Lue keskustelun säännöt.
Koiranomistajat, jotka eivät anna koiransa koskaan tervehtiä muita koiria
25.09.2021 |
Mikä teillä on taustalla syy siihen, ettei koiranne saa tervehtiä kävelyllä vastaantulevia muita koiria? Onko koiranne aggressiivinen vai koetteko pysähtelyn haittaavan kävelylenkkiänne? Käyttekö koiranne kanssa koirapuistossa kuitenkin, vai välttelettekö niitäkin?
Kommentit (302)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin koiran kasvattaja on ohjeistanut, että vieraita koiria ei tervehditä. Kaverikoirat on sitten erikseen. Ja koira pitää kouluttaa ohittamaan vieraat koirat rauhallisesti. Koirapuistot ei myöskään ole välttämättä ihan parhaita paikkoja tavata muita koiria. Usein on tullut rähinöitä tai muuta konfliktia.
Meillä kasvattaja ohjeisti täysin päinvastoin. Pikkupennusta saakka niin paljon koirakontakteja kuin mahdollista ja turvallista on. Kasvattajana toiminut parisenkymmentä vuotta, ja on hyvinkin tunnettu ja arvostettu henkilö k.o. rodun "piireissä".
Nyttemmin minä koirani kanssa ollaan taasen jopa opetettu/ oltu ensimmäinen turvallinen koirakontakti sellaisille koirille, joilla ei pentuna kohtaamisia ollut, ja lopputuloksena sitten arkuutta jne.
Koirakontaktit eivät tarkoita sitä, että pentu altistetaan jokaiselle vastaantulevalle koiralle lenkillä. Siitä tulee kyllä ongelmia. Pennulla tulisi olla kavereita, mutta keskustelussa sekoitetaan nyt kaksi asiaa keskenään, sosiaalistaminen ja hihnassa jokaisen vastaantulijan moikkaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun koiran opettaa siihen, että revitään nelivedolla ihminen hihnassa raahautuen jokaisen vastaantulevan koiran luo, on se jo suoranainen vaara kaikille muille liikkujille. Ei siinä ihminen juuri ympärilleen katso.
Työkoirien (opas, avustaja, kuulo, hypo, jne.) kohdalla on jo todellinen vääryys häiritä koiraa. Koira häiriintyy väkisin, jos intopiukeana tempovia koiria tunkee iholle. Työkoirakaan ei ole robotti.
Myös ihan tavallisten koirien kanssa liikkuu sairaita/kivulloisia/vanhoja/lapsia ja heidätkin voisi huomioida ilman rempovaa koiraa.
Jos itse saisin päättää, niin jokaisen koiran paikka olisi omistajan jalan vierellä, kauniisti lyhyessä hihnassa. Ne ketkä haluavat tungetuttaa koiriaan toisiin koiriin tai ihmisiin, voisivat laittaa vaikka pinkin haltiahatun päähänsä. Tuntisivat heti toisensa ja muut saisivat olla rauhassa.
En voi käsittää, miksi pitäisi merkitä itsensä tai koiransa jotenkin, jos haluaa olla rauhassa. Sen pitäisi automaattisesti olla jokaisen oikeus ilman mitään nauhoja missään.
Ratsastuskisoissa potkivalla hevosella on hännässä punainen nauha, että muut eivät tule taakse. Samanlainen systeemi voisi olla käytössä koirien kanssa eli me jotka emme halua että muut koirat tervehtivät voisimme käyttää sitä.
Itselläni on rescue-koira, joka puree, jos joku juoksee nenän eteen kutsumatta.
Tälläinen systeemi on jo, eli keltainen nauha. Harmillisesti sitä ei vain moni tiedä.
Mitä ohituksiin tulee, niin tämän soisi toimivan kahteen suuntaan proaktiivisesti. Itsellä on pentukoira, jonka koulutus ymmärrettävästi vielä hieman kesken. Kovin sosiaalinen sellainen. Koira voi lukea väärin sen/ luvaksi tervehtiä josko jalankulkija pyyhkäisee 10 cm päästä.
Aika kuumottavia tilanteita on ollut myös irti monta metriä vanhemmistaan sinkoilevien pikkulasten kanssa. Ei koira niille agressiivinen ole, mutta voisi kaataa tai pelästyttää.
Pahinta tietty selän takaa yllättävästi sinkoilevat sähköskootterit. Hämmentävää on myös koirakot, joissa koirilla selvästi remmirähjäongelmia. Ilmeisesti remmirähjä tarttuu myös omistajaan, kun raivotaan pidä se oma koira kaukana ja väistä, pidä se oma koira kaukana ja väistä, vaikka mielestäni ne ovat niitä, joilla olisi se väistämisvelvollisuus.
Minun koiranihan ohittaa pääsääntöisesti nätisti. Mitä nyt hämmentyy siitä raivoavasta toisesta osapuolesta. Mahdollisuuksien mukaan teemme ennakoivan väistön/ jäämme sivuun odottamaan aina kun moinen lähestyy. Hyvä tilanne harjoitella luontaisesti paikallaan oloa ja rauhoittumista vaikka ärsykkeitä on.
Sopivissa paikoissa kyllä moikkaillaan toisia koiria hihnassa ja käydään koirapuistossakin säännöllisesti. Tiedä sitten onko täällä rescuekoirien osuus vähäisempi ja muutenkin sosiaalisempaa porukkaa, kun niin oudolta tuntunut lukea tämän ketjun näkemyksiä ja mielipiteitä siitä, ettei koira saisi moikata kuin omaa laumaansa ja toisten koirien omistajienkin kanssa juttelu harmittaa.
En tosiaan tiennyt keltaisesta nauhasta. Täytyypä laittaa sellainen, kun olemme ihmisten ilmoilla. Koira kun ei rähjää remmissä, monet päästävät fleksissä koiransa kysymättä ja vaaratilanteita syntyy.
Ehkä siinä vaiheessa ymmärrät kun itsellesi sattuu koira tai rotu, joka ei pidä muiden koirien lähentelyistä, että tämä on nykyisin iso ongelma, että lupaa kysymättä päästetään koira iholle.
Muiden koirien kanssa voi periaatteessa tutustua kyllä, ilman hihnaa. Se ei tarkoita, ettei koiralla olisi koskaan koirakontakteja, vaikka se ei tervehtisi vieraita koiria (nykyinen koira ei kyllä sitä voi tehdä pl. oman lauman koirat, ihan muiden turvallisuuden takia).
Ymmärrän ongelman kyllä, vaikka oma koira on sosiaalinen. Minun koiraanikaan ei saa tervehtiä ikinä ilman lupaa, emmekä me tervehdi suinkaan kaikkia, koska myös ohitus täytyy osata. Kysytään aina myös itse lupa moikkaamiseen.
Mutta sitä en ymmärrä, miksi joidenkin ongelmakoiria omaavien mielestä rauhallisella osapuolella on se väistövelvollisuus. Miksi sellaisen kanssa yleensäkään lähdetään jollekin kapealle ruuhkaiselle reitille, josko toinenkin reitti vieressä on.
Kaupungin keskusta on muutenkin kovin väärä paikka jollekin taistelukoiralle, tai aiemmin traumatisoituneelle resculle. Koirapuistot ovat myös vääriä paikkoja niille. Koirapuisto on se sosiaalisten luffejen paikka. Tulee tosiaan käytyä säännöllisesti, ja kyllä siellä koiraporukka näyttää laumoittuvan hyvinkin leppoisasti, koiramaisen riehakkaasti toki myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin koiran kasvattaja on ohjeistanut, että vieraita koiria ei tervehditä. Kaverikoirat on sitten erikseen. Ja koira pitää kouluttaa ohittamaan vieraat koirat rauhallisesti. Koirapuistot ei myöskään ole välttämättä ihan parhaita paikkoja tavata muita koiria. Usein on tullut rähinöitä tai muuta konfliktia.
Meillä kasvattaja ohjeisti täysin päinvastoin. Pikkupennusta saakka niin paljon koirakontakteja kuin mahdollista ja turvallista on. Kasvattajana toiminut parisenkymmentä vuotta, ja on hyvinkin tunnettu ja arvostettu henkilö k.o. rodun "piireissä".
Nyttemmin minä koirani kanssa ollaan taasen jopa opetettu/ oltu ensimmäinen turvallinen koirakontakti sellaisille koirille, joilla ei pentuna kohtaamisia ollut, ja lopputuloksena sitten arkuutta jne.
Koirakontaktit eivät tarkoita sitä, että pentu altistetaan jokaiselle vastaantulevalle koiralle lenkillä. Siitä tulee kyllä ongelmia. Pennulla tulisi olla kavereita, mutta keskustelussa sekoitetaan nyt kaksi asiaa keskenään, sosiaalistaminen ja hihnassa jokaisen vastaantulijan moikkaaminen.
Sulta meni ilmeisesti iloisesti ohi kommenttini kohta niin paljon kuin mahdollista ja turvallista on.
Se nimenomaan tarkoittaa sitä, ettei pentua altisteta suinkaan jokaiselle vastaantulevalle lenkillä.
