Lue keskustelun säännöt.
Mitä tohtoriopintoihin kuuluu?
15.11.2014 |
Suoritetaanko tohtoriopinnot heti maisterin tutkinnon jälkeen vai käydäänkö välissä n vuotta töissä? Mitä tohtoriopintoihin yleensä kuuluu noin pääpiirteittäin? Jostain luin, että ne kestäisivät keskimäärin neljä vuotta. Miten ne voivat kestää niin pitkään? Onko opiskelutahti niin hidas / kurssit vaikeita?
Mitä tohtoriopinnoista yleensä on hyötyä? Ovatko ne vain tutkijaksi haluaville?
Kommentit (29)
Tohtoriksi kannattaa lukea, jos tutkijanuralle haluaa. Moniin asiantuntijavirkoihin on myös vaatimuksena tai suosituksena tohtorintutkinto eri aloilla, joten vaikka maisteri olisi ok, niin työnhakutilanteessa maisteri jää kyllä tohtorien jalkoihin.
Itse teen väitöskirjaa, oletan että menee vähintään 5 vuotta, meidän laitoksella se on keskimääräinen aika.
1. Tohtoriopintoja varten tehdään tutkimussuunnitelma ja anotaan sen perusteella tiedekunnasta jatko-opintolupaa. Ensin pitää tietysti sopia laitoksen proffan kanssa, että hän tukee sun hakua ja suunnitelmaa ja että heiltä löytyy sopivat ohjaajat.
2. Luvan kun saa opinnot voi aloittaa joko päätoimisesti tai sivutoimisesti, eli voi tehdä myös työn ohessa.
3. Tutkintoon kuuluu yleensä tietty määrä opintoja + väitöskirja eli se sun tutkimus.
4. Jatko-opiskelija voi anoa Kelalta opintorahaa, mutta vain 9 kuukaudeksi. Yleensä haetaan apurahaa, niistä tosin kilpailu on kovaa. Yliopistoilla on myös tohtorikoulutettavan paikkoja, jossa on työsuhteessa laitokseen. Voi tehdä myös työttömänä opintoja, jos on aloittanut ne työssäoloaikana tai voi muuten todistaa että on työmarkkinoiden käytettävissä jos duunia tulee.
4. Tohtoriopiskelijasta tulee oman alansa asiantuntija, joten häntä pyydetään myös pitämään luentoja.
5. Väitöskirjan tekoa ohjaa ohjaaja(t) ja tukena on laitoksen tutkijaseminaari.
6. Väitöskirjan teon lisäksi, suoritetaan vaadittavat opinnot n. 60 op. Lisäksi pitää osallistua konferensseihin ja kirjoittaa artikkeleita ja osallistua muuhun tutkimustyötä edistävään toimintaan alasta riippuen, seminaareihin, yms.
7. Ulkomaille voi mennä lyhyeen vaihtoon, tutkijavierailulle tai tekemään kenttätyötä tai hakemaan aineistoa muulla tavoin. Riippuu täysin sun tutkimusalasta ja väitöskirjan aiheesta. Monet tekevät nykyään tutkimusta ns. valmiista aineistoista, jotka ovat digitaalisessa muodossa, joten siinä ei tarvitse lähteä minnekään jos netistä aineisto löytyy.
Ap kysyi myös kurssien vaikeudesta. Hidasta ei ole niinkään nuo kurssit, vaikka töitä saa tehdä että kurssin pääsee läpi. Meillä samalla kurssilla voi olla perusopiskelijat, maisteriopiskelijat ja me jatko-opiskelijat. Meiltä jatkareilta vaaditaan tietysti enemmän, eli pidetään luentoja, suunnitellaan kurssia yhdessä lehtorin kanssa ja voidaan ohjata muita opiskelijoita.
Hidasta ja vaikeaa on se väitöskirjan teko. Itse voin joskus kirjoittaa koko päivän tekstiä, ja kun illalla katson, olen saanut aikaan vain yhden sivun tekstiä (tuplavälistyksellä). Ja sitten kun sen lukee läpi, tajuaa, että se voi tiivistää kahteen lauseeseen! :-) Kirjallisuusviitteiden teko on hidasta ja millintarkkaa puuhaa myös.
