Elämä 1980-luvulla. Kerätään muistoja tähän ketjuun.
Kommentit (2913)
Surffilaudat, Keke Rosberg, Raisu Mopo, Sony Walkman korvalappustereot, Kulkuripoika pyörä, CCCP voitti aina Suomen lätkässä, Rica Levis farkut, Bauer Turbo muoviluistimet, nuorilla oli ensiautona luokkaa Fiat 127 tai Datsun Cherry ei bemareita, kristilliset aamunavaukset koulussa, opettajat oli vielä kingejä luokassa, SYP pankin Maapallokerho, jossa pystyi etenemään eri tasoille....olisko ollut Galilei, Edison tasoja. SYP:n kasetti jossa juontaja oli Mikko Alatalo. Mustanaamio lehti ja pystyi liittymään johonki kerhoon ja perustamaan alajaoston. Suksen monossa saattoi olla jalan takaa kiertävä remmi. Kuu-kengät taisi olla 70-luvulla, samoin kuin Miljoonan dollarin mies Tv- sarja. Levysoittimet. Musta Casio kello, jossa oli paljon näppäimiä , wau. Teddyt ja punkkarit vastakkain. Koulussa ylpeiltiin, jos oli lasikuitusukset ja pystyi painamaan kärjen suoraksi. Spectravideo MSX tietokone. Donkey Kong videopeli. Huoltoasemalla oli paljon pelejä Flippereitä, Hedelmä- pelejä. Ruotsin laivamatkat oli arvossaan. Kirjeenvaihtoilmoitukset lehdissä. Kirjeenvaihto ulkomaalaisten kanssa. Tytöillä oli permanentit. Anna Aerobic jumppakasetit, Flash Dance. Iltasanomissa oli Iltatyttökuvat takaosassa lehteä. Anttilan ja Hobby Hallin paksut kuvastot. Puhelinyhtiöt jakoi paksut puhelinluottelot, jossa oli kaikkien nimet ja puhelin numerot. Senssilinjat tuli, jossa kaikki sai puhua puhelimessa keskenään, olisko numero ollu 074. Oli se ihmeellistä. Kaikilla piti olla Tamperelainen takatukka.
Muistan kun taksikuskit ei raiskannu asiakkaitaan ja osasivat ajaa.
TV-muitsoja tuolta ajalta on vaikka kuinka, mutta minun pitää ihan erikseen nimetä muuten täysin unohdettu, Pohjois-Irlantiin sijoittuva draamasarja "Lost Belongings". Siitä lisää toisessa ketjussa.
https://www.vauva.fi/comment/reply/node/2657806/comment/76255235
Polkupyöräesitteissäkään kellään ei ollut kypärää eikä muitakaan turvavarusteita, kevyt shortsiasu oli ihan ok :)
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/1963667
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Automatkat kesällä olivat pätsiä, mitään viilentävää ilmastointia ei ollut.
Jo lapsena altistui mm. ruokaravintoloissa tupakan savulle.
Ulkomaillakäymistä oli Ruotsin matka. Jotkut varakkaat, hienommat ihmiset kävi Kanarialla tai Thaimaassa. Juuri kukaan ei matkustanut Japaniin tai Kiinaan.
Vanhempien sukupolven englannintaito oli surkeaa, tai he eivät ehkä puhuneet mitään vieraita kieliä.
Kotona syötiin ravintoarvoltaan heikkoa ruokaa mm. perunoita ja jotain lihasuikalekastiketta, salaattina ehkä keräkaalia purkkiananaspalojen kera.
Ei 1980-luvulla ollut vielä kaikissa kaupoissa sellaisia suikalelihoja kuin nykyisin. Oli oikeaa lihaa, joka paloiteltiin kotona, kokonaisia broilereita ja kananliha oli oikeasti kanaa. Peruna ja liha eivät olleet sillä vuosikymmenellä sen ravintoköyhempiä kuin nykyisinkään, mutta salaattivalikoima
Siis 80-luvun liha oli mm. pakastebroileria. Kuinka moni enää suostuisi ostamaan? Ei mitään suikaleita, fileitä tms. Maksaa ja muita sisäelimiä syötiin paljon enemmän kuin nykyään. Kauppojen valikoimat oli tosi ankeat.
Sähkö oli niin halpaa että siitä ei ollut edes puheenaiheeksi, samoin lämmitys, kerrostaloissa oli lämpöpatterit päällä kesät, talvet.
Vierailija kirjoitti:
Sähkö oli niin halpaa että siitä ei ollut edes puheenaiheeksi, samoin lämmitys, kerrostaloissa oli lämpöpatterit päällä kesät, talvet.