En anna koiran tavata hihnassa yhtään ketään toista koiraa. Vapaana koirapuistossa tai muualla kyllä ja silloin vain tiettyjä täyspäisiä koiria. Lähes poikkeuksetta kaikki hihnalenkillä vastaan tulijat ovat sellaisia, että aloittavat aivan mielipuolisen älämölön jo kauan ennen kohtaamista eikä taluttajat saa mitään rotia elukkaansa. Ei semmoisia yksinkertaisesti voi päästää iholle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun koiran opettaa siihen, että revitään nelivedolla ihminen hihnassa raahautuen jokaisen vastaantulevan koiran luo, on se jo suoranainen vaara kaikille muille liikkujille. Ei siinä ihminen juuri ympärilleen katso.
Työkoirien (opas, avustaja, kuulo, hypo, jne.) kohdalla on jo todellinen vääryys häiritä koiraa. Koira häiriintyy väkisin, jos intopiukeana tempovia koiria tunkee iholle. Työkoirakaan ei ole robotti.
Myös ihan tavallisten koirien kanssa liikkuu sairaita/kivulloisia/vanhoja/lapsia ja heidätkin voisi huomioida ilman rempovaa koiraa.
Jos itse saisin päättää, niin jokaisen koiran paikka olisi omistajan jalan vierellä, kauniisti lyhyessä hihnassa. Ne ketkä haluavat tungetuttaa koiriaan toisiin koiriin tai ihmisiin, voisivat laittaa vaikka pinkin haltiahatun päähänsä. Tuntisivat heti toisensa ja muut saisivat olla rauhassa.
En voi käsittää, miksi pitäisi merkitä itsensä tai koiransa jotenkin, jos haluaa olla rauhassa. Sen pitäisi automaattisesti olla jokaisen oikeus ilman mitään nauhoja missään.
Ratsastuskisoissa potkivalla hevosella on hännässä punainen nauha, että muut eivät tule taakse. Samanlainen systeemi voisi olla käytössä koirien kanssa eli me jotka emme halua että muut koirat tervehtivät voisimme käyttää sitä.
Itselläni on rescue-koira, joka puree, jos joku juoksee nenän eteen kutsumatta.
Tälläinen systeemi on jo, eli keltainen nauha. Harmillisesti sitä ei vain moni tiedä.
Mitä ohituksiin tulee, niin tämän soisi toimivan kahteen suuntaan proaktiivisesti. Itsellä on pentukoira, jonka koulutus ymmärrettävästi vielä hieman kesken. Kovin sosiaalinen sellainen. Koira voi lukea väärin sen/ luvaksi tervehtiä josko jalankulkija pyyhkäisee 10 cm päästä.
Aika kuumottavia tilanteita on ollut myös irti monta metriä vanhemmistaan sinkoilevien pikkulasten kanssa. Ei koira niille agressiivinen ole, mutta voisi kaataa tai pelästyttää.
Pahinta tietty selän takaa yllättävästi sinkoilevat sähköskootterit. Hämmentävää on myös koirakot, joissa koirilla selvästi remmirähjäongelmia. Ilmeisesti remmirähjä tarttuu myös omistajaan, kun raivotaan pidä se oma koira kaukana ja väistä, pidä se oma koira kaukana ja väistä, vaikka mielestäni ne ovat niitä, joilla olisi se väistämisvelvollisuus.
Minun koiranihan ohittaa pääsääntöisesti nätisti. Mitä nyt hämmentyy siitä raivoavasta toisesta osapuolesta. Mahdollisuuksien mukaan teemme ennakoivan väistön/ jäämme sivuun odottamaan aina kun moinen lähestyy. Hyvä tilanne harjoitella luontaisesti paikallaan oloa ja rauhoittumista vaikka ärsykkeitä on.
Sopivissa paikoissa kyllä moikkaillaan toisia koiria hihnassa ja käydään koirapuistossakin säännöllisesti. Tiedä sitten onko täällä rescuekoirien osuus vähäisempi ja muutenkin sosiaalisempaa porukkaa, kun niin oudolta tuntunut lukea tämän ketjun näkemyksiä ja mielipiteitä siitä, ettei koira saisi moikata kuin omaa laumaansa ja toisten koirien omistajienkin kanssa juttelu harmittaa.
En tosiaan tiennyt keltaisesta nauhasta. Täytyypä laittaa sellainen, kun olemme ihmisten ilmoilla. Koira kun ei rähjää remmissä, monet päästävät fleksissä koiransa kysymättä ja vaaratilanteita syntyy.
Ehkä siinä vaiheessa ymmärrät kun itsellesi sattuu koira tai rotu, joka ei pidä muiden koirien lähentelyistä, että tämä on nykyisin iso ongelma, että lupaa kysymättä päästetään koira iholle.
Muiden koirien kanssa voi periaatteessa tutustua kyllä, ilman hihnaa. Se ei tarkoita, ettei koiralla olisi koskaan koirakontakteja, vaikka se ei tervehtisi vieraita koiria (nykyinen koira ei kyllä sitä voi tehdä pl. oman lauman koirat, ihan muiden turvallisuuden takia).
Ymmärrän ongelman kyllä, vaikka oma koira on sosiaalinen. Minun koiraanikaan ei saa tervehtiä ikinä ilman lupaa, emmekä me tervehdi suinkaan kaikkia, koska myös ohitus täytyy osata. Kysytään aina myös itse lupa moikkaamiseen.
Mutta sitä en ymmärrä, miksi joidenkin ongelmakoiria omaavien mielestä rauhallisella osapuolella on se väistövelvollisuus. Miksi sellaisen kanssa yleensäkään lähdetään jollekin kapealle ruuhkaiselle reitille, josko toinenkin reitti vieressä on.
Kaupungin keskusta on muutenkin kovin väärä paikka jollekin taistelukoiralle, tai aiemmin traumatisoituneelle resculle. Koirapuistot ovat myös vääriä paikkoja niille. Koirapuisto on se sosiaalisten luffejen paikka. Tulee tosiaan käytyä säännöllisesti, ja kyllä siellä koiraporukka näyttää laumoittuvan hyvinkin leppoisasti, koiramaisen riehakkaasti toki myös.
En huomannut, että kukaan keskustelussa olisi vaatinut väistämistä. Ainoastaan pyydettiin sitä, ettei omaa koiraa päästettäisi lupaa kysymättä toisen koiran lähelle. En tiedä miten tuollaisessa tilanteessa selvitettäisiin tilanteen oikea kulku, jos jotain sattuu. Keltainen nauha on sikäli hyvä todiste, että on itse yrittänyt varoittaa.
Itselleni ei tulisi mieleenkään päästää koiraani tuolla tavalla muiden luo. Omia koiria on ollut 80-luvulta asti, myös kasvattaja olen. Kaikki omat koirani ovat osanneet (myös rescue) kulkea ilman hihnaa vapaana ja hallinnassa, mutta en päästä niitä julkisilla paikoilla vapaaksi, koska koirakuri. Koirakuriin pitäisi sisältyä myös se, ettei päästä hihnassakaan koiraa mihin sattuu häiritsemään muita ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin koiran kasvattaja on ohjeistanut, että vieraita koiria ei tervehditä. Kaverikoirat on sitten erikseen. Ja koira pitää kouluttaa ohittamaan vieraat koirat rauhallisesti. Koirapuistot ei myöskään ole välttämättä ihan parhaita paikkoja tavata muita koiria. Usein on tullut rähinöitä tai muuta konfliktia.
Meillä kasvattaja ohjeisti täysin päinvastoin. Pikkupennusta saakka niin paljon koirakontakteja kuin mahdollista ja turvallista on. Kasvattajana toiminut parisenkymmentä vuotta, ja on hyvinkin tunnettu ja arvostettu henkilö k.o. rodun "piireissä".
Nyttemmin minä koirani kanssa ollaan taasen jopa opetettu/ oltu ensimmäinen turvallinen koirakontakti sellaisille koirille, joilla ei pentuna kohtaamisia ollut, ja lopputuloksena sitten arkuutta jne.
Koirakontaktit eivät tarkoita sitä, että pentu altistetaan jokaiselle vastaantulevalle koiralle lenkillä. Siitä tulee kyllä ongelmia. Pennulla tulisi olla kavereita, mutta keskustelussa sekoitetaan nyt kaksi asiaa keskenään, sosiaalistaminen ja hihnassa jokaisen vastaantulijan moikkaaminen.
Sulta meni ilmeisesti iloisesti ohi kommenttini kohta niin paljon kuin mahdollista ja turvallista on.
Se nimenomaan tarkoittaa sitä, ettei pentua altisteta suinkaan jokaiselle vastaantulevalle lenkillä.
Koiralle on tosi vaikeaa ymmärtää jos kävelylenkillä välillä vastaantulijoita mennään tervehtimään ja jokus pitää kävellä ohi. Halutun käyttäytymisen sääntöjen pitää olla selkeitä ja johdonmukaisia. Se on koiralle paljon helpompi ymmärtää kun vastaantulevia tuntemattomia ei noteerata millään tavalla. Me kävellään meidän lenkkiä ja ne saa kävellä omaansa. Koiraa ei voi opettaa niin, että säännöt muuttuu. Pitää ehdottomasti olla johdonmukainen. Muutoin koira ei voi ymmärtää mitä siltä odotetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin koiran kasvattaja on ohjeistanut, että vieraita koiria ei tervehditä. Kaverikoirat on sitten erikseen. Ja koira pitää kouluttaa ohittamaan vieraat koirat rauhallisesti. Koirapuistot ei myöskään ole välttämättä ihan parhaita paikkoja tavata muita koiria. Usein on tullut rähinöitä tai muuta konfliktia.
