Yliluonnolliset kokemukset?

X

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 19:54"]

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 18:46"]

[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 03:20"]

[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 03:15"]

Onko entisistä mielisairaaloista jossain tehty asuintaloja? Missäpäin Suomea? Vai onko useammastakin? Eihän niitä niin kauhean monta täällä edes ole (ollut).

[/quote]

Oulussa. Opiskelija-asunnoiksi muutettu. ap

[/quote]

Onks toi sun juttu pyörinyt täällä aiemminkin? Kysyn siis oulun leidiltä joka kirjotteli tuosta koirastaan..

[/quote]

Oon kirjoittanut tän jutun ennen joulua. Pompannut taas ylös. Vai mitä tarkoitat? ap :)

[/quote]

Joo, huomasin päivämäärät ja tunnistin kyllä aloituksen mutta mietin et oonkohan nähnyt nämä sun kertomukset joissain toisissakin ketjuissa.:) Mä kyllä uskon mitä sä kerrot, nä on ihanan kiehtovia joskin tapahtumahetkellä karmivia juttuja ;o

Upppp

istuimme kerran ystäväni kanssa sohvalla, kun ystävä alkoi hokea järkyttyneenä että näki juuri eteisen peilissä huppupäisen hahmon ! no, hetken päästä selvisi ettei se eteisen peili näy kunnolla sohvalle ja joku vain  meni keittiön ikkunan ohi. enkä ihmettele ystävän erehtymistä yhtään, minäkin nimittäin muuton jälkeen säikähdin olkkarissa istuessa monta kertaa, että joku liikkuu keittiössä!

[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 00:37"]

Kertokaa kokemuksianne mahdollisista yliluonnollisista tapahtumista. (TODELLISIA, ÄLKÄÄ KEKSIKÖ!!)

Omat tapahtumat:

1. Heräsin keskellä yötä ja näin sängyn reunalla tummahiuksisen n. 30v naisen. Nainen katsoi minua omassa tummassa rauhoittavassa hiljaisuudessaan ja minä häntä. Minkäänlaista pelontunnetta, säikähdystä en kokenut ja jälkeenpäin olen miettinyt johtuiko se kenties siitä, että hahmo ei halunnut pahaa minulle. Käänsin katseeni hetkeksi ja takaisin katsoessani nainen oli poissa.

[/quote]

Jännä juttu. Itse olen nähnyt myös tummatukkaisen noin kolmekymppisen naisen sängyn vieressä. Heräsin, ja siinä hän seisoi. Hän katsoi pinnasängyssä nukkuvaa lastani, pinnasänky oli ihan omani vieressä. Hänellä oli tummat puolipitkät hiukset, ne oli taivutettu latvoista alaspäin, vähän johonkin 60-luvun tyyliin. Päällä hänellä oli sammalenvihreät vaatteet, mielestäni haalarityyppinen ihonmyötäinen asu. 

Hän oli rauhallinen, ja minulle tuli tunne, että hän halusikin, että minä näen hänet. Olen miettinyt, että hänen täytyi olla lapseni suojelusenkeli. Meillä oli hyvin vaikeaa perheessä silloin, olin väsynyt. Tuli tunne, että minun haluttiin tietävän, että lapseni on korkeamman suojeluksessa. 

Olen herännyt silittelyyn. Viileät kädet silittävät poskea ja hiussuortuvia. Luulin aluksi äidikseni (asuin silloin vielä kotona) enkä avannut silmiäni ja nautin. Hämärästi tajusin äidin äänen toisessa huoneessa puhumassa isän kanssa ja silmäni revähtivät auki. Viileä käsi jatkoi suortuvien silittelyä vielä hetken, näin sängyn reunalla painauman. Lopulta käsi lopetti ja se jokin lähti pois, sängy parja oikeni ja tuli rauha. En tiedä kuka ja miksi kävi minua katsomassa.

Asuin opiskelija-asunnossa ystäväni kanssa. Suljin aina huoneeni oven kun kävin nukkumaan, mutta aamuisin se oli aina auki. Muuta selitystä en tähän keksinyt kuin unissa kävelyn. Tätä jatkui muutaman viikon ajan ja oli poissa 10 vuotta.

Nykyisessä asunnossa sama ovien availu alkoi. Mieheni kävi myöhään töissä, saapui kotiin aina kahden ja kolmen välillä yöllä. Heräsin aina kesken unien siihen, että makkarin ovi oli auki. Ajattelin jälleen käveleväni unissani. Erään kerran heräsin jälleen ja ovi oli auki. Odottelin unta kun kuulin mieheni tulevan kotiin. Kuulin kuinka riisui kengät ja meni kylppäriin. Laittoi suihkun päälle ja kuulin hänen peseytyvän. Odottelin miestä ja ihmettelin kun aikaa kului ja kului. Lopulta menin katsomaan. Suihku oli päällä, mutta miestä ei näkynyt missään! Tuntui kuin kylmää vettä olisi kaadettu niskaan. Soitin paniikissa miehelle joka kiirehti kotiin minua rauhoittamaan.

[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 09:10"][quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 00:37"]

Kertokaa kokemuksianne mahdollisista yliluonnollisista tapahtumista. (TODELLISIA, ÄLKÄÄ KEKSIKÖ!!)

Omat tapahtumat:

1. Heräsin keskellä yötä ja näin sängyn reunalla tummahiuksisen n. 30v naisen. Nainen katsoi minua omassa tummassa rauhoittavassa hiljaisuudessaan ja minä häntä. Minkäänlaista pelontunnetta, säikähdystä en kokenut ja jälkeenpäin olen miettinyt johtuiko se kenties siitä, että hahmo ei halunnut pahaa minulle. Käänsin katseeni hetkeksi ja takaisin katsoessani nainen oli poissa.

[/quote]

Jännä juttu. Itse olen nähnyt myös tummatukkaisen noin kolmekymppisen naisen sängyn vieressä. Heräsin, ja siinä hän seisoi. Hän katsoi pinnasängyssä nukkuvaa lastani, pinnasänky oli ihan omani vieressä. Hänellä oli tummat puolipitkät hiukset, ne oli taivutettu latvoista alaspäin, vähän johonkin 60-luvun tyyliin. Päällä hänellä oli sammalenvihreät vaatteet, mielestäni haalarityyppinen ihonmyötäinen asu. 

Hän oli rauhallinen, ja minulle tuli tunne, että hän halusikin, että minä näen hänet. Olen miettinyt, että hänen täytyi olla lapseni suojelusenkeli. Meillä oli hyvin vaikeaa perheessä silloin, olin väsynyt. Tuli tunne, että minun haluttiin tietävän, että lapseni on korkeamman suojeluksessa. 
[/quote]

Ihana! Aivan varmasti oli enkeli!

upp

Tyttäreni ollessa 5 vuotias, istuimme lattialla leikkimässä jotain ja tytär katsoi minua yhtäkkiä ja sanoi että "Äiti, meille tulee varmaan kohta uusi vauva kun sun maha on noin iso." Kuukautiskierto oli siinä kuussa vähän ihmeellinen (kahdet kuukautiset) ja olinkin yllättäen sitten raskaana. Nyt myöhemmin on palannut mieleen tuo tyttären kommentti jota silloin pidin lähinnä huvittavana. 

Suvussamme on pari naispuolista "näkijää". En toivoisi sellaista lahjaa tyttärelleni koska se voi kuulemma olla pelottava.

Yhdessä opiskelijakämpässäni tavarat siirtyilivät omia aikojaan. Myös kaverien tavaroita katosi ja ilmestyi sitten omituisista paikoista. Kerran sähkähellan levyt menivät päälle, onneksi huomasin ennen kouluun lähtöä. En asunut siinä kämpässä kauan, oli koko ajan jotenkin epämukava olo.

Olen ainakin 2 kertaa kokenut abduktion. Kummallakin kerralla olen aamuyöstä herännyt siihen, kun huone on valkoista valoa täynnä, enkä pysty liikkumaan. Minulla on painostava tunne kuin joku painaisi minua rinnasta. Sitten silmieni eteen ilmestyy niitä isopäisiä 'harmaita' humanoideja. Tunnen suunnatonta pelkoa ja tiedän, että ne haluavat tehdä minulle pahaa. Muistikuvat päättyvät tähän.

Kerran säpsähdin hereille ja näin välähdyksen ajan lääkäritakkisen miehen seisomassa sänkyni vieressä.
En tuntenut kokemusta uhkaavana. Jostain minulle vain tuli tunne, ettei minulle tapahtuisi mitään pahaa. Olin jopa hieman surullinen kun kuvajainen katosi.

[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 00:28"]Olen ainakin 2 kertaa kokenut abduktion. Kummallakin kerralla olen aamuyöstä herännyt siihen, kun huone on valkoista valoa täynnä, enkä pysty liikkumaan. Minulla on painostava tunne kuin joku painaisi minua rinnasta. Sitten silmieni eteen ilmestyy niitä isopäisiä 'harmaita' humanoideja. Tunnen suunnatonta pelkoa ja tiedän, että ne haluavat tehdä minulle pahaa. Muistikuvat päättyvät tähän.
[/quote]
Unihalvaus tämäkin.

Olipa hyvä idea lukea näistä näin iltamyöhään...

Mulla on päinvastainen kokemus, ihan hiljattain deja-vu ilmiö joka olikin ihan mielikuvitusta. Hain hiljattain työpaikkaa ja olin haastattelussakin. Sitten sen päivän aamuna kun odotin soittoa saanko työpaikan, tuli sellainen deja-vu tunne, niin kuin olisin joskus nähnyt unta tms. tilanteesta, jossa olin menossa kyseisen firman toimistolle takki liehuen ja valkokauluksinen paita ja puku yllä ja sillä nimikkeellä kuin mitä olin hakemassa. Oli tosi jännä ja voimakas tunne ja ajattelin että tarkoittaakohan että saan tämän työpaikan. Enpä sitten saanut. Olin aika pettynyt, tuntui niin vahvasti siltä. Joskus ajattelen että jospa se ykkösvalinta ei sitten tulekaan töihin ja mulle soitetaankin vielä että olenko yhä kiinnostunut... mutta olisi aika tyhmää ajatella niin joten täytyy nyt vaan päästä yli tästä pettymyksestä. Oma mielikuvitus teki vain tepposet, halusin niin kovasti saada sen työn.

upp

Olen lukenut netistä että syntymäaikani merkkaa sadannetta vuotta. Minulla on siis jotain kykyjä joista voin kertoa. Ihan ekaksi nään tulevaisuuden unia. Nään unia jotka kertovat tulevaisuudestani. Yhtenä yönä näin unta että pehmoleluni oli sohvan takana hukassa ja aamulla se oli siellä. En kävele unissani eikä kukaan haluaisi piilottaa leluani. Samoja tapauksia käy usein. Olen hyvin nuori ja olen nähnyt koulussa enkelin. Kerroin ystäville että näin koulussa enkelin mutta kukaan ei uskonut minua. Harmitti. Luin netistä että teini ikäisille lapsille käy paranormaali ilmiöitä. Murrosikäisien lapsien mielialat muuttuu ja henki saa kuulemma tästä energiaa. Kokemuksia on paljonkin mutten jaksa kertio koska puhelimella..

[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 22:50"]Olin koirien hoitajana sukulaisten omakotitalossa. Yöllä alkoi ukkostamaan. Heillä on pattereilla toimiva ovikello. Eli kun kelloa painaa niin ääni kuuluu pienestä kauttimesta yläkertaan.

Ovikello alkoi soimaan ja pelästyin sitä hirmuisesti. Koirat pistivät hirmuisen metakan pystyyn. Menin eteiseen koiran pannasta kiinni pitäen mutta ketään ei näkynyt oven takana. Ulko-ovessa on pieni kaistale huurrutettua lasia ja siitä näkee jos joku seisoo oven takana. Avasin vielä ovenkin. Ei ketään.

Hetken päästä ovikello alkoi soimaan eikä lopettanut. Ajattelin että ukkonen pistää sen jotenkin sekaisin. Etsin ensin kaiuttimesta töpseliä mutta ei löytynyt niin otin siitä löytyneet patterit irti. Se soi edelleen!

Menin ulko-ovelle ja revin koko ovikellon irti. Se lakkasi soimasta. Otin koirat makuuhuoneeseen kanssani ja koitin rauhoittua takaisin nukkumaan. Koirat rauhoittuivat mutta hetken päästä ne alkoivat samaan aikaan murisemaan ja katsomaan ikkunaan päin. Ovikello (jonka olin käytännössä katsoen tuhonnut) alkoi taas soimaan! Hain keittiöstä lihanuijan ja rikoin koko kaiuttimen kotelon sisältöineen. Sitten hiljeni.

Tuossa ei ole mitään järkevää selitystä. Vaikka se kello olisi mennyt johonkin oikosulkuun niin sen olisi pitänyt hiljentyä kun otin patterit pois.
[/quote]

mitähän sukulaisen miettivät kun olit rikkonut ovikellon? :-D

[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 09:33"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 18:54"]Olen nähnyt "viikatemiehen", tai kuoleman, millä nimellä sitä sitten voikaan sanoa. Näin tämän mustan, pitkän huppupäisen varjon menevän pikkusiskoni huoneeseen useapana päivänä. Koskaan kun näin tämän hahmon ei siskoni ollut huoneessa. Myös vanhempani näkivät tämän useita kertoja. Pari viikkoa tämän jälkeen siskoni kuoli tapaturmaisesti. Näin myös paljon unia siskoni kuolemasta ennen hänen kuolemaansa.

Isoäitini näkee, tuntee ja keskustelee päivittäin edesmenneen pappani kanssa. Tätä on siis jatkunut vuosia, pappani kuoli 2005. Voi olla mielikuvituksen tuotetta, kovaa ikävää, mutta isoäitini pitää tätä ihan normaalina. Ei ole muuten mitenkään ns. höperö.

Olen siitä asti kun muistan uskonut yliluonnolliseen, mikä tietysti skeptikkojen mielestä selittää kaiken. Minulle nämä asiat ovat kuitenkin ihan luonnollisia asioita.
[/quote] Apua..eikö tää viikatemies pelottanu sua? Olisin ollu kuset housuissa ja järkyttyny.
[/quote]

Miksi viikatemiestä tulisi pelätä?
Olen mäkin nähnyt todella monesti viikatemiehen. Eikä se ole pelottava

Olen varmaan joskus maininnut asiasta jossain vastaavassa ketjussa. Eli isäni kuoli kotonamme, omakotitalo maalla, ja sen jälkeen sekä perheenjäsenet että vieraat kokivat monenlaista outoa. Jotkut kuulivat miehen puhetta, joku näki vilahduksen oudon hahmon nilkoista yläkerran portaissa jne. Jotkut vieraat olivat säikkyjä, mutta eivät kertoneet miksi.

Itse kuulin äitini kanssa kerran aivan valtavaa, ehkä 30s kestävää jytinää talon katolta. Kuin olisi voimalla moukaroitu talon kattoa/pompittu tasajalkaa peltikatolla. Kun ääni alkoi, olin alakerrassa äitini kanssa ja riitelimme. Lopetimme riitelyn ja kuljimme ympäri alakertaa yrittäen paikantaa äänen lähteen. Lopulta huusimme molemmat useita kertoja ääneen, että lopeta. Tässä vaiheessa jytinä tiivistyi kuin loppukiihdytykseksi ja lakkasi sitten kokonaan. Koskaan myöhemmin ääni ei palannut.

Mitään selitystä äänelle ei löytynyt. Ulkona oli paksu koskematon lumikerros niin pihalla kuin katolla eli ääni kuului varmaankin yläkerran välipohjasta.Talo on myyty pois, mutta voin hyvinkin uskoa, että isäni henki majailee siellä talossa edelleen, sillä talo ja sen maat olivat hänelle erittäin tärkeät. Jytinäkohtauksen jälkeen äitini asuin talossa vielä n. 10 vuotta. Itse vierailin talossa suht harvoin. En kokenut talossa mitään outoa tuon yhden oudon tapahtuman jälkeen. Enkä ennen sitä. Äitilläni ilmeisesti oli jotain kohoavan peiton tyyppisiä juttuja. Tyttöystäväni sanoi nähneensä kuoleen isäni seisomassa sänkynsä päässä talomme yläkerrassa. Näihin läheisteni outoihin kokemuksiin en sano juuta enkä jaata. Itse kun koin vain tuon yhden oudon ääni-ilmiön.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 17:19"][quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 03:17"][quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 02:39"]

Miksi aloituksestani annatte alapeukkuja? en kysy syyttelevästi vaan mielenkiinnosta?

ap

[/quote]Annoin alapeukun koska nämä asiat eivät ole harmittomia. Henkivaltoja ja riivaajahenkiä on olemassa.
[/quote] Ei ole. Todista! Niinpä, et voi todistaa mitenkään varmuudella. Et mitenkään.
[/quote]

Pystytkö sinä todistamaan varmuudella ettei henkimaailmaa ole olemassakaan? Etpä tietenkään pysty.