Lisäksi olisi kuvitellut, että 80-luvun esimerkiksi kuvaputkitelevisiot eivät ehkä olleet kovin energiatehokkaita, saati kotitetokoneet, mikrouunit, jne. ja nythän uusien littunäyttöjen jne. energiankulutus pitäisi olla vain murto-osa siitä, mutta nyt muka sähkö ei riitä siltikään vaan siitä pitää rahastaa kuin olisi kultaakin arvokkaampaa tavaraa tai joku ihan uusi huipputeknologinen keksintö :/
Saksa oli tekniikan kieli, siksi sitä luettiin.
Kukas muistaa polkupyörien IKU -nopeusmittarin? Sain 10-vuotislahjaksi 5-vaihteisen fillarin, ja hieman myöhemmin ostin siihen kyseisen mittarin säästöilläni. Se ei ollut mikään nykyajan digi, vaan lähes nyrkinkokoinen mötikkä josta lähti vaijeri etupyörän sivulle asennettavaan pyörittäjään. Kyllä oli hieno! Kavereilta löytyi muunkin merkkisiä mittareita, ja niistä aina väännettiin että kenen mittari on hienompi tai tarkempi. Sain poljettua tasamaalla 40 ja alamäessä täydet 50 km/h, ja nyt jälkeenpäin pystyn arvioimaan että se näytti reilusti liikaa.
Niin ja sen pyörän vaihteisto oli perinteinen ratasvaihde jonka vaihdevivussa ei ollut pykäliä, vaan se piti vaihdon jälkeen aina passailla tarkasti kohdalleen ettei ketju jäänyt rutisemaan.
Lamppu toimi tietenkin dynamolla, joka piti melkoista vinkunaa eikä valotehossa ollut kehumista (jos oli edes polttimo ehjänä). En totisesti kaipaa sen ajan onnettomia tasku- ja pyöränlamppuja kun meitä hemmotellaan nyt ledeillä ja litiumakuilla.
Ihanaa oli. Opiskella. Muuttaa. Opiskella. Muuttaa. Rakastella. Opiskella. Muuttaa.
Käydä keikoilla. Musaa. Vaatteita.
Opiskella. Ajaa taxilla.
Käydä töissä kahdessa- kolmessakin paikassa.
Käydä ulkomailla vapailla.
Tehdä töitä.
Syödä ravintoloissa.
Vierailija kirjoitti:
Kukas muistaa polkupyörien IKU -nopeusmittarin? Sain 10-vuotislahjaksi 5-vaihteisen fillarin, ja hieman myöhemmin ostin siihen kyseisen mittarin säästöilläni. Se ei ollut mikään nykyajan digi, vaan lähes nyrkinkokoinen mötikkä josta lähti vaijeri etupyörän sivulle asennettavaan pyörittäjään. Kyllä oli hieno! Kavereilta löytyi muunkin merkkisiä mittareita, ja niistä aina väännettiin että kenen mittari on hienompi tai tarkempi. Sain poljettua tasamaalla 40 ja alamäessä täydet 50 km/h, ja nyt jälkeenpäin pystyn arvioimaan että se näytti reilusti liikaa.
Niin ja sen pyörän vaihteisto oli perinteinen ratasvaihde jonka vaihdevivussa ei ollut pykäliä, vaan se piti vaihdon jälkeen aina passailla tarkasti kohdalleen ettei ketju jäänyt rutisemaan.
Lamppu toimi tietenkin dynamolla, joka piti melkoista vinkunaa eikä valotehossa ollut kehumista (jos oli edes polttimo ehjänä). En totisesti kaipaa sen ajan onnettomia tasku- ja pyöränl
Muistan, itsellä oli 3-vaihteinen Tunturi Vip johon laitettiin joku muu mittari kuin se IKU, taisi kolmisen tuhatta km tulla mittariin ennenkuin se meni vaihdossa Nopsaan, josta kirjoittelin vähän aiemmin. Dynamo ja etuvalo oli myös, vanhempana dynamon juoksupyörä meni niin jäykäksi, ettei talvella takapyörässä pito riittänyt vaan alkoi sutia jos dynamoa koetti päälle :D
Tunturin 3-vaihteinen Shimano oli täsmällinen käytettävä, Nopsassa oli Torpedo 3-pykäläinen vaihteisto joka oli vähän suurpiirteisempi, tosin ehkä vähän kevyempi käyttää.
Nopsa jäi pois käytöstä muistaakseni 1991, poljinkampi katkesi. Sen jälkeen mulla ei pyörää ollutkaan kuin vasta 2008 kun ostin 21-vaihteisen "citymaasturin". Ihan erilainen ajettava kuin ne 80-luvun pyörät ainakin muistikuvien mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvun lopussa yhtenäiskulttuuri kukoisti ja valtio oli aikalailla velaton. Sitten alkoi alamäki...