Meillä kasvattaja ohjeisti täysin päinvastoin. Pikkupennusta saakka niin paljon koirakontakteja kuin mahdollista ja turvallista on. Kasvattajana toiminut parisenkymmentä vuotta, ja on hyvinkin tunnettu ja arvostettu henkilö k.o. rodun "piireissä".
Nyttemmin minä koirani kanssa ollaan taasen jopa opetettu/ oltu ensimmäinen turvallinen koirakontakti sellaisille koirille, joilla ei pentuna kohtaamisia ollut, ja lopputuloksena sitten arkuutta jne.
Koirakontaktit eivät tarkoita sitä, että pentu altistetaan jokaiselle vastaantulevalle koiralle lenkillä. Siitä tulee kyllä ongelmia. Pennulla tulisi olla kavereita, mutta keskustelussa sekoitetaan nyt kaksi asiaa keskenään, sosiaalistaminen ja hihnassa jokaisen vastaantulijan moikkaaminen.
Sulta meni ilmeisesti iloisesti ohi kommenttini kohta niin paljon kuin mahdollista ja turvallista on.
Se nimenomaan tarkoittaa sitä, ettei pentua altisteta suinkaan jokaiselle vastaantulevalle lenkillä.
Koiralle on tosi vaikeaa ymmärtää jos kävelylenkillä välillä vastaantulijoita mennään tervehtimään ja jokus pitää kävellä ohi. Halutun käyttäytymisen sääntöjen pitää olla selkeitä ja johdonmukaisia. Se on koiralle paljon helpompi ymmärtää kun vastaantulevia tuntemattomia ei noteerata millään tavalla. Me kävellään meidän lenkkiä ja ne saa kävellä omaansa. Koiraa ei voi opettaa niin, että säännöt muuttuu. Pitää ehdottomasti olla johdonmukainen. Muutoin koira ei voi ymmärtää mitä siltä odotetaan.
Tämä on totta. Se että päästetään koira tapaamaan kaikkia muita koiria hihnassa on sitä paitsi ihan uusi asia. Kun nuorempana asuin kaupungissa, lenkkeilimme usein naapuruston samanrotuisten ja -tapaisten koirien kanssa ja ne päästettiin vapaaksi tervehtimään. Myös lenkkeillessä olivat vapaana tietyissä paikoissa, missä ei ollut muita ihmisiä. Hihnassa en antanut koiran tervehtiä, päästin sen aina siksi aikaa vapaaksi, jos toinen omistaja pyysi tervehdystä.
Varsinkin aralle koiralle siitä on haittaa, että sen luo rynnivät koirat, joita se pelkää. Merkillistä, että ongelma pyritään näkemään vain ongelmakoirien ja ongelmaomistajien kautta, kun tosiasiassa koiran luonne ja rotu vaikuttavat siihen, miten hihnassa moikkailu sujuu ja kannattaako se. Esimerkiksi urosten välinen epäsopu on ihan normaalia eikä tee koirasta mitään ongelmakoiraa. Kaikkien koirien kemiat ei toimi eikä se tee kummastakaan koirasta mitään ongelmakoiraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuljin keskikok.koirani kanssa.Olin itse lenkillä ,koirani oli sosiaalinen mutta halusi jatkaa eteen päin ei sitä kiinnostanut joku räyhäävä rakki.Korttelikusettajat seisoskelee.Koirani rakasti kulkemista,patikkaa.Joka päivä kuljettiin metsät,pitkiä matkoja.Oli kulkea ystävän kanssa joka tykkää.Huonot lenkki kaverit Ihminen,soittaa en tänään..mut hän joka päivä lähdettiin.Kuoli 13v.Vielä kuljimme pari päivää ennen pitkät lenkit..Nykyinen koirani huskymix,innostuu muista mutta pienet koirat jänikset jahtaa..Kissa kaveri kotona 14v kissa,nukkuvat yhdessä aina yhdessä.Kuljemme aamuaik.iltamyöh.typerien korttelikusettajien takia.Laumana kuljimme pappa .mamma..sisaruskoirat. Pidettiin irti aidatulla alueella.Mökillä hirvikoira tuli pihalle luokseen ja naapurin koira tulevat hyvin toimeen.Ei koira kärsi jos ei jatkuvaa muukoira kontaktia.Alfa naaras olen minä.Hän jäsen..tottelevaisuus.Terve,eloisa koira jolla virikkeet ei lopu.Oppii hyvin,kontaktin ottaa.Olemme taipaleen alussa kolme vuotta tulee pian
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin koiran kasvattaja on ohjeistanut, että vieraita koiria ei tervehditä. Kaverikoirat on sitten erikseen. Ja koira pitää kouluttaa ohittamaan vieraat koirat rauhallisesti. Koirapuistot ei myöskään ole välttämättä ihan parhaita paikkoja tavata muita koiria. Usein on tullut rähinöitä tai muuta konfliktia.
Meillä kasvattaja ohjeisti täysin päinvastoin. Pikkupennusta saakka niin paljon koirakontakteja kuin mahdollista ja turvallista on. Kasvattajana toiminut parisenkymmentä vuotta, ja on hyvinkin tunnettu ja arvostettu henkilö k.o. rodun "piireissä".
Nyttemmin minä koirani kanssa ollaan taasen jopa opetettu/ oltu ensimmäinen turvallinen koirakontakti sellaisille koirille, joilla ei pentuna kohtaamisia ollut, ja lopputuloksena sitten arkuutta jne.
Koirakontaktit eivät tarkoita sitä, että pentu altistetaan jokaiselle vastaantulevalle koiralle lenkillä. Siitä tulee kyllä ongelmia. Pennulla tulisi olla kavereita, mutta keskustelussa sekoitetaan nyt kaksi asiaa keskenään, sosiaalistaminen ja hihnassa jokaisen vastaantulijan moikkaaminen.
Sulta meni ilmeisesti iloisesti ohi kommenttini kohta niin paljon kuin mahdollista ja turvallista on.
Se nimenomaan tarkoittaa sitä, ettei pentua altisteta suinkaan jokaiselle vastaantulevalle lenkillä.
Koiralle on tosi vaikeaa ymmärtää jos kävelylenkillä välillä vastaantulijoita mennään tervehtimään ja jokus pitää kävellä ohi. Halutun käyttäytymisen sääntöjen pitää olla selkeitä ja johdonmukaisia. Se on koiralle paljon helpompi ymmärtää kun vastaantulevia tuntemattomia ei noteerata millään tavalla. Me kävellään meidän lenkkiä ja ne saa kävellä omaansa. Koiraa ei voi opettaa niin, että säännöt muuttuu. Pitää ehdottomasti olla johdonmukainen. Muutoin koira ei voi ymmärtää mitä siltä odotetaan.
Voi hellalettas. Taas inhimillistetään koira. Ikinä ei ole yhdenkään koiran kanssa ollut ongelmia, joskus kävellään ohi (jos toinen koira vaikuttaa levottomalta, on väärän kokoinen, ei ole aikeissa pysähtyä jne) ja joskus jäädään moikkaamaan.
Koira luottaa isännän kykyyn pitää lauma turvassa ja arviointikykyyn kannattaako mennä tervehtimään. Ei koira jupise vastaan. Sinä päätät, ei koira. Piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun koiran opettaa siihen, että revitään nelivedolla ihminen hihnassa raahautuen jokaisen vastaantulevan koiran luo, on se jo suoranainen vaara kaikille muille liikkujille. Ei siinä ihminen juuri ympärilleen katso.
Työkoirien (opas, avustaja, kuulo, hypo, jne.) kohdalla on jo todellinen vääryys häiritä koiraa. Koira häiriintyy väkisin, jos intopiukeana tempovia koiria tunkee iholle. Työkoirakaan ei ole robotti.
Myös ihan tavallisten koirien kanssa liikkuu sairaita/kivulloisia/vanhoja/lapsia ja heidätkin voisi huomioida ilman rempovaa koiraa.
Jos itse saisin päättää, niin jokaisen koiran paikka olisi omistajan jalan vierellä, kauniisti lyhyessä hihnassa. Ne ketkä haluavat tungetuttaa koiriaan toisiin koiriin tai ihmisiin, voisivat laittaa vaikka pinkin haltiahatun päähänsä. Tuntisivat heti toisensa ja muut saisivat olla rauhassa.
En voi käsittää, miksi pitäisi merkitä itsensä tai koiransa jotenkin, jos haluaa olla rauhassa. Sen pitäisi automaattisesti olla jokaisen oikeus ilman mitään nauhoja missään.
Ratsastuskisoissa potkivalla hevosella on hännässä punainen nauha, että muut eivät tule taakse. Samanlainen systeemi voisi olla käytössä koirien kanssa eli me jotka emme halua että muut koirat tervehtivät voisimme käyttää sitä.
Itselläni on rescue-koira, joka puree, jos joku juoksee nenän eteen kutsumatta.
Tälläinen systeemi on jo, eli keltainen nauha. Harmillisesti sitä ei vain moni tiedä.
