Mitä tohtoriopintoihin kuuluu?
Suoritetaanko tohtoriopinnot heti maisterin tutkinnon jälkeen vai käydäänkö välissä n vuotta töissä? Mitä tohtoriopintoihin yleensä kuuluu noin pääpiirteittäin? Jostain luin, että ne kestäisivät keskimäärin neljä vuotta. Miten ne voivat kestää niin pitkään? Onko opiskelutahti niin hidas / kurssit vaikeita?
Mitä tohtoriopinnoista yleensä on hyötyä? Ovatko ne vain tutkijaksi haluaville?
Kommentit (29)
Himanen väitteli 20 vuotiaana, eli ei ne välttämättä kauaa kestä.
Kursseja on todella vähän, kyse on lähinnä tekemisestä. Kyllä sen nopeamminkin saa aikaan, jos täysipäiväisesti pystyy tekemään ja tietää mitä tekee, ja on hyvä tuki (esim. tutkimusryhmä). Voi aloittaa heti gradun jälkeen tai vaikka vasta eläkepäivinä :)
Siis kyse on lähinnä tutkimuksen tekemisestä. 4.
Voihan sitä väitöskirjaa/julkaisuja työstää missä tahdissa haluaa. Ne muutamat kurssit on vaan lisämauste koko hommassa.
Miksi vastaajille satelee alapeukkuja? Mutta joo, lähinnä tieteellistä tutkimustahan se on.
Täällä on suurin osa peruskoulun käyneitä ainakin, jos juttuja seuraa:) Kai täällä joku fiksukin on kuka tietää:) Itse en ole perhetynyt vielä asiaan, koska olen vasta kandi.
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 15:22"]
Itsellä kesti 6 vuotta. Siihen kuului pakollisena 60 op opintoja ja tämän lisäksi tein omaa tieteellistä tutkimusta, jonka tuloksena julkaisin neljä first author -paperia alan lehdessä. Siihen päälle sitten kirjoitin väitöskirjan intro-osion ja olin vuoden ulkomailla syventämssä alani tietoutta. T. FT, matemaattis-luonnontieteellinen tdk.
[/quote]
Kuuluuko tohtoriopintoihin pakollinen "harjoittelu" ulkomailla? Kai tuon voi kokonaan Suomessakin suorittaa, jos ei pysty tai halua ulkomailla asua edes muutamaa kuukautta?
Joutuvatko tohtoriopiskelijat myös opettamaan kursseja tai harjoitusryhmiä?
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 15:48"][quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 15:22"]
Itsellä kesti 6 vuotta. Siihen kuului pakollisena 60 op opintoja ja tämän lisäksi tein omaa tieteellistä tutkimusta, jonka tuloksena julkaisin neljä first author -paperia alan lehdessä. Siihen päälle sitten kirjoitin väitöskirjan intro-osion ja olin vuoden ulkomailla syventämssä alani tietoutta. T. FT, matemaattis-luonnontieteellinen tdk.
[/quote]
Kuuluuko tohtoriopintoihin pakollinen "harjoittelu" ulkomailla? Kai tuon voi kokonaan Suomessakin suorittaa, jos ei pysty tai halua ulkomailla asua edes muutamaa kuukautta?
Joutuvatko tohtoriopiskelijat myös opettamaan kursseja tai harjoitusryhmiä?
[/quote]
Ei tietenkään ollut pakko lähteä, mutta näin sain itselleni dataa tutkimukseen, eli omalla alallani oli hyödyllinen vuosi ulkomailla. Kun olin laitoksen rahoituksella ja minulla oli "työhuone" (käytännössä tietokonepaikka), jouduin myös opettamaan. Kun sain säätiön apurahoja, ei opetusvelvollisuutta ollut.
Tämä on ehkä vähän tyhmä kysymys, mutta ovatko tohtoriksi opiskelevat siis opiskelijoita ja saavat Kelalta opintotukea ja asumislisää vai ovatko he jo tavallaan töissä yliopistolla ja saavat siis palkkaa? Elääkö tuolla palkalla laisinkaan vai onko se saman suuruinen kuin Kelan opintotuki eli vajaa 500 euroa?
