysinen, että henkinen.

T.male
[/quote] Ilmeisesti tänne tuli joku vaimonhakkaaja kirjoittelemaan. Minkäänlainen ilkeily ei vie vastuuta pois pahoinpitelijältä.

Tee ainakin testamentti, ja varmista lastesi hyvä hoito sinun jälkeesi jos sinulla on lapsia.

Omapa on valintasi, eihän se asia oikeastaan meille edes kuulu. Mutta jospa edes yrittäisit saada pääsi kuntoon ja saada selville, miksi sinä hyväksyt väkivallan. Sitä saa mitä tilaa, eli jos itse provosoit niin pitkään että saat selkääsi, niin nauti nyt siitä huolenpidosta, jota sairaalassa saat.Useimmat miehet tosin mieluummin heittävät nykyään ilkeän akan pihalle eivätkä pieksä.