Mitä ohituksiin tulee, niin tämän soisi toimivan kahteen suuntaan proaktiivisesti. Itsellä on pentukoira, jonka koulutus ymmärrettävästi vielä hieman kesken. Kovin sosiaalinen sellainen. Koira voi lukea väärin sen/ luvaksi tervehtiä josko jalankulkija pyyhkäisee 10 cm päästä.
Aika kuumottavia tilanteita on ollut myös irti monta metriä vanhemmistaan sinkoilevien pikkulasten kanssa. Ei koira niille agressiivinen ole, mutta voisi kaataa tai pelästyttää.
Pahinta tietty selän takaa yllättävästi sinkoilevat sähköskootterit. Hämmentävää on myös koirakot, joissa koirilla selvästi remmirähjäongelmia. Ilmeisesti remmirähjä tarttuu myös omistajaan, kun raivotaan pidä se oma koira kaukana ja väistä, pidä se oma koira kaukana ja väistä, vaikka mielestäni ne ovat niitä, joilla olisi se väistämisvelvollisuus.
Minun koiranihan ohittaa pääsääntöisesti nätisti. Mitä nyt hämmentyy siitä raivoavasta toisesta osapuolesta. Mahdollisuuksien mukaan teemme ennakoivan väistön/ jäämme sivuun odottamaan aina kun moinen lähestyy. Hyvä tilanne harjoitella luontaisesti paikallaan oloa ja rauhoittumista vaikka ärsykkeitä on.
Sopivissa paikoissa kyllä moikkaillaan toisia koiria hihnassa ja käydään koirapuistossakin säännöllisesti. Tiedä sitten onko täällä rescuekoirien osuus vähäisempi ja muutenkin sosiaalisempaa porukkaa, kun niin oudolta tuntunut lukea tämän ketjun näkemyksiä ja mielipiteitä siitä, ettei koira saisi moikata kuin omaa laumaansa ja toisten koirien omistajienkin kanssa juttelu harmittaa.
En tosiaan tiennyt keltaisesta nauhasta. Täytyypä laittaa sellainen, kun olemme ihmisten ilmoilla. Koira kun ei rähjää remmissä, monet päästävät fleksissä koiransa kysymättä ja vaaratilanteita syntyy.
Ehkä siinä vaiheessa ymmärrät kun itsellesi sattuu koira tai rotu, joka ei pidä muiden koirien lähentelyistä, että tämä on nykyisin iso ongelma, että lupaa kysymättä päästetään koira iholle.
Muiden koirien kanssa voi periaatteessa tutustua kyllä, ilman hihnaa. Se ei tarkoita, ettei koiralla olisi koskaan koirakontakteja, vaikka se ei tervehtisi vieraita koiria (nykyinen koira ei kyllä sitä voi tehdä pl. oman lauman koirat, ihan muiden turvallisuuden takia).
Ymmärrän ongelman kyllä, vaikka oma koira on sosiaalinen. Minun koiraanikaan ei saa tervehtiä ikinä ilman lupaa, emmekä me tervehdi suinkaan kaikkia, koska myös ohitus täytyy osata. Kysytään aina myös itse lupa moikkaamiseen.
Mutta sitä en ymmärrä, miksi joidenkin ongelmakoiria omaavien mielestä rauhallisella osapuolella on se väistövelvollisuus. Miksi sellaisen kanssa yleensäkään lähdetään jollekin kapealle ruuhkaiselle reitille, josko toinenkin reitti vieressä on.
Kaupungin keskusta on muutenkin kovin väärä paikka jollekin taistelukoiralle, tai aiemmin traumatisoituneelle resculle. Koirapuistot ovat myös vääriä paikkoja niille. Koirapuisto on se sosiaalisten luffejen paikka. Tulee tosiaan käytyä säännöllisesti, ja kyllä siellä koiraporukka näyttää laumoittuvan hyvinkin leppoisasti, koiramaisen riehakkaasti toki myös.
En huomannut, että kukaan keskustelussa olisi vaatinut väistämistä. Ainoastaan pyydettiin sitä, ettei omaa koiraa päästettäisi lupaa kysymättä toisen koiran lähelle. En tiedä miten tuollaisessa tilanteessa selvitettäisiin tilanteen oikea kulku, jos jotain sattuu. Keltainen nauha on sikäli hyvä todiste, että on itse yrittänyt varoittaa.
Itselleni ei tulisi mieleenkään päästää koiraani tuolla tavalla muiden luo. Omia koiria on ollut 80-luvulta asti, myös kasvattaja olen. Kaikki omat koirani ovat osanneet (myös rescue) kulkea ilman hihnaa vapaana ja hallinnassa, mutta en päästä niitä julkisilla paikoilla vapaaksi, koska koirakuri. Koirakuriin pitäisi sisältyä myös se, ettei päästä hihnassakaan koiraa mihin sattuu häiritsemään muita ihmisiä.
Kerroin omista kokemuksistani ja ajatuksistani ns. väistämisvelvollisuuden suhteen.
Ja kuka on päästänyt koiransa julkisilla paikoilla vapaaksi, en ainakaan minä. En päästä myöskään hihnassakaan koiraa häiritsemään muita mihin sattuu.
Koiraa hankkiessa kenties vielä haastavampaa kuin sopivan rodun löytäminen on sopivan ja mukavan kasvattajan löytäminen. Sinä et ole kasvattaja, jolta hankkisin koiraa ikinä, kun näköjään kaikki kirjoittamani on sellaista että se tahallaan tai vahingossa halutaan ymmärtää väärin ja vääristellä kirjoittamaani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun koiran opettaa siihen, että revitään nelivedolla ihminen hihnassa raahautuen jokaisen vastaantulevan koiran luo, on se jo suoranainen vaara kaikille muille liikkujille. Ei siinä ihminen juuri ympärilleen katso.
Työkoirien (opas, avustaja, kuulo, hypo, jne.) kohdalla on jo todellinen vääryys häiritä koiraa. Koira häiriintyy väkisin, jos intopiukeana tempovia koiria tunkee iholle. Työkoirakaan ei ole robotti.
Myös ihan tavallisten koirien kanssa liikkuu sairaita/kivulloisia/vanhoja/lapsia ja heidätkin voisi huomioida ilman rempovaa koiraa.
Jos itse saisin päättää, niin jokaisen koiran paikka olisi omistajan jalan vierellä, kauniisti lyhyessä hihnassa. Ne ketkä haluavat tungetuttaa koiriaan toisiin koiriin tai ihmisiin, voisivat laittaa vaikka pinkin haltiahatun päähänsä. Tuntisivat heti toisensa ja muut saisivat olla rauhassa.
En voi käsittää, miksi pitäisi merkitä itsensä tai koiransa jotenkin, jos haluaa olla rauhassa. Sen pitäisi automaattisesti olla jokaisen oikeus ilman mitään nauhoja missään.
Ratsastuskisoissa potkivalla hevosella on hännässä punainen nauha, että muut eivät tule taakse. Samanlainen systeemi voisi olla käytössä koirien kanssa eli me jotka emme halua että muut koirat tervehtivät voisimme käyttää sitä.
Itselläni on rescue-koira, joka puree, jos joku juoksee nenän eteen kutsumatta.
Tälläinen systeemi on jo, eli keltainen nauha. Harmillisesti sitä ei vain moni tiedä.
Mitä ohituksiin tulee, niin tämän soisi toimivan kahteen suuntaan proaktiivisesti. Itsellä on pentukoira, jonka koulutus ymmärrettävästi vielä hieman kesken. Kovin sosiaalinen sellainen. Koira voi lukea väärin sen/ luvaksi tervehtiä josko jalankulkija pyyhkäisee 10 cm päästä.
Aika kuumottavia tilanteita on ollut myös irti monta metriä vanhemmistaan sinkoilevien pikkulasten kanssa. Ei koira niille agressiivinen ole, mutta voisi kaataa tai pelästyttää.
Pahinta tietty selän takaa yllättävästi sinkoilevat sähköskootterit. Hämmentävää on myös koirakot, joissa koirilla selvästi remmirähjäongelmia. Ilmeisesti remmirähjä tarttuu myös omistajaan, kun raivotaan pidä se oma koira kaukana ja väistä, pidä se oma koira kaukana ja väistä, vaikka mielestäni ne ovat niitä, joilla olisi se väistämisvelvollisuus.
Minun koiranihan ohittaa pääsääntöisesti nätisti. Mitä nyt hämmentyy siitä raivoavasta toisesta osapuolesta. Mahdollisuuksien mukaan teemme ennakoivan väistön/ jäämme sivuun odottamaan aina kun moinen lähestyy. Hyvä tilanne harjoitella luontaisesti paikallaan oloa ja rauhoittumista vaikka ärsykkeitä on.
Sopivissa paikoissa kyllä moikkaillaan toisia koiria hihnassa ja käydään koirapuistossakin säännöllisesti. Tiedä sitten onko täällä rescuekoirien osuus vähäisempi ja muutenkin sosiaalisempaa porukkaa, kun niin oudolta tuntunut lukea tämän ketjun näkemyksiä ja mielipiteitä siitä, ettei koira saisi moikata kuin omaa laumaansa ja toisten koirien omistajienkin kanssa juttelu harmittaa.
En tosiaan tiennyt keltaisesta nauhasta. Täytyypä laittaa sellainen, kun olemme ihmisten ilmoilla. Koira kun ei rähjää remmissä, monet päästävät fleksissä koiransa kysymättä ja vaaratilanteita syntyy.
Ehkä siinä vaiheessa ymmärrät kun itsellesi sattuu koira tai rotu, joka ei pidä muiden koirien lähentelyistä, että tämä on nykyisin iso ongelma, että lupaa kysymättä päästetään koira iholle.
Muiden koirien kanssa voi periaatteessa tutustua kyllä, ilman hihnaa. Se ei tarkoita, ettei koiralla olisi koskaan koirakontakteja, vaikka se ei tervehtisi vieraita koiria (nykyinen koira ei kyllä sitä voi tehdä pl. oman lauman koirat, ihan muiden turvallisuuden takia).
Ymmärrän ongelman kyllä, vaikka oma koira on sosiaalinen. Minun koiraanikaan ei saa tervehtiä ikinä ilman lupaa, emmekä me tervehdi suinkaan kaikkia, koska myös ohitus täytyy osata. Kysytään aina myös itse lupa moikkaamiseen.
Mutta sitä en ymmärrä, miksi joidenkin ongelmakoiria omaavien mielestä rauhallisella osapuolella on se väistövelvollisuus. Miksi sellaisen kanssa yleensäkään lähdetään jollekin kapealle ruuhkaiselle reitille, josko toinenkin reitti vieressä on.
Kaupungin keskusta on muutenkin kovin väärä paikka jollekin taistelukoiralle, tai aiemmin traumatisoituneelle resculle. Koirapuistot ovat myös vääriä paikkoja niille. Koirapuisto on se sosiaalisten luffejen paikka. Tulee tosiaan käytyä säännöllisesti, ja kyllä siellä koiraporukka näyttää laumoittuvan hyvinkin leppoisasti, koiramaisen riehakkaasti toki myös.
En huomannut, että kukaan keskustelussa olisi vaatinut väistämistä. Ainoastaan pyydettiin sitä, ettei omaa koiraa päästettäisi lupaa kysymättä toisen koiran lähelle. En tiedä miten tuollaisessa tilanteessa selvitettäisiin tilanteen oikea kulku, jos jotain sattuu. Keltainen nauha on sikäli hyvä todiste, että on itse yrittänyt varoittaa.
Itselleni ei tulisi mieleenkään päästää koiraani tuolla tavalla muiden luo. Omia koiria on ollut 80-luvulta asti, myös kasvattaja olen. Kaikki omat koirani ovat osanneet (myös rescue) kulkea ilman hihnaa vapaana ja hallinnassa, mutta en päästä niitä julkisilla paikoilla vapaaksi, koska koirakuri. Koirakuriin pitäisi sisältyä myös se, ettei päästä hihnassakaan koiraa mihin sattuu häiritsemään muita ihmisiä.
Kerroin omista kokemuksistani ja ajatuksistani ns. väistämisvelvollisuuden suhteen.
Ja kuka on päästänyt koiransa julkisilla paikoilla vapaaksi, en ainakaan minä. En päästä myöskään hihnassakaan koiraa häiritsemään muita mihin sattuu.
Koiraa hankkiessa kenties vielä haastavampaa kuin sopivan rodun löytäminen on sopivan ja mukavan kasvattajan löytäminen. Sinä et ole kasvattaja, jolta hankkisin koiraa ikinä, kun näköjään kaikki kirjoittamani on sellaista että se tahallaan tai vahingossa halutaan ymmärtää väärin ja vääristellä kirjoittamaani.
Ymmärsin kyllä, ettet sinä päästä koiriasi muiden luo ja kerroin omista ajatuksistani ja kokemuksistani aiheeseen liittyen. Vain eka kappale liittyi siis kommenttiisi. Pahoittelen, jos loukkasin, se ei ollut tarkoitus. Itse en enää kasvata koiria, se homma on siirtynyt seuraavalle sukupolvelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin koiran kasvattaja on ohjeistanut, että vieraita koiria ei tervehditä. Kaverikoirat on sitten erikseen. Ja koira pitää kouluttaa ohittamaan vieraat koirat rauhallisesti. Koirapuistot ei myöskään ole välttämättä ihan parhaita paikkoja tavata muita koiria. Usein on tullut rähinöitä tai muuta konfliktia.
Meillä kasvattaja ohjeisti täysin päinvastoin. Pikkupennusta saakka niin paljon koirakontakteja kuin mahdollista ja turvallista on. Kasvattajana toiminut parisenkymmentä vuotta, ja on hyvinkin tunnettu ja arvostettu henkilö k.o. rodun "piireissä".
Nyttemmin minä koirani kanssa ollaan taasen jopa opetettu/ oltu ensimmäinen turvallinen koirakontakti sellaisille koirille, joilla ei pentuna kohtaamisia ollut, ja lopputuloksena sitten arkuutta jne.
Koirakontaktit eivät tarkoita sitä, että pentu altistetaan jokaiselle vastaantulevalle koiralle lenkillä. Siitä tulee kyllä ongelmia. Pennulla tulisi olla kavereita, mutta keskustelussa sekoitetaan nyt kaksi asiaa keskenään, sosiaalistaminen ja hihnassa jokaisen vastaantulijan moikkaaminen.
Sulta meni ilmeisesti iloisesti ohi kommenttini kohta niin paljon kuin mahdollista ja turvallista on.
Se nimenomaan tarkoittaa sitä, ettei pentua altisteta suinkaan jokaiselle vastaantulevalle lenkillä.
Koiralle on tosi vaikeaa ymmärtää jos kävelylenkillä välillä vastaantulijoita mennään tervehtimään ja jokus pitää kävellä ohi. Halutun käyttäytymisen sääntöjen pitää olla selkeitä ja johdonmukaisia. Se on koiralle paljon helpompi ymmärtää kun vastaantulevia tuntemattomia ei noteerata millään tavalla. Me kävellään meidän lenkkiä ja ne saa kävellä omaansa. Koiraa ei voi opettaa niin, että säännöt muuttuu. Pitää ehdottomasti olla johdonmukainen. Muutoin koira ei voi ymmärtää mitä siltä odotetaan.
Voi hellalettas. Taas inhimillistetään koira. Ikinä ei ole yhdenkään koiran kanssa ollut ongelmia, joskus kävellään ohi (jos toinen koira vaikuttaa levottomalta, on väärän kokoinen, ei ole aikeissa pysähtyä jne) ja joskus jäädään moikkaamaan.
Koira luottaa isännän kykyyn pitää lauma turvassa ja arviointikykyyn kannattaako mennä tervehtimään. Ei koira jupise vastaan. Sinä päätät, ei koira. Piste.
Ihmettelen samaa myös. Tietty enhän minä koirani pään sisälle pääse, joten tiedä sitten miten hämmentynyt on. Ei sitä ainakaan vaikuta.
Vaikuttaa päin vastoin ymmärtävän kovin hyvin ihan vain siitä, missä paikassa liikutaan, ja miten löysällä hihna on, että moikkaillaanko nyt vain ei. Vierellä ei moikkaillen mm. kapeat jalkakäytävät. Kun päästään puistoon viheralueelle, hihna pitenee ja se on vapaampi alue moikkauksille.
Mutta ei sielläkään kaikkia moikaten. Jos koira haluaisi moikata, mutta minä tai tai toisen koiran omistaja ei, kierrämme vastaantulevan koirakon kauempaa tai erillisellä käskyllä odota odotamme että menee ohi.
Koira ei itsekään halua moikata kaikkia koiria. Kyllä se tunnistaa itsekin kaukaa ne epäsosiaaliset tai räksyttävät koirakot. Koirakaverinsa tunnistaa kaukaa myös, ja nämä pyrimme moikkaamaan aina, jopa jalkakäytävällä, vaikka sitten vain lyhyesti. Koska muu olisi varmaankin jo hämmentävää sekä epäjohdonmukaista.
Pitänyt kehittää tämmöinen systeemi, koska asumme Helsingin keskustassa. Varsinkin hyvällä kelillä lenkkiruuhka-aikaan se on helposti yli 30 koirakkoa kun lenkillä vastaan tulee. Osaa moikkaamme, kaikkia emme, kun eihän siinä koiran asioiden hoidostakaan tulisi enää mitään.
Näkyilee myös täällä kyllä myös niitä koirakkoja, jossa koiraa ei estetä moikkaamasta pelkotilojen tai agressioiden vuoksi, vaan siksi että omistaja kaiketi lukenut jonkin kirjan joka kieltää koiralta muut koirakontaktit.
Suurin osa koiraihmisistä ja -harrastajista on kokemukseni mukaan sellaisia, etten vahingossakaan halua tehdä tuttavuutta. Pidän omasta koirastani, mutta muiden koirat ei kiinnosta yhtään.
Ennen oman koiran hankkimista on ollut paljon ikäviä tilanteita vieraiden koirien kanssa, joten en pidä näistä kohtaamisista yhtään. Meillä on pieni toyvillakoira, enkä tosiaan nää yhtään syytä jäädä tervehtimään mitään pitbullia tai saksanpaimenkoiraa, jota pelkään itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin koiran kasvattaja on ohjeistanut, että vieraita koiria ei tervehditä. Kaverikoirat on sitten erikseen. Ja koira pitää kouluttaa ohittamaan vieraat koirat rauhallisesti. Koirapuistot ei myöskään ole välttämättä ihan parhaita paikkoja tavata muita koiria. Usein on tullut rähinöitä tai muuta konfliktia.
Meillä kasvattaja ohjeisti täysin päinvastoin. Pikkupennusta saakka niin paljon koirakontakteja kuin mahdollista ja turvallista on. Kasvattajana toiminut parisenkymmentä vuotta, ja on hyvinkin tunnettu ja arvostettu henkilö k.o. rodun "piireissä".
Nyttemmin minä koirani kanssa ollaan taasen jopa opetettu/ oltu ensimmäinen turvallinen koirakontakti sellaisille koirille, joilla ei pentuna kohtaamisia ollut, ja lopputuloksena sitten arkuutta jne.
Koirakontaktit eivät tarkoita sitä, että pentu altistetaan jokaiselle vastaantulevalle koiralle lenkillä. Siitä tulee kyllä ongelmia. Pennulla tulisi olla kavereita, mutta keskustelussa sekoitetaan nyt kaksi asiaa keskenään, sosiaalistaminen ja hihnassa jokaisen vastaantulijan moikkaaminen.
Sulta meni ilmeisesti iloisesti ohi kommenttini kohta niin paljon kuin mahdollista ja turvallista on.
Se nimenomaan tarkoittaa sitä, ettei pentua altisteta suinkaan jokaiselle vastaantulevalle lenkillä.
Koiralle on tosi vaikeaa ymmärtää jos kävelylenkillä välillä vastaantulijoita mennään tervehtimään ja jokus pitää kävellä ohi. Halutun käyttäytymisen sääntöjen pitää olla selkeitä ja johdonmukaisia. Se on koiralle paljon helpompi ymmärtää kun vastaantulevia tuntemattomia ei noteerata millään tavalla. Me kävellään meidän lenkkiä ja ne saa kävellä omaansa. Koiraa ei voi opettaa niin, että säännöt muuttuu. Pitää ehdottomasti olla johdonmukainen. Muutoin koira ei voi ymmärtää mitä siltä odotetaan.
Voi hellalettas. Taas inhimillistetään koira. Ikinä ei ole yhdenkään koiran kanssa ollut ongelmia, joskus kävellään ohi (jos toinen koira vaikuttaa levottomalta, on väärän kokoinen, ei ole aikeissa pysähtyä jne) ja joskus jäädään moikkaamaan.
Koira luottaa isännän kykyyn pitää lauma turvassa ja arviointikykyyn kannattaako mennä tervehtimään. Ei koira jupise vastaan. Sinä päätät, ei koira. Piste.
Ihmettelen samaa myös. Tietty enhän minä koirani pään sisälle pääse, joten tiedä sitten miten hämmentynyt on. Ei sitä ainakaan vaikuta.
Vaikuttaa päin vastoin ymmärtävän kovin hyvin ihan vain siitä, missä paikassa liikutaan, ja miten löysällä hihna on, että moikkaillaanko nyt vain ei. Vierellä ei moikkaillen mm. kapeat jalkakäytävät. Kun päästään puistoon viheralueelle, hihna pitenee ja se on vapaampi alue moikkauksille.
Mutta ei sielläkään kaikkia moikaten. Jos koira haluaisi moikata, mutta minä tai tai toisen koiran omistaja ei, kierrämme vastaantulevan koirakon kauempaa tai erillisellä käskyllä odota odotamme että menee ohi.
Koira ei itsekään halua moikata kaikkia koiria. Kyllä se tunnistaa itsekin kaukaa ne epäsosiaaliset tai räksyttävät koirakot. Koirakaverinsa tunnistaa kaukaa myös, ja nämä pyrimme moikkaamaan aina, jopa jalkakäytävällä, vaikka sitten vain lyhyesti. Koska muu olisi varmaankin jo hämmentävää sekä epäjohdonmukaista.
Pitänyt kehittää tämmöinen systeemi, koska asumme Helsingin keskustassa. Varsinkin hyvällä kelillä lenkkiruuhka-aikaan se on helposti yli 30 koirakkoa kun lenkillä vastaan tulee. Osaa moikkaamme, kaikkia emme, kun eihän siinä koiran asioiden hoidostakaan tulisi enää mitään.
Näkyilee myös täällä kyllä myös niitä koirakkoja, jossa koiraa ei estetä moikkaamasta pelkotilojen tai agressioiden vuoksi, vaan siksi että omistaja kaiketi lukenut jonkin kirjan joka kieltää koiralta muut koirakontaktit.
Missä kirjassa näin on ohjeistettu? Ei ole itselle vastaan tullut, tosin en ole lukenut enää viime vuosina koirakirjoja juurikaan. Tuntuu melko erikoiselta, että kirjassa annettaisiin tuollainen ohje.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin koiran kasvattaja on ohjeistanut, että vieraita koiria ei tervehditä. Kaverikoirat on sitten erikseen. Ja koira pitää kouluttaa ohittamaan vieraat koirat rauhallisesti. Koirapuistot ei myöskään ole välttämättä ihan parhaita paikkoja tavata muita koiria. Usein on tullut rähinöitä tai muuta konfliktia.
Meillä kasvattaja ohjeisti täysin päinvastoin. Pikkupennusta saakka niin paljon koirakontakteja kuin mahdollista ja turvallista on. Kasvattajana toiminut parisenkymmentä vuotta, ja on hyvinkin tunnettu ja arvostettu henkilö k.o. rodun "piireissä".
Nyttemmin minä koirani kanssa ollaan taasen jopa opetettu/ oltu ensimmäinen turvallinen koirakontakti sellaisille koirille, joilla ei pentuna kohtaamisia ollut, ja lopputuloksena sitten arkuutta jne.
Koirakontaktit eivät tarkoita sitä, että pentu altistetaan jokaiselle vastaantulevalle koiralle lenkillä. Siitä tulee kyllä ongelmia. Pennulla tulisi olla kavereita, mutta keskustelussa sekoitetaan nyt kaksi asiaa keskenään, sosiaalistaminen ja hihnassa jokaisen vastaantulijan moikkaaminen.
Sulta meni ilmeisesti iloisesti ohi kommenttini kohta niin paljon kuin mahdollista ja turvallista on.
Se nimenomaan tarkoittaa sitä, ettei pentua altisteta suinkaan jokaiselle vastaantulevalle lenkillä.
Koiralle on tosi vaikeaa ymmärtää jos kävelylenkillä välillä vastaantulijoita mennään tervehtimään ja jokus pitää kävellä ohi. Halutun käyttäytymisen sääntöjen pitää olla selkeitä ja johdonmukaisia. Se on koiralle paljon helpompi ymmärtää kun vastaantulevia tuntemattomia ei noteerata millään tavalla. Me kävellään meidän lenkkiä ja ne saa kävellä omaansa. Koiraa ei voi opettaa niin, että säännöt muuttuu. Pitää ehdottomasti olla johdonmukainen. Muutoin koira ei voi ymmärtää mitä siltä odotetaan.
Voi hellalettas. Taas inhimillistetään koira. Ikinä ei ole yhdenkään koiran kanssa ollut ongelmia, joskus kävellään ohi (jos toinen koira vaikuttaa levottomalta, on väärän kokoinen, ei ole aikeissa pysähtyä jne) ja joskus jäädään moikkaamaan.
Koira luottaa isännän kykyyn pitää lauma turvassa ja arviointikykyyn kannattaako mennä tervehtimään. Ei koira jupise vastaan. Sinä päätät, ei koira. Piste.
Ihmettelen samaa myös. Tietty enhän minä koirani pään sisälle pääse, joten tiedä sitten miten hämmentynyt on. Ei sitä ainakaan vaikuta.
Vaikuttaa päin vastoin ymmärtävän kovin hyvin ihan vain siitä, missä paikassa liikutaan, ja miten löysällä hihna on, että moikkaillaanko nyt vain ei. Vierellä ei moikkaillen mm. kapeat jalkakäytävät. Kun päästään puistoon viheralueelle, hihna pitenee ja se on vapaampi alue moikkauksille.
Mutta ei sielläkään kaikkia moikaten. Jos koira haluaisi moikata, mutta minä tai tai toisen koiran omistaja ei, kierrämme vastaantulevan koirakon kauempaa tai erillisellä käskyllä odota odotamme että menee ohi.
Koira ei itsekään halua moikata kaikkia koiria. Kyllä se tunnistaa itsekin kaukaa ne epäsosiaaliset tai räksyttävät koirakot. Koirakaverinsa tunnistaa kaukaa myös, ja nämä pyrimme moikkaamaan aina, jopa jalkakäytävällä, vaikka sitten vain lyhyesti. Koska muu olisi varmaankin jo hämmentävää sekä epäjohdonmukaista.
Pitänyt kehittää tämmöinen systeemi, koska asumme Helsingin keskustassa. Varsinkin hyvällä kelillä lenkkiruuhka-aikaan se on helposti yli 30 koirakkoa kun lenkillä vastaan tulee. Osaa moikkaamme, kaikkia emme, kun eihän siinä koiran asioiden hoidostakaan tulisi enää mitään.
Näkyilee myös täällä kyllä myös niitä koirakkoja, jossa koiraa ei estetä moikkaamasta pelkotilojen tai agressioiden vuoksi, vaan siksi että omistaja kaiketi lukenut jonkin kirjan joka kieltää koiralta muut koirakontaktit.
Sitä on mahdoton sanoa ulkopäin kenen koira on aggressiivinen kohdatessa. Muille aggressiivinen koira voi osata käyttäytyä mallikkaasti ilman että siitä mitenkään huomaa, ettei se välitä muista koirista. Ei vedä, ei räyhää, ihmisille ystävällinen.
Hirveän moni asia on helppo ymmärtää väärin niin ihmisten välillä kuin koirien ja ihmistenkin välillä. Ihmisillä on kuitenkin sanat ja käytöstavat - jälkimmäiset myös koirilla, mutta kun hihnassa ollaan ei koira voi kohteliaasti väistää kuten se tekisi vapaana ollessaan. Esimerkiksi käy tapaus, jossa karannut dobermanni tuli meitä vastaan. Koira osasi lukea, että minun koirani luo ei kannata tulla. Sen omistaja olisi voinut kuvitella, että koirani on ystävällinen, koska se kulkee hihnassa hienosti eikä hauku tai reagoi muihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin koiran kasvattaja on ohjeistanut, että vieraita koiria ei tervehditä. Kaverikoirat on sitten erikseen. Ja koira pitää kouluttaa ohittamaan vieraat koirat rauhallisesti. Koirapuistot ei myöskään ole välttämättä ihan parhaita paikkoja tavata muita koiria. Usein on tullut rähinöitä tai muuta konfliktia.
Meillä kasvattaja ohjeisti täysin päinvastoin. Pikkupennusta saakka niin paljon koirakontakteja kuin mahdollista ja turvallista on. Kasvattajana toiminut parisenkymmentä vuotta, ja on hyvinkin tunnettu ja arvostettu henkilö k.o. rodun "piireissä".
Nyttemmin minä koirani kanssa ollaan taasen jopa opetettu/ oltu ensimmäinen turvallinen koirakontakti sellaisille koirille, joilla ei pentuna kohtaamisia ollut, ja lopputuloksena sitten arkuutta jne.
Koirakontaktit eivät tarkoita sitä, että pentu altistetaan jokaiselle vastaantulevalle koiralle lenkillä. Siitä tulee kyllä ongelmia. Pennulla tulisi olla kavereita, mutta keskustelussa sekoitetaan nyt kaksi asiaa keskenään, sosiaalistaminen ja hihnassa jokaisen vastaantulijan moikkaaminen.
Sulta meni ilmeisesti iloisesti ohi kommenttini kohta niin paljon kuin mahdollista ja turvallista on.
Se nimenomaan tarkoittaa sitä, ettei pentua altisteta suinkaan jokaiselle vastaantulevalle lenkillä.
Koiralle on tosi vaikeaa ymmärtää jos kävelylenkillä välillä vastaantulijoita mennään tervehtimään ja jokus pitää kävellä ohi. Halutun käyttäytymisen sääntöjen pitää olla selkeitä ja johdonmukaisia. Se on koiralle paljon helpompi ymmärtää kun vastaantulevia tuntemattomia ei noteerata millään tavalla. Me kävellään meidän lenkkiä ja ne saa kävellä omaansa. Koiraa ei voi opettaa niin, että säännöt muuttuu. Pitää ehdottomasti olla johdonmukainen. Muutoin koira ei voi ymmärtää mitä siltä odotetaan.
Voi hellalettas. Taas inhimillistetään koira. Ikinä ei ole yhdenkään koiran kanssa ollut ongelmia, joskus kävellään ohi (jos toinen koira vaikuttaa levottomalta, on väärän kokoinen, ei ole aikeissa pysähtyä jne) ja joskus jäädään moikkaamaan.
Koira luottaa isännän kykyyn pitää lauma turvassa ja arviointikykyyn kannattaako mennä tervehtimään. Ei koira jupise vastaan. Sinä päätät, ei koira. Piste.
Ihmettelen samaa myös. Tietty enhän minä koirani pään sisälle pääse, joten tiedä sitten miten hämmentynyt on. Ei sitä ainakaan vaikuta.
Vaikuttaa päin vastoin ymmärtävän kovin hyvin ihan vain siitä, missä paikassa liikutaan, ja miten löysällä hihna on, että moikkaillaanko nyt vain ei. Vierellä ei moikkaillen mm. kapeat jalkakäytävät. Kun päästään puistoon viheralueelle, hihna pitenee ja se on vapaampi alue moikkauksille.
Mutta ei sielläkään kaikkia moikaten. Jos koira haluaisi moikata, mutta minä tai tai toisen koiran omistaja ei, kierrämme vastaantulevan koirakon kauempaa tai erillisellä käskyllä odota odotamme että menee ohi.
Koira ei itsekään halua moikata kaikkia koiria. Kyllä se tunnistaa itsekin kaukaa ne epäsosiaaliset tai räksyttävät koirakot. Koirakaverinsa tunnistaa kaukaa myös, ja nämä pyrimme moikkaamaan aina, jopa jalkakäytävällä, vaikka sitten vain lyhyesti. Koska muu olisi varmaankin jo hämmentävää sekä epäjohdonmukaista.
Pitänyt kehittää tämmöinen systeemi, koska asumme Helsingin keskustassa. Varsinkin hyvällä kelillä lenkkiruuhka-aikaan se on helposti yli 30 koirakkoa kun lenkillä vastaan tulee. Osaa moikkaamme, kaikkia emme, kun eihän siinä koiran asioiden hoidostakaan tulisi enää mitään.
Näkyilee myös täällä kyllä myös niitä koirakkoja, jossa koiraa ei estetä moikkaamasta pelkotilojen tai agressioiden vuoksi, vaan siksi että omistaja kaiketi lukenut jonkin kirjan joka kieltää koiralta muut koirakontaktit.
Missä kirjassa näin on ohjeistettu? Ei ole itselle vastaan tullut, tosin en ole lukenut enää viime vuosina koirakirjoja juurikaan. Tuntuu melko erikoiselta, että kirjassa annettaisiin tuollainen ohje.
Tässä linkki Iltiksen juttuun jossa moisesta mainittiin. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/14240580-aeb0-4bb6-bf6f-00df47a17d75
Omaa tulkintaa on se, että koskee myös hihnassa tapahtuvia koirakontakteja. Sitähän ne varsinkin taajama-alueella tuppaavat usein olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin koiran kasvattaja on ohjeistanut, että vieraita koiria ei tervehditä. Kaverikoirat on sitten erikseen. Ja koira pitää kouluttaa ohittamaan vieraat koirat rauhallisesti. Koirapuistot ei myöskään ole välttämättä ihan parhaita paikkoja tavata muita koiria. Usein on tullut rähinöitä tai muuta konfliktia.
Meillä kasvattaja ohjeisti täysin päinvastoin. Pikkupennusta saakka niin paljon koirakontakteja kuin mahdollista ja turvallista on. Kasvattajana toiminut parisenkymmentä vuotta, ja on hyvinkin tunnettu ja arvostettu henkilö k.o. rodun "piireissä".
Nyttemmin minä koirani kanssa ollaan taasen jopa opetettu/ oltu ensimmäinen turvallinen koirakontakti sellaisille koirille, joilla ei pentuna kohtaamisia ollut, ja lopputuloksena sitten arkuutta jne.
Koirakontaktit eivät tarkoita sitä, että pentu altistetaan jokaiselle vastaantulevalle koiralle lenkillä. Siitä tulee kyllä ongelmia. Pennulla tulisi olla kavereita, mutta keskustelussa sekoitetaan nyt kaksi asiaa keskenään, sosiaalistaminen ja hihnassa jokaisen vastaantulijan moikkaaminen.
Sulta meni ilmeisesti iloisesti ohi kommenttini kohta niin paljon kuin mahdollista ja turvallista on.
Se nimenomaan tarkoittaa sitä, ettei pentua altisteta suinkaan jokaiselle vastaantulevalle lenkillä.
Koiralle on tosi vaikeaa ymmärtää jos kävelylenkillä välillä vastaantulijoita mennään tervehtimään ja jokus pitää kävellä ohi. Halutun käyttäytymisen sääntöjen pitää olla selkeitä ja johdonmukaisia. Se on koiralle paljon helpompi ymmärtää kun vastaantulevia tuntemattomia ei noteerata millään tavalla. Me kävellään meidän lenkkiä ja ne saa kävellä omaansa. Koiraa ei voi opettaa niin, että säännöt muuttuu. Pitää ehdottomasti olla johdonmukainen. Muutoin koira ei voi ymmärtää mitä siltä odotetaan.
Voi hellalettas. Taas inhimillistetään koira. Ikinä ei ole yhdenkään koiran kanssa ollut ongelmia, joskus kävellään ohi (jos toinen koira vaikuttaa levottomalta, on väärän kokoinen, ei ole aikeissa pysähtyä jne) ja joskus jäädään moikkaamaan.
Koira luottaa isännän kykyyn pitää lauma turvassa ja arviointikykyyn kannattaako mennä tervehtimään. Ei koira jupise vastaan. Sinä päätät, ei koira. Piste.
Ihmettelen samaa myös. Tietty enhän minä koirani pään sisälle pääse, joten tiedä sitten miten hämmentynyt on. Ei sitä ainakaan vaikuta.
Vaikuttaa päin vastoin ymmärtävän kovin hyvin ihan vain siitä, missä paikassa liikutaan, ja miten löysällä hihna on, että moikkaillaanko nyt vain ei. Vierellä ei moikkaillen mm. kapeat jalkakäytävät. Kun päästään puistoon viheralueelle, hihna pitenee ja se on vapaampi alue moikkauksille.
Mutta ei sielläkään kaikkia moikaten. Jos koira haluaisi moikata, mutta minä tai tai toisen koiran omistaja ei, kierrämme vastaantulevan koirakon kauempaa tai erillisellä käskyllä odota odotamme että menee ohi.
Koira ei itsekään halua moikata kaikkia koiria. Kyllä se tunnistaa itsekin kaukaa ne epäsosiaaliset tai räksyttävät koirakot. Koirakaverinsa tunnistaa kaukaa myös, ja nämä pyrimme moikkaamaan aina, jopa jalkakäytävällä, vaikka sitten vain lyhyesti. Koska muu olisi varmaankin jo hämmentävää sekä epäjohdonmukaista.
Pitänyt kehittää tämmöinen systeemi, koska asumme Helsingin keskustassa. Varsinkin hyvällä kelillä lenkkiruuhka-aikaan se on helposti yli 30 koirakkoa kun lenkillä vastaan tulee. Osaa moikkaamme, kaikkia emme, kun eihän siinä koiran asioiden hoidostakaan tulisi enää mitään.
Näkyilee myös täällä kyllä myös niitä koirakkoja, jossa koiraa ei estetä moikkaamasta pelkotilojen tai agressioiden vuoksi, vaan siksi että omistaja kaiketi lukenut jonkin kirjan joka kieltää koiralta muut koirakontaktit.
Missä kirjassa näin on ohjeistettu? Ei ole itselle vastaan tullut, tosin en ole lukenut enää viime vuosina koirakirjoja juurikaan. Tuntuu melko erikoiselta, että kirjassa annettaisiin tuollainen ohje.
Tässä linkki Iltiksen juttuun jossa moisesta mainittiin. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/14240580-aeb0-4bb6-bf6f-00df47a17d75
Omaa tulkintaa on se, että koskee myös hihnassa tapahtuvia koirakontakteja. Sitähän ne varsinkin taajama-alueella tuppaavat usein olemaan.
Niin, ajattelinkin, että erikoista, jos kirjassa annettaisiin tuollainen ohje. Koira tarvitsee koirakavereita pennusta asti, mutta sosiaalistamiseen ei välttämättä tarvita hihnamoikkailuja. Kaupungissa on kätevintä, jos oman talon tai lenkkipolun koirat tutustuttaa toisiinsa, jos mahdollista. Kohtaamisia rappukäytävässä tulee väkisinkin.
Mutta sekin on totta, että hyvää koirakirjaa olisi hyvin vaikea kirjoittaa. Siis sellaista, joka pätisi kaikkiin rotuihin ja tilanteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin koiran kasvattaja on ohjeistanut, että vieraita koiria ei tervehditä. Kaverikoirat on sitten erikseen. Ja koira pitää kouluttaa ohittamaan vieraat koirat rauhallisesti. Koirapuistot ei myöskään ole välttämättä ihan parhaita paikkoja tavata muita koiria. Usein on tullut rähinöitä tai muuta konfliktia.
Meillä kasvattaja ohjeisti täysin päinvastoin. Pikkupennusta saakka niin paljon koirakontakteja kuin mahdollista ja turvallista on. Kasvattajana toiminut parisenkymmentä vuotta, ja on hyvinkin tunnettu ja arvostettu henkilö k.o. rodun "piireissä".
Nyttemmin minä koirani kanssa ollaan taasen jopa opetettu/ oltu ensimmäinen turvallinen koirakontakti sellaisille koirille, joilla ei pentuna kohtaamisia ollut, ja lopputuloksena sitten arkuutta jne.
Koirakontaktit eivät tarkoita sitä, että pentu altistetaan jokaiselle vastaantulevalle koiralle lenkillä. Siitä tulee kyllä ongelmia. Pennulla tulisi olla kavereita, mutta keskustelussa sekoitetaan nyt kaksi asiaa keskenään, sosiaalistaminen ja hihnassa jokaisen vastaantulijan moikkaaminen.
Sulta meni ilmeisesti iloisesti ohi kommenttini kohta niin paljon kuin mahdollista ja turvallista on.
Se nimenomaan tarkoittaa sitä, ettei pentua altisteta suinkaan jokaiselle vastaantulevalle lenkillä.
Koiralle on tosi vaikeaa ymmärtää jos kävelylenkillä välillä vastaantulijoita mennään tervehtimään ja jokus pitää kävellä ohi. Halutun käyttäytymisen sääntöjen pitää olla selkeitä ja johdonmukaisia. Se on koiralle paljon helpompi ymmärtää kun vastaantulevia tuntemattomia ei noteerata millään tavalla. Me kävellään meidän lenkkiä ja ne saa kävellä omaansa. Koiraa ei voi opettaa niin, että säännöt muuttuu. Pitää ehdottomasti olla johdonmukainen. Muutoin koira ei voi ymmärtää mitä siltä odotetaan.
Voi hellalettas. Taas inhimillistetään koira. Ikinä ei ole yhdenkään koiran kanssa ollut ongelmia, joskus kävellään ohi (jos toinen koira vaikuttaa levottomalta, on väärän kokoinen, ei ole aikeissa pysähtyä jne) ja joskus jäädään moikkaamaan.
Koira luottaa isännän kykyyn pitää lauma turvassa ja arviointikykyyn kannattaako mennä tervehtimään. Ei koira jupise vastaan. Sinä päätät, ei koira. Piste.
Ihmettelen samaa myös. Tietty enhän minä koirani pään sisälle pääse, joten tiedä sitten miten hämmentynyt on. Ei sitä ainakaan vaikuta.
Vaikuttaa päin vastoin ymmärtävän kovin hyvin ihan vain siitä, missä paikassa liikutaan, ja miten löysällä hihna on, että moikkaillaanko nyt vain ei. Vierellä ei moikkaillen mm. kapeat jalkakäytävät. Kun päästään puistoon viheralueelle, hihna pitenee ja se on vapaampi alue moikkauksille.
Mutta ei sielläkään kaikkia moikaten. Jos koira haluaisi moikata, mutta minä tai tai toisen koiran omistaja ei, kierrämme vastaantulevan koirakon kauempaa tai erillisellä käskyllä odota odotamme että menee ohi.
Koira ei itsekään halua moikata kaikkia koiria. Kyllä se tunnistaa itsekin kaukaa ne epäsosiaaliset tai räksyttävät koirakot. Koirakaverinsa tunnistaa kaukaa myös, ja nämä pyrimme moikkaamaan aina, jopa jalkakäytävällä, vaikka sitten vain lyhyesti. Koska muu olisi varmaankin jo hämmentävää sekä epäjohdonmukaista.
Pitänyt kehittää tämmöinen systeemi, koska asumme Helsingin keskustassa. Varsinkin hyvällä kelillä lenkkiruuhka-aikaan se on helposti yli 30 koirakkoa kun lenkillä vastaan tulee. Osaa moikkaamme, kaikkia emme, kun eihän siinä koiran asioiden hoidostakaan tulisi enää mitään.
Näkyilee myös täällä kyllä myös niitä koirakkoja, jossa koiraa ei estetä moikkaamasta pelkotilojen tai agressioiden vuoksi, vaan siksi että omistaja kaiketi lukenut jonkin kirjan joka kieltää koiralta muut koirakontaktit.
Sitä on mahdoton sanoa ulkopäin kenen koira on aggressiivinen kohdatessa. Muille aggressiivinen koira voi osata käyttäytyä mallikkaasti ilman että siitä mitenkään huomaa, ettei se välitä muista koirista. Ei vedä, ei räyhää, ihmisille ystävällinen.
Hirveän moni asia on helppo ymmärtää väärin niin ihmisten välillä kuin koirien ja ihmistenkin välillä. Ihmisillä on kuitenkin sanat ja käytöstavat - jälkimmäiset myös koirilla, mutta kun hihnassa ollaan ei koira voi kohteliaasti väistää kuten se tekisi vapaana ollessaan. Esimerkiksi käy tapaus, jossa karannut dobermanni tuli meitä vastaan. Koira osasi lukea, että minun koirani luo ei kannata tulla. Sen omistaja olisi voinut kuvitella, että koirani on ystävällinen, koska se kulkee hihnassa hienosti eikä hauku tai reagoi muihin.
Täyttä varmuutta ei tietenkään ole, mutta onhan koirilla niitä tiettyjä selkeitä ihan fyysisiä ja joskus jopa verbaalisia merkkejä ja eleitä osoittamaan sitä, että tarjolla olisi hyvin ystävällismielinen kohtaaminen. Ja jos koiran rotukin tyyppiä leppoisuudestaan tunnettu sohvakoira. Tälläisiä kohdatessa harmittaa sen koiran puolesta.
Kyllä itselläkin on