Sehän oli kaikki velalla elämistä. Pankit ja rikkaat pämppäs sen rahan. Sitten tiputtiinkin lujaa. Suomen hallituskin myös mokaili rankasti. Tuli lama ja velat räjähti maksuun, pankkieja meni nurin. Meni firmat ja kodit ja työt.
Se oli kupla joka ihan itse rakennettiin.
Tuo ei ole kuin osatotuus. Suomihan vaurastui tasaisesti sotien jälkeen aina 80-luvulle, meillä oli rahatalous myös hyvin säännösteltyä, julkinen velkakin oli ihan olemattoman pieni 80-luvulla. Sitten Holkerin hallitus keksi "hallitun rahamarkkinoiden vapauttamisen" joka meni niin täysin perceelleen kuin vain voi mennä. Se oli vain se ULKOMAINEN VELKA joka tuhosi Suomen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Automatkat kesällä olivat pätsiä, mitään viilentävää ilmastointia ei ollut.
Jo lapsena altistui mm. ruokaravintoloissa tupakan savulle.
Ulkomaillakäymistä oli Ruotsin matka. Jotkut varakkaat, hienommat ihmiset kävi Kanarialla tai Thaimaassa. Juuri kukaan ei matkustanut Japaniin tai Kiinaan.
Vanhempien sukupolven englannintaito oli surkeaa, tai he eivät ehkä puhuneet mitään vieraita kieliä.
Kotona syötiin ravintoarvoltaan heikkoa ruokaa mm. perunoita ja jotain lihasuikalekastiketta, salaattina ehkä keräkaalia purkkiananaspalojen kera.
Kansakoulun käyneet eivät olleet opiskelleet kouluaikana mitään kieltä, eräitä harvinaisia poikkeuksia lukuunottamatta. Keskikoulussakin luettiin enimmäkseen saksaa vielä 1960-luvulla, joten vanhempien sukupolvien englannin osaaminen oli yhtä harvinaista kuin ranskan tai ven
Minun kansakoulussani kyllä luettiin englantia kolmannelta luokalta alkaen, niin minä 1965 syntynyt kuin 1961 syntynyt ystävänikin, saattoivat sitä vanhemmatkin lukea, en muista. Meillä oli tunnilla englanninkieliset nimet, minä olin Susan.
Peruskoulun ala-asteeksi kansakouluni muuttui viidenneltä luokalta alkaen, syksyllä 1976. Ystäväni kävi muutaman vuoden oppikoulua, minä en enää. Rauman seudulla asuin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvun lopussa yhtenäiskulttuuri kukoisti ja valtio oli aikalailla velaton. Sitten alkoi alamäki...
Sehän oli kaikki velalla elämistä. Pankit ja rikkaat pämppäs sen rahan. Sitten tiputtiinkin lujaa. Suomen hallituskin myös mokaili rankasti. Tuli lama ja velat räjähti maksuun, pankkieja meni nurin. Meni firmat ja kodit ja työt.
Se oli kupla joka ihan itse rakennettiin.
Tuo ei ole kuin osatotuus. Suomihan vaurastui tasaisesti sotien jälkeen aina 80-luvulle, meillä oli rahatalous myös hyvin säännösteltyä, julkinen velkakin oli ihan olemattoman pieni 80-luvulla. Sitten Holkerin hallitus keksi "hallitun rahamarkkinoiden vapauttamisen" joka meni niin täysin perceelleen kuin vain voi mennä. Se oli vain se ULKOMAINEN VELKA joka tuhosi Suomen.
Tämä. Markka päästettiin kellumaan, vaikka oli luvattu, että näin ei tehdä. Valuuttalainat kaksinkertaistuivat yhdessä yössä.
Samaan aikaan Neuvostoliitto hajosi ja idänkauppa romahti. Siihen se Suomen talous kosahti.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvun lopussa yhtenäiskulttuuri kukoisti ja valtio oli aikalailla velaton. Sitten alkoi alamäki...
Sehän oli kaikki velalla elämistä. Pankit ja rikkaat pämppäs sen rahan. Sitten tiputtiinkin lujaa. Suomen hallituskin myös mokaili rankasti. Tuli lama ja velat räjähti maksuun, pankkieja meni nurin. Meni firmat ja kodit ja työt.
Se oli kupla joka ihan itse rakennettiin.
Tuo ei ole kuin osatotuus. Suomihan vaurastui tasaisesti sotien jälkeen aina 80-luvulle, meillä oli rahatalous myös hyvin säännösteltyä, julkinen velkakin oli ihan olemattoman pieni 80-luvulla. Sitten Holkerin hallitus keksi "hallitun rahamarkkinoiden vapauttamisen" joka meni niin täysin perceelleen kuin vain voi mennä. Se oli vain se ULKOMAINEN VELKA joka tuhosi Suomen.