Joutuu myös opettelemaan tietokonesovelluksia ja niiden käyttöä. Jotkut ovat sellaisia että jumittavat tuon tuosta. Jotkut ovat aika vaikeita käyttää.
Tutkimusten lisäksi joutuu rustaamaan noita apurahahakemuksia ainakin pari keraa vuodessa. Itse tein viimeksi samalla viikolla kaksi hakemusta ja aika meni niin tiukoille, että jouduin tekemään kerran aamusta suoraan yön yli seuraavaan aamuun.
Tänä aamuna (lauantai!) aloitin heti klo 8 kirjoittamaan. Pidän nyt taukoa :-)
On aikvan mahtavaa kun saa tehdä omaa juttuaan, laitoksen porukka on kivaa, viihdyn työhuoneellani yleensä n. klo 19 asti joka ilta. Mun alalla joutuu myös matkustelemaan eri maihin ja pääsee kiinnostaviin paikkoihin.
Voimia vie mutta tykkään. Riippuu persoonasta kuka lähtee tähän vaikkei kaikilla aloilla todellakaan kylvetä rahassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teen väitöskirjaa lääketieteen alalla, eikä todellakaan voi sanoa, että lääkeyhtiöt ohjaisi tutkimusta. Yliopistojen ja lääkefirmojen välinen yhteistyö on oikeastaan valitettavan vähäistä.
Mun alallani kovin homma on hyvien tutkimustulosten saaminen. Vaikka hypoteesi olisi kuinka tarkkaan mietitty, niin siltikin tulee yllätyksiä eteen vähän väliä. Julkaista ei pysty ennen kuin on hyvä paketti kasassa. En myöskään voi lähettää julkaisuja lehteen ilman pomoni hyväksyntää, ja rima on korkealla. Pitkää päivää tulee tehtyä, aikamoinen kutsumusala tämä on.
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 18:03"]Haluaako DI - mies kertoa, missä tiedettä tehdään? - Itse en oikein usko siihen teoriaan, että tutkija sulkeutuisi noin neljäksi vuodeksi omaan koppiinsa ja teksi siellä itsekseen väitöskirjan anteeksi, sitä oikeaa tiedettä ja eläisi pyhällä hengellä ja akateemisella intohimolla.
[/quote]
Tiedettä tehdään milloin missäkin, ja vastauksesi meni viuhuen ohi itse pointista. Ei rahoituksen saaminen väitöskirjaan tekoon tee siitä sen tieteellisempää, mikäli lähtökohdat ovat pielessä.
Lääketieteellisessä tutkimuksessa olet töissä labrassa, teet hypoteesejä ja kokeita ja kirjoitat tuloksista julkaisuja. Kun julkaisuja on tarpeeksi, kokoat ne yhteen ja julkaiset väitöskirjan. Tulosten on oltava uusia ja alaa eteenpäin vieviä. Taustatiedot on oltava vahvat, että ylipäätään osaa tuottaa uutta tietoa! On tunnettava alansa kokonaisvaltaisesti, jotta osaa sitä kehittää eteenpäin. Prosessissa on onneksi aina ohjaaja, joka auttaa. Usein oman tutkimuksen ymmärtää kunnolla vastaa kirjaa kootessa - oppimassa siinä kuitenkin ollaan. Mutta väitöstilaisuudessa alansa tulisi hallita hyvin. Kaiken tämän lisäksi opitaan uutta kursseilla ja käydään konferensseissa esittämässä omia tuloksia.
[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 07:43"]Lääketieteellisessä tutkimuksessa olet töissä labrassa, teet hypoteesejä ja kokeita ja kirjoitat tuloksista julkaisuja. Kun julkaisuja on tarpeeksi, kokoat ne yhteen ja julkaiset väitöskirjan. Tulosten on oltava uusia ja alaa eteenpäin vieviä. Taustatiedot on oltava vahvat, että ylipäätään osaa tuottaa uutta tietoa! On tunnettava alansa kokonaisvaltaisesti, jotta osaa sitä kehittää eteenpäin. Prosessissa on onneksi aina ohjaaja, joka auttaa. Usein oman tutkimuksen ymmärtää kunnolla vastaa kirjaa kootessa - oppimassa siinä kuitenkin ollaan. Mutta väitöstilaisuudessa alansa tulisi hallita hyvin. Kaiken tämän lisäksi opitaan uutta kursseilla ja käydään konferensseissa esittämässä omia tuloksia.
[/quote]
Ja kaikki jatko-opintoihin liittyvät konferenssimatkat ja väitöskirja-aiheet ovat yleensä lääkefirmojen sanelemia ja rahoittamia. Ei jatkoon.. ei tietoakaan riippumattomasta tutkimuksesta. Tarkoitushakuista, tähtää lähinnä lääkemyyntiin. T. DI-mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi edes pitäisi lukea tohtoriksi asti? Tohtoreiden työllistyminen Suomessa on paljon huonompaa kuin maistereilla ja miten paljon tämä itsenäiseen tieteelliseen toimintaan liittyvä osaaminen näkyy sitten palkka/urakehityksessä? Esim. Hoitotieteen tohtoriksi tähtäävän tulee opiskella ainakin 10 v korkeakouluopintoja(sh ja yo-opinnot) ja palkka noin 3000-4000 e ja saman palkan saa insinööritasoinen teknisellä alalla.
[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 08:29"]
Miksi edes pitäisi lukea tohtoriksi asti? Tohtoreiden työllistyminen Suomessa on paljon huonompaa kuin maistereilla ja miten paljon tämä itsenäiseen tieteelliseen toimintaan liittyvä osaaminen näkyy sitten palkka/urakehityksessä? Esim. Hoitotieteen tohtoriksi tähtäävän tulee opiskella ainakin 10 v korkeakouluopintoja(sh ja yo-opinnot) ja palkka noin 3000-4000 e ja saman palkan saa insinööritasoinen teknisellä alalla.
[/quote]
Jos kaikki ajattelisivat tässä elämässä vain saatua palkkaa tai mahdollista työllistymistä ei yhteiskunta ja tiede olisi milloinkaan edennyt edes tähän asti. Minusta on erittäin kunnioitettavaa miten osa ihmisistä käyttää elämässään aikaansa ja älyänsä tieteelliseen tutkimukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 15:48"]
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 15:22"]
Itsellä kesti 6 vuotta. Siihen kuului pakollisena 60 op opintoja ja tämän lisäksi tein omaa tieteellistä tutkimusta, jonka tuloksena julkaisin neljä first author -paperia alan lehdessä. Siihen päälle sitten kirjoitin väitöskirjan intro-osion ja olin vuoden ulkomailla syventämssä alani tietoutta. T. FT, matemaattis-luonnontieteellinen tdk.
[/quote]
Kuuluuko tohtoriopintoihin pakollinen "harjoittelu" ulkomailla? Kai tuon voi kokonaan Suomessakin suorittaa, jos ei pysty tai halua ulkomailla asua edes muutamaa kuukautta?
Joutuvatko tohtoriopiskelijat myös opettamaan kursseja tai harjoitusryhmiä?
[/quote]
Ulkomailla tapahtuva ei ole pakollinen, joskin suositeltava ja edistää tieteellistä uraa. Itse kävin tohtoriopintojeni aikana puoli vuotta ulkomailla.
[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 08:29"]
Miksi edes pitäisi lukea tohtoriksi asti? Tohtoreiden työllistyminen Suomessa on paljon huonompaa kuin maistereilla ja miten paljon tämä itsenäiseen tieteelliseen toimintaan liittyvä osaaminen näkyy sitten palkka/urakehityksessä? Esim. Hoitotieteen tohtoriksi tähtäävän tulee opiskella ainakin 10 v korkeakouluopintoja(sh ja yo-opinnot) ja palkka noin 3000-4000 e ja saman palkan saa insinööritasoinen teknisellä alalla.
[/quote]
Tunnen tekniikan alalta useita teollisuudessa työskenteleviä tohtoreita, joilla on palkka 10 000 - 30 000 €/kk. Usein työtehtävät ovat sellaisia, että tohtorintutkinto on de facto vaatimus työhön pääsemiselle.