Elämä 1980-luvulla. Kerätään muistoja tähän ketjuun.

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa kyllä lukea, miten päin persettä ihmiset muistavat tai väittävät muistavansa vanhoja asioita :D 80-luku on ollut kyllä melkoinen ihmemaa näistä jutuista päätellen.

Miten itse muistat sen ajan? Minusta nämä muistelut kuulostavat ihan kasarilta. Samanlaisia muistoja itsellänikin. Olen 70-luvulla syntynyt.

Bensiini, Diesel ja  Polttöljy olivat naurettavan alhaisissa hinnoissa.

Teininä kasarin alussa joka viikko otettiin perjantaikännit juoden keppanaa tai Vinettoa ja Coka-Colaa sekä keskikaljaa, light-beeriä. Joskus käytiin myös ostamassa kolmen vartin pullo kiljua viidellä tai kuudella markalla eräästä omakotitalosta Tampereella, halpaa oli xd. En ole varma, mutta olikohan  Sangrita niminen viini, jota myös juotiin ja joka taisi olla kaikista halvin alkon tuote. Kännättyä tuli maltillisesti ja hauskaa oli :).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Porkkanaraaste.

Syökää sitä 500g päivässä, jos haluatte päästä kasaritunnelmaan. Sotkekaa se perunan ja kastikkeen kanssa sellaiseksi mössöksi myös.

Kasarilla porkkanaraaste raastettiin sellaisiksi ohuen ohuiksi haituviksi.

Ei niin kuin nykyään joskus harvoin näkee kun porkkanaraastetta ylipäätään näkee, että paksuiksi lastuiksi, ei. Ohueksi harsoksi.

Aivan. Porkkanaraaste, joka on tehty nykytapaan paksuiksi "lastuiksi", kuivaa äkkiä eikä maistu miltään.

Kun porkkana raastetaan sillä raastimen pienimmällä reiällä, ihan kapeaksi, siitä tulee makeaa ja mehukasta. Vähän öljyä ja suolaa, niin se on todella hyvää.

80-luvun porkkana raastettiin Moulinex-myllyllä, tai ainakin sen näköisellä käsikäyttöisellä, jossa on pyörivä terä. Raasteesta tuli ohutta pitkää säiettä joka kyllä kuivahti nopeasti.

Terveyskeskuseen pääsi kun käveli ovesta sisään ja maksimissaan puolituntia odotusta ja olit jo lääkärin vastaanotolla, ilman ajanvarusta tietenkin.

Meillä raastettiin porkkanat aina hyvin hienoksi sokerin kera, luulin että se oli joku Korean carrots juttu. Hiuslakka ja kreppiraudat oli tosi in. Ja ihme Neon värit kuten lime ja shokki roosa. Tytöillä oli sähkönsinistä rajausväriä silmissä ja vaaleaa huulipunaa. Mikä oudointa on että aina kun olen käynyt Norjassa heidän muoti näyttää juuttuneen vanhan kunnon kasarille. Nyt vain viikonlopputunnelmiin pinkillä Casio soittimella.

Vierailija kirjoitti:

Bensiini, Diesel ja  Polttöljy olivat naurettavan alhaisissa hinnoissa.

ja nykypäivään verrattuna palkatkin oli naurettavan alhaisia

80-luvulla farkkujutut kakissaissa muodoissa tulivat taas muotiin. Oli farkkuhousujen lisäksi hameet, liivit paidat. Ne kelpasivat joka paikkaan ns. fiksuina vaatteina.

Tuntuu, että luettiin enemmän lehtiä, monelle tuli kotiin sanomalehti, ehkä kaksikin, ja tilattiin aikakauslehti tai useampi. Divaritkin ilmaantuivat ja ostin vinon pinon vanhoja Hevoshulluja, HH oli ihan parasta maailmassa heppatytölle. Nuortenkirjoja paljon myös kirjastoautossa, ihan älyttömästi erilaisia kirjasarjoja kuten Neiti Etsivä, Dana-tytöt, Viisikko (ehkä enemmän 70lukua), Susikoira Roi ja kaikki hevostyttösarjat. Pojille omat seikkailukirjansa tietenkin.

KIrjallisuus oli korkeakulttuuria ja vuoden esikoiset ja kohauttajat nostettiin selvemmin julkisuuteen, kirjailijoilla oli aina "painavaa sanottavaa aikamme tilasta". Kyllä silloinkin oltiin huolestuneita :D

Minusta toi porkkanaraastemuisto on huvittava, kun se killuu niin monen mielessä. Itse en kyllä niin tarkkaan muista sen koostumusta muta kai sitä on tehty ja syöty joka vuosikymmenellä.

Kaikilla tytöillä oli teinikalenteri eli teinari. Se oli täynnä leffalippuja, kuitteja uusista farkuista tai juicy fruitin paperikääreitä, jos olit sen ihastukselta saanut. Teipattiin siis kaikkea mahdollista muistoa sinne kalenterin väliin.

Kampaaja leikkasi joka toiselle "Diana-tukkaa" ja sitten oli legendaarinen otsatukkapermanentti :)

Koulussa saattoi joutua luokan nurkkaan jostain melko mitättömästä jutusta. Reissuvihko kulki repussa.

Teininä viikonloppuisin juotiin jossain pusikossa halpaa viiniä ja jos poliisi yllätti, ne kysyi vaan "kenenkäs tyttöjä sitä ollaan?" ja kaatoi juomat maahan. Ei tullut lastensuojeluilmoitusta, vain pelkkää nolotusta ja karsea krapula.

Muistan myös ajan kun ainoat oikeat farkut oli Leviksen 501, tietysti vyöllä pingotettuna. Purjehduskengät + tennissukat :)

MicMacin pihapuodista sai halvalla yksittäiskappaleita tai poistuvia malleja esim.aiemmin mainituista porkkanahousuista..

Instaan oli vaikeeta saada seuraajia kun kellään kaverilla ei ollut. Samoin kännykkä oli ihan turha, kun kavereilla lankapuhelin. Jos halusi kaverin ulos, niin piti viheltää pihalla.

Seksuaalinen ahdistelu oli normia. Koulussa pojat puristeli tyttöjä väkisin ja opet vaan käveli ohi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olle Gunnel kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taloyhtiön talkoopäivän jälkeen Aurinko Jaffaa lasipulloista.

Peruskoulun ruotsin kielen oppikirjan nimenä oli Hej på dig, jossa asuttiin Tallkullassa ja yksi peruslauseista oli "kan jag få en flaska jaffis" eli samma på finska "voinko saada pullon jaffaa?"

Tämä jäi kuuden vuoden ruotsin opiskelusta mieleen. Eipä juuri muuta.

Mulla oli myös sama oppikirja ruotsin tunneilla. Ruotsin opettajani oli lukiossa kaksikielinen noin 60-vuotias nainen. 

Hän halusi, että luokkamme harjoittelee ääneen, yksi oppilas kerrallaan, lausumaan sanat nu ja ny. Mä sain AINA opettajan moitteet siitä että mun suustani nu ja ny kuulostavat ihan samanlaiselta ja niin ei pidä olla. Yritin kyllä venyttää ny- sanan yytä, mutta ei vaan ilmeisesti onnistunut :D No, ihan hyvin oon parjännyt elämässä. Opiskelin diplomi-insinööriksi enkä ole yo-kirjoitusten jälkeen tarvinnut elämässäni ruotsin kieltä.

Ska vi går till Tallkulla ovh köpa en flaska Jaffis och en påse lakrits?.. 😆. Tää on mullekin jäänyt ikiajoiksi mieleen 👍🏻

Juicy fruit, black pete turkinpippuritanko, mac kolamehujää, frisco limua. Olin 89 kahdeksan vuotias, näitä ostelin ärrältä.

80-luvun lopulla 8-vuotiaina kierreltiin sporilla ympäri stadia ja käytiin frendien kanssa stadikalla uimassa.

Perusmenoa. Siitä parin vuoden päästä jengi peesas sporilla eli roikku sporan takana kovissakin vauhdeissa, ihme et ollaan hengissä.

Pyörittiin raunioissa ja hypittiin jäänmurtajilta mereen. Tehtiin notskeja rantsuun iteksemme.

Sellasta Stand by me leffameininkiä.

Kyllä ennen skidit oli hurjempia ku nää nykyiset luurintuijottajat.

Tuli ikävä poikavuosien kavereita, ne oli parhaimpia frendejä mitä mulla on ollu.

Onneks pari niistä jäljellä.

T. Skattan skidi vm.1981

Vierailija kirjoitti:

Instaan oli vaikeeta saada seuraajia kun kellään kaverilla ei ollut. Samoin kännykkä oli ihan turha, kun kavereilla lankapuhelin. Jos halusi kaverin ulos, niin piti viheltää pihalla.

Kun mentiin kaverille kylään illalla kerrostaloon , niin illalla oli alaovi lukossa. Päivällähän ne ovet oli tietysti kaikki auki kun ei ollut numerolukkoja. Piti sitten soittaa lähimmästä puhelinkopista että kaveri tiesi että ollaan tulossa ja tuli avaamaan alaoven. Puhelinkopista kun soitti, antoi puhelimen soida kaksi kertaa ja sitten luuri alas, niin ei mennyt rahaa. Tai talvella heiteltiin lumipalloja ikkunaan että kaveri tiesi tulla avaamaan oven.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bensiini, Diesel ja  Polttöljy olivat naurettavan alhaisissa hinnoissa.

ja nykypäivään verrattuna palkatkin oli naurettavan alhaisia

Kyllä, ensimmäinen palkkani oli 1200mk. Oikein tilastokeskuksen laskurilla katsoin olisi nyt noin 560

Vierailija kirjoitti:

Oli pankkikortti, mutta se vedettiin ostotilanteessa sellaisen mekaanisen kopioijan läpi, joka painoi kortin tiedot paperille. Sitten paperille kirjoitettiin maksettava summa ja allekirjoitettiin.

Kopio maksukuitista annettiin asiakkaalle. Summan pystyi kirjoittamaan myös isommalle summalle ja erotuksen sai asiakas käteisenä.

Ettei vaan ollu kuitenkin luottokortti? Ainakin visaa vingutettiin noin :D