Ou nou..siis tohtoriopiskelijat ovat aika heterogeenista sakkia...Osa on yliopiston leivissä, osa saa jotain tutkimusapurahaa joltain säätiöltä tms ja on esim ottanut töistä virkavapaata joksikin aikaa, osa tekee työn ohessa väitöskirjaa, joku voi esim eläkepäivinään tehdä - ei voi yleistää! Eli tuossa esimerkkejä tutuista tyypeistä, monenlaista tekijää löytyy.
ihannemalli nykyään on, että tohtorikoulutettava on palkkasuhteessa yliopistoon ns. Tutkijakoulurahoituksella. Palkka on maisterille alhainen, mutta nousee vähän tutkimuksen edetessä. Huonoa palkkaa kompensoi, että se on siinä mielessä koulutusohjelma, että tutkija saa työlleen ohjausta. Mutta toisaalta siihen kuuluu vähän opetusta, ja työhön nähden korvaus siitä on huono. Toisaalta työkokemus tärkeää. Noin neljässä vuodessa pitäisi saada väitöskirja valmiiksi. Jos tähtää kovatasoiseen työhön, tuo tarkoittaa käsittämättömän kovaa työtahtia. Lomia ei tuossa paljon pidetä. Ja työpäivät venyvät väistämättä epäinhimillisiksi. Välttämättä ei tarvitseasua ulkomailla, mutta työhön kuuluu myös paljon konferenssimatkoja. Niihin uppoavaa aikaa ei kukaan liioin korvaa. Eli todella vaatii intohimoa tutkimusaihetta kohtaan, että tuohon pystyy. Kilpailu jatkorahoituksesta on ankaraa. Todella kovan työn jälkeen voi päätyä tilanteeseen, jossa pitäisi elättää perhe reilun 1000 euron apurahalla vuosien opintojen jälkeen. Ja silti on onnekas, kun on edes saanut rahoitusta. Hyvää vapaus ja todella kiinnostava työ, jossa kehittyy koko ajan. Huonoa ankara kilpailu ja tunne, että mikään työmäärä ei riitä.
Ai niin, niistä jatko-opinnoista vielä, että niitä tosiaan on, mutta oman tutkimuksen ohessa ne on aika pieni juttu. Ei se tuolla tasolla ole enää kenelläkään jatko-opinnoista kiinni. Mukana on vain niitä, joille opintojen tekeminen sinänsä on pieni juttu. Esimerkiksi konferenssiesitelmästä saa usein opintosuorituksia, ja esitelmä taas vie omaa väitöskirjaa tai sen osaa eteenpäin.
Moni alahan on hölynpölyä kaiken lisäksi, paitsi tietysti luonnontieteelliset ja teknistieteelliset alat. Kun katselin kasvatustieteen väitöskirjoja, niin osahan oli puhtaasti kyselytutkimuksia, aineisto kerättiin vapaaehtoisilta, ja sillä koetettiin osoittaa jokin oletus tai hypoteesi oikeaksi. Paitsi että itse hypoteesi voi olla mielivaltainen, samasta aineistosta voi tehdä vaikka tusinan erilaisia väitöskirjoja, jossa jokaisessa päädytään eri lopputulokseen, riippuen siitä mitä halutaan tuoda aineistosta esille. Apuraha tulee joltakin säätiöltä tai muualta, niin onhan se selvää että tutkimus tulee olemaan tarkoitushakuista. Mitään tiedettä tässä ei kyllä tosin tehdä. T. DI-mies.
Haluaako DI - mies kertoa, missä tiedettä tehdään? - Itse en oikein usko siihen teoriaan, että tutkija sulkeutuisi noin neljäksi vuodeksi omaan koppiinsa ja teksi siellä itsekseen väitöskirjan anteeksi, sitä oikeaa tiedettä ja eläisi pyhällä hengellä ja akateemisella intohimolla.
