Vanhin talo / asunto, jossa olet asunut?
Kuinka vanhassa asunnossa olet asunut? Muuttaisitko nyt mieluummin vanhempaan vai uudempaan, pidätkö enemmän menneen ajan tunnelmasta vai moderneista asunnoista?
Tämänhetkinen koti talossa, joka on rakennettu suunnilleen 1700-luvun lopulla. Asuisin mielelläni vielä vanhemmassa, tokikin sopivasti remontoidussa talossa.
Kommentit (14)
Olen asunut 1950-, 1970- ja 1980-luvuilla rakennetuissa kerrostaloissa.
50-luku tyylikkäin.
70-luku kaikkiaan paras.
80-luku aivan kamala,
Tämä nykyinen 1920-luvulla rakennettu.
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut 1950-, 1970- ja 1980-luvuilla rakennetuissa kerrostaloissa.
50-luku tyylikkäin.
70-luku kaikkiaan paras.
80-luku aivan kamala,
70-luku kaikkiaan paras?
Valesokkelit? Tasakatot? Kosteusongelmat.
Itse tykkään vanhoista taloiista. Niissä on jotakin sellaista mystiikkaa ja tarinaa. Esiim joku teatterin lava niin sitä vain miettii että kuinkakohan moni siinäkin on tarinaa kertonut sen aikaisesta elämästä ja kyyneleitä ja hikeä vuodatttanut aidosta mielen ja kehonsa lunonnollisesssa symbioosissa sen hetkisessä todellisessa autenttisessa maaiilmassa ja ympäristössä oman järkensä ja tunteidensa kanssa vuorovaikutuksessa.
Asunut viikon UK:ssa 1500-luvulla rakennetun pubin yläkerrassa.
Paikallinen toimisto otti "ei sitten mitään amerikkalaista ketjuhotellia"-pyynnön vakavissaan.
1500-luvulta oli kyllä vain hirsirunko, LVI-tekniikka ja sähköt kuten kaikissa muissakin brittitaloissa.
Kahdessa 1920-luvulla rakennetussa (ihan kivoja), 1980-luvulla rakennetussa (paska) ja 2011 vuonna rakennetussa (suosikkini). Ehdottomasti olen uuden ja modernin suosija, vaikka nuo 20-luvun koditkin ovat olleet remontoitu hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Itse tykkään vanhoista taloiista. Niissä on jotakin sellaista mystiikkaa ja tarinaa. Esiim joku teatterin lava niin sitä vain miettii että kuinkakohan moni siinäkin on tarinaa kertonut sen aikaisesta elämästä ja kyyneleitä ja hikeä vuodatttanut aidosta mielen ja kehonsa lunonnollisesssa symbioosissa sen hetkisessä todellisessa autenttisessa maaiilmassa ja ympäristössä oman järkensä ja tunteidensa kanssa vuorovaikutuksessa.
Ja muutenkin siiinä pyyhkiytyy kuin hetkessä koko muuu maailma ympäriltä ja alkaa keskittyä johonkin sellaiseen mikä tapahtuu ja rakentuuu siinä hekessä niistä palasista mitä siiinä on. Se on minuusta vaikka sielunpuhdistuksen mahdollisuus.
1906 rakennetussa jugend-talossa. Oli kylmä talvella. Muutenhan ne on hienoja.
Asun nyt -59 rakennetussa talossa, vaikka kaikki peruskorjaukset on tehty ja asuminen nyt suht huoletonta, muuttaisin tuliterään, jos sellaisen saisi järkevään hintaan, ei liian kaukaa keskustasta. Yllättäen sellaista ei löydy :D
Lapsuudenkotini oli 80-luvulla rakennettu, opiskeluaika meni tasan vuonna 1900 rakennetussa talossa, sittemmin kodit 1920-50 -luvuilla rakennetut. Ja nyt perheen kanssa ihanassa 1958 rakennetussa rivitalossa. Kaikki nämä Helsingissä, ja näin 40+ vuotiaana vaikea kuvitella muuttavani koskaan ihan uuteen asuntoon. Koen ne jotenkin hengettömiksi.
Tykkään nykyisestä 1870 luvulla rakennetusta. Eikä ollut hassumpi 1915 rskennettukaan. Nuorin talo jossa olen asunut oli 1950 luvulta, tykkäsin erityisesti sen alkuperäisestä keittiöstä. Kaunis ja toimiva.
Olen asunut 1988 rakennetussa rivitalossa, vuonna 2006 rakennetussa kerrostalossa ja tällä hetkellä asun vuonna 1961 rakennetussa kerrostalossa. Voisin asua esim. 1950-luvun talossa tai sitäkin vanhemmassa ihan hyvin. Ratkaisevaa on, miten hyvin talosta ja asunnosta on pidetty huolta.
Pyramidi. Muutama tuhat vuotta vanha.