Suomen hyvinvointivaltion tuhoaminen alkoi 1987, kun kokoomus hyväksyttiin hallitukseen. Nyt sitten tuli sen vihoviimeinen loppu, 2023-27. Rakentaminen kesti nelisenkymmentä vuotta, tuhoaminen suunnilleen saman verran.
Olin noin 9vuotias ja muut lapset samaa ikäluokkaa. Autossa takapenkillä ilman turvavöitä aikuisten polttaessa edessä tupakkaa. Mökille päästyä kirmasimme paljasjaloin nurmikolla ja metsässä. Ei näkynyt punkkeja. Kävimme veneellä kalassa ilman lupia tai pelastusliivejä. Kävimme hakemassa huoltoasemalta makkaraa ja keltaista jaffaa. Samalla me lapset pelasimme peliautomaateilla lahjaksi saamillamme kolikoilla. Voitin muutaman markan. 😄😄😄 Käytin ne karkkiin ja ostin sormusautomaatista sormuksen. Illalla uimme ja saunoimme keskenämme. Aikuiset joivat jotain muuta kuin jaffaa. Yöllä kikatimme ja sipisimme keskenämme samalla kun aikuiset jatkoivat illan istumista pihalla. Mukava muisto. 😊
Vierailija kirjoitti:
Automatkat kesällä olivat pätsiä, mitään viilentävää ilmastointia ei ollut.
Usein ei saanut edes ikkunaa avata, kun vanhemmat valitti heti että niskaan käy veto. Kuitenkin isä kävi talvisin pilkillä pelkkä karvahattu päässä ja kaula ja korvatkin paljaina, vaikka varmasti oli järvellä enemmän ja kylmempää vetoa kuin autossa kesällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesällä tv-ohjelmat alkoi yleensä siinä iltaseitsemän maissa. Perjantai-iltana tuli jokin klassikkoleffa, kerran nukahdin ennen kuin Citizen Kane alkoi ja heräsin vasta lopputekstien aikaan. Kuukauden westerniä odotin aina. Radiosta Knallia ja sateenvarjoa.
Muistelet osittain 70-lukua, kyllä 80-luvulla ihan normaalisti tv-ohjelmat alkoivat loppuiltapäivisin.
80-luvun puolivälissä arkipäivisin tuli TV1:llä usein aamupäivästä Koulu-TV: ohjelmia, mutta muuten TV1:n lähetykset aloitti klo 17.30 Lasten TV Puoli Kuusi, ja TV2:lla Pikku Kakkonen tuli klo 18.00. Lähetykset loppui usein siinä 22-23 välillä.
Viikonloppuisin ohjelmia oli aamusta iltaan.
Uutiset klo 20.30 oli niin pyhä asia, että se tuli molemmilta kanavilta.
Muutamia "alakeskusteluja".
https://www.vauva.fi/keskustelu/5801115/80-luku-oli-kammottavaa-aikaa
https://www.vauva.fi/keskustelu/3710269/oliko-1980-luku-paratiisi
https://www.vauva.fi/keskustelu/5796283/mika-oli-parasta-1980-luvussa
https://www.vauva.fi/keskustelu/5606928/hei-te-1980-luvun-elaneet-ja-ko…
Se on totta, että oppikoulussa opetettiin enemmän saksaa kuin englantia ennen kuusikymmentälukua. En tiedä mistä se johtui, joku ihme kuvitelma kai saksankielen suuremmasta tärkeydestä tulevaisuudessa. 60-luvulla se illuusio kyllä särkyi, kun uusi nuorisokulttuuri tuli ja suosi ihan ylivoimaisesti englannin kieltä.
Kielilinjalaiset luki sitten kumpaakin kieltä lukiossa, plus meillä vielä ranskaa. Joissain kouluissa opetettiin vielä aika myöhäänkin peräti latinaa, esim. 9 vuotta minua vanhempi esimieheni oli lukenut sitä lukiossa. Ruotsiahan luki kaikki, oli linjajako mikä tahansa. Ja joissain kouluissa pystyi valitsemaan venäjänkin.
Mutta monet vielä nuoretkin vanhemmat ei olleet lukeneet mitään kieliä, jos eivät olleet käyneet oppikoulua saati lukiota. Ja tottahan heitä oli paljon. V. 1948 syntynyt siskoni kävi kansa- ja kansalaiskoulun eikä opiskellut mitään vierasta kieltä ikinä. Hän kylläkin sitten muutti Ruotsiin ja oppi kielen suunnilleen puolessa vuodessa täydellisesti. Suomeen palattuaan meni kansalaisopiston opettelemaan englantia ja oppi senkin yhdessä vuodessa ja osaa sitä vieläkin paremmin kuin minä, lukion käynyt, ikinä.