[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 08:00"]
[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 07:43"]Lääketieteellisessä tutkimuksessa olet töissä labrassa, teet hypoteesejä ja kokeita ja kirjoitat tuloksista julkaisuja. Kun julkaisuja on tarpeeksi, kokoat ne yhteen ja julkaiset väitöskirjan. Tulosten on oltava uusia ja alaa eteenpäin vieviä. Taustatiedot on oltava vahvat, että ylipäätään osaa tuottaa uutta tietoa! On tunnettava alansa kokonaisvaltaisesti, jotta osaa sitä kehittää eteenpäin. Prosessissa on onneksi aina ohjaaja, joka auttaa. Usein oman tutkimuksen ymmärtää kunnolla vastaa kirjaa kootessa - oppimassa siinä kuitenkin ollaan. Mutta väitöstilaisuudessa alansa tulisi hallita hyvin. Kaiken tämän lisäksi opitaan uutta kursseilla ja käydään konferensseissa esittämässä omia tuloksia. [/quote] Ja kaikki jatko-opintoihin liittyvät konferenssimatkat ja väitöskirja-aiheet ovat yleensä lääkefirmojen sanelemia ja rahoittamia. Ei jatkoon.. ei tietoakaan riippumattomasta tutkimuksesta. Tarkoitushakuista, tähtää lähinnä lääkemyyntiin. T. DI-mies.
[/quote]
Miten voit olla noin kujalla? Ainiin, koulutuksesi on DI, et voikaan ymmärtää. Miten kuvittelet lääketieteellisen perustutkimuksen toteutuvan? Kuka keksii ideat mihin kohdeproteiiniin lääke valmistetaan? Lääkeyhtiökö? Huhheijaa niin joo tutkijathan vain testaavat valmiita ideoita ja lääkkeitä, oma ajattelu kielletty. Mihin me sitten sitä tutkimusta tarvitaan?
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 15:58"]
Tämä on ehkä vähän tyhmä kysymys, mutta ovatko tohtoriksi opiskelevat siis opiskelijoita ja saavat Kelalta opintotukea ja asumislisää vai ovatko he jo tavallaan töissä yliopistolla ja saavat siis palkkaa? Elääkö tuolla palkalla laisinkaan vai onko se saman suuruinen kuin Kelan opintotuki eli vajaa 500 euroa?
[/quote]
Omat kokemukset: 1. vuosi 2500 €/kk, 2. vuosi 2800 €/kk, 3. vuosi 3000 €/kk, 4. vuosi 3400 €/kk.
[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 08:29"]
Miksi edes pitäisi lukea tohtoriksi asti? Tohtoreiden työllistyminen Suomessa on paljon huonompaa kuin maistereilla
[/quote]
Paskapuhetta. http://tilastokeskus.fi/til/sijk/2012/sijk_2012_2014-02-12_tie_001_fi.html
Tekniikan alalla tohtorintutkinto (240 op) koostuu jatko-opintokursseista (60 op) ja väitöskirjasta (180 op). Opintojen suorittamiseen menee noin muutama vuosi väitöskirjan tekemisen ohella. Itse väitöskirjaan menee tyypillisesti 3-10 vuotta. Keskimääräinen suoritusaika on varmaan viiden ja kuuden vuoden välimaastossa. Useimmat aloittavat opintonsa 25-30 -vuotiaana ja päättävät ne 30-35 -vuotiaana.
Mikäli on yliopistolla työsuhteessa, työnimikkeenä on tohtorikoulutettava. Tällöin työtehtäviin kuuluu myös projektien hallinnointia, raportointia ja opiskelijoiden ohjausta (kurssit, opinnäytetyöt). Aloituspalkka vaihtelee tutkimusryhmästä noin välillä 2000-2700 €/kk ja nousee opintojen edetessä tasolle 2700 - 3600 €/kk.
Itselläni palkka on noin 3500 €/kk ja työtunteja tulee viikossa 40-60. Tulen valmistumaan alle 30-vuotiaana.
Itsellä kesti 6 vuotta. Siihen kuului pakollisena 60 op opintoja ja tämän lisäksi tein omaa tieteellistä tutkimusta, jonka tuloksena julkaisin neljä first author -paperia alan lehdessä. Siihen päälle sitten kirjoitin väitöskirjan intro-osion ja olin vuoden ulkomailla syventämssä alani tietoutta. T. FT, matemaattis-luonnontieteellinen tdk.