Lue keskustelun säännöt.
Kuka ei antaisi anteeksi pettämistä?
Vierailija
14.11.2014 |
Eli siis kuka ei antaisi anteeksi, tai voi vastata myöskin jos antaisi anteeksi. Oma vastaukseni olisi se että tämän hetkisessä tilanteessa, jossa ei ole lapsia, en antaisi missään nimessä. Jos olisi lapset niin antaisin anteeksi, mutta en jatkaisi suhdetta. En vaan pystyisi olemaan ihmisen kanssa johon ei voi luottaa. Olen sanonut miehelleni monesti että jos pettää, se olisi hänen viimeinen tekonsa meidän suhteessa.. hän tietää varsin hyvin, että pettäminen mulle ei ole ok. Jos ei halua mun kanssa olla, voi hän suoraa jättää minut.
Kommentit (54)
AV:lla niiden osuus, jotka eivät antaisi anteeksi, on joku 99%. Tosielämässä luku on huomattavasti matalampi. Moni ei halua luopua siihenastisesta elämästään pitkäaikaisen kumppaninsa ja lastensa isän tai äidin kanssa, jos tämä on hiukan hairahtanut vieraaseen petiin. Patologiset pettäjät ja sängystä sänkyyn hyppelehtijät on eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan. Miksi olla miehen kanssa joka ei nähtävästi arvosta sinua jos kerta pettää.
En antaisi anteeksi missään tapauksessa lapsista tai materiasta riippumatta. Ero seuraisi vääjäämättä. En pystyisi koskemaan pitkällä tikullakaan sellaiseen mieheen enää ja se olisi sitten jo avioliiton irvikuva.
No, en tiedä sanoa ihan sata varmasti, riippuisi kai tilanteesta ja sen hetkisestä mielialasta. Pääperiaatteessa voisin antaa anteeksi ja jatkaa suhdetta YHDEN ja tasan yhden kännisekoilun, mutta en selvinpäin tapahtunutta enkä mitään suhdetta tai uusintaa. Meillä on sopimus että ollaan vain toistemme kanssa.
Mutta tämä on vain teoriaa, koska miehelle ei oikeasti voi tulla eteen tilannetta jossa näin kävisi.
Minäkin voisin kertaluontoisen sekoilun, johon ei liity minkäänlaisia tunteita, antaa anteeksi ja jatkaa suhdetta. Jos olisi pakko valita, niin joku taksijonosta kaapattu nimeton pubiruusu olisi paras vaihtoehto, mutta mitään kuukausia jatkunutta tunteisiin mennyttä valehteluvyyhtiä ja "ylitöitä" en enää sulattaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yrittäisin antaa JOS olisi joku "vahinko" kännipano. Ja vahinko tarkoittaa mulle sitä ettei oo suunnitellut ja se kenen kanssa on ollut on tuntematon.
Jos pettää voi kotiin tultuaan pakata tavaransa ero tulisi viereille seuraavana arkipäivänä. En alkaisi edes keskustelemaan asiasta. Onneksi näissä asioissa mieheni on yhtä jyrkkä.
Joko ollaan yhdessä tai sitten ei, mutta mitään välimuotoa viraissa hypäten ei kiitos.
En antasi anteeksi, miksi pitäskään. Mutta en antaisi sen pilata elämääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.11.2014 klo 12:07"]Ne, jotka tässä vannoat suureen ääneen, että se olis kerrasta poikki ja mies ulkoruokintaan, eivät selvästikään ole kokeneet pettämistä. Se todellisuus on silloin niin toinen, kun se omalle kohdalle sattuu ja tapauskohtaista. Väitän, että kuka tahansa voi antaa tai olla antamatta anteeksi pettämistä, riippuu tilanteesta.
[/quote]
Mun kokemuksen mukaan pettämisestä muuttuu sekä pettäjä että petetty, eikä paluuta paratiisiin ole.
Mä en usko, että voisin antaa anteeksi ja jatkaa. Epäilisin koko ajan ja söisi mua ihmisenä niin paljon, että hetken päästä olisin ihmisraunio.
Enkä oikeastaan voisi ymmärtää miksi mieheni olisi halunnut panna jotain muuta kuin mua, jota hänen kuuluisi rakastaa yli kaiken. Ei rakastuneena voi tehdä sellaista. Ei pitkänkään liiton jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
^Miksi sekoittaa rakkaus ja seksi toisiinsa? Toista ihmistä voi haluta vaikkei muuten olisi mitään tunteita ja rakastaa voi yli kaiken, vaikka olisikin käynyt vieraissa.
Mä olen muutenkin ihmisenä aika joustava ja valmis ajattelemaan toisin, joten en sanoisi, että pettäminen olisi suhteen loppu. Aikoinaan eräs mies mua pettikin, mutta jatkettiin yhdessä. Sitten kun tuli toinen ja kolmas samanlainen tapaus ilmi sanoin moimoi. Tähän toki liittyi paljon muutakin, esimerkiksi juomista. Katsoin, ettei meillä ole tulevaisuutta. Mutta en kyllä edelleenkään muistele häntä pahalla tämän vuoksi, ei vain oltu oikeita toisillemme.
Nykyinen mieheni on jotain niin uskomatonta, että en olisi valmis luopumaan hänestä pettämisen vuoksi. Ehkä en edes sivusuhteen. Mua ei myöskään hetkauta puhua mieheni kanssa hänen naismaustaan, siitä mikä saa viisarin värähtämään. Itsetuntoni ei ole siitä kiinni. Minä tiedän mitä hänelle merkitsen. En yritä myöskään kahlita kumppaniani. Jos on joku päivä lähdössä niin menkööt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sitä mieltä jos pettää niin ei arvosta toista, eikä kunnioita, tämä kertoo myös ettei kumppania rakasta.
[quote author="Vierailija" time="14.11.2014 klo 12:07"]
Ne, jotka tässä vannoat suureen ääneen, että se olis kerrasta poikki ja mies ulkoruokintaan, eivät selvästikään ole kokeneet pettämistä. Se todellisuus on silloin niin toinen, kun se omalle kohdalle sattuu ja tapauskohtaista. Väitän, että kuka tahansa voi antaa tai olla antamatta anteeksi pettämistä, riippuu tilanteesta.
[/quote]
Jokaisen pitäisi kyllä tuntea itsensä sen verran, antaisiko anteeksi ja pystyisikö jatkamaan suhdetta. Mun mies ei ole koskaan mua pettänyt, mutta alkuvaiheessa en luottanut häneen ollenkaan. Tutkin salaa hänen kännykkäänsä, tietokonetta ja kaikkea. Tiesin että se oli väärin, mutta tein sen kumminkin. Minulla on vaikeuksia luottaa ihmisiin. Vuosi vuodelta luottamus vaan kasvoi, tiesin ettei pettäisi. Nykyään on tasapainoinen suhde. Hieman mustasukkaisuutta puolin että toisin, mutta normaalilla tavalla. Jos mies pettäis, tietäisin että sen jälkeen tuo alkusuhteen vainoharhaisuuteni olisi paljon pahempaa. Sitä ei edes mies varmaan kattelisi, ja itselleni se on hyvin raskasta. Joten vaikka kuinka yritettäisiin pettämisen jälkeen jatkaa, molemmat repisi hiuksensa varmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.11.2014 klo 14:28"]
Mä olen muutenkin ihmisenä aika joustava ja valmis ajattelemaan toisin, joten en sanoisi, että pettäminen olisi suhteen loppu. Aikoinaan eräs mies mua pettikin, mutta jatkettiin yhdessä. Sitten kun tuli toinen ja kolmas samanlainen tapaus ilmi sanoin moimoi. Tähän toki liittyi paljon muutakin, esimerkiksi juomista. Katsoin, ettei meillä ole tulevaisuutta. Mutta en kyllä edelleenkään muistele häntä pahalla tämän vuoksi, ei vain oltu oikeita toisillemme.
Nykyinen mieheni on jotain niin uskomatonta, että en olisi valmis luopumaan hänestä pettämisen vuoksi. Ehkä en edes sivusuhteen. Mua ei myöskään hetkauta puhua mieheni kanssa hänen naismaustaan, siitä mikä saa viisarin värähtämään. Itsetuntoni ei ole siitä kiinni. Minä tiedän mitä hänelle merkitsen. En yritä myöskään kahlita kumppaniani. Jos on joku päivä lähdössä niin menkööt.
[/quote]
Aikalailla samoin ajattelen minäkin. Tulen aina rakastamaan miestäni ja mieheni minua. En ymmärrä miten se muuttuisi mistään. En ole pettänyt miestäni ja on aika epätodennäköistä, joskaan ei mahdotonta että mieheni olisi joskus pettänyt minua. En varmasti jättäisi semmoisen vuoksi häntä. Rakkaus on ja pysyy. Minulle rakkaus on muuta kuin omistamista.
Antaisin anteeksi, mutta suhde olisi finito. Anteeksi antaminen säästäisi itseäni katkeroitumasta ja voisin jollain tasolla olla tekemisissä pettäjän kanssa etäisesti. Yhteinen taival kuitenkin olisi taakse jäänyttä elämää. Miksi ihmeessa jatkaisin elämää ihmisen kanssa, joka ei ole luottamuksen arvoinen. Mikään kännäys tai kertapano ei ole perustelu pettämiselle, sillä se on aina tietoinen valinta, ellei miehen tunne- ja järkielämä ole jäänyt koiran tasolle.
[quote author="Vierailija" time="14.11.2014 klo 12:20"]
Mä luulen tosiasiassa että se on aikamonelle ainut vaihtoehto. Ei pysty laittaa kaikkea jakoon.
[/quote]
Rahan ja materian vuoksiko te suhteissanne olette? Itseäni ei maallinen mammona paljon kiinnosta, enkä mistään hinnasta jäisi suhteeseen, jossa en voi suhteen toiseen osapuoleen luottaa!
19
Olen kerran noussut siitä elämäni täydellisestä romahtamisesta, kun mieheni jäi minulle kiinni pettämisestä. Unohtanut en ole, enkä kai antanut antanut anteeksikaan ihan täydestä syndämestäni. Yhdessä jatkettiin kuitenkin. Pettämisestä on aikaa jo yli 10 vuotta ja nykyisin olemme tosionnellisia yhdessä. Toisesta kerrasta laitan lusikat jakoon heti ja tämän olen sanonut miehellenikin. Olen päättänyt, etten puhu koskaan miehelleni enää pettämisestä ja tämä on pitänyt. Ilman päätöstäni vetäisin pettämis- kortin esiin joka kerran, kun riiteleemme. Asia on aikoinaan puhuttu läpikotaisin, sekä kaksin, että ammattiauttajan luona.
Antaisin, näin ainakin toivon. En tosin osaa edes kuvitella moista tilannetta. Asioita sattuu, itsekin olen saanut anteeksi yhtä ja toista.
[quote author="Vierailija" time="14.11.2014 klo 15:11"]
[quote author="Vierailija" time="14.11.2014 klo 12:20"]
Mä luulen tosiasiassa että se on aikamonelle ainut vaihtoehto. Ei pysty laittaa kaikkea jakoon.
[/quote]
Rahan ja materian vuoksiko te suhteissanne olette? Itseäni ei maallinen mammona paljon kiinnosta, enkä mistään hinnasta jäisi suhteeseen, jossa en voi suhteen toiseen osapuoleen luottaa!
19
[/quote]
Lisään vielä, että mieheni on poikkeuksellisen suurituloinen, omat tuloni taas sellaista tasoa että yksin eläisin köyhyysrajalla, ja silti ajattelen näin. Itsekunnioituksen säilyttäminen, turvallisuuden tunne omassa kodissa ollessa, ja mahdollisuus vaikuttaa oman elämän tärkeimpiin asioihin (kuten siihen, minkälaisen ihmisen kanssa jakaa kotinsa ja vuoteensa), ovat minulle paljon korkeaa elintasoa tärkeämpiä asioita.
En antaisi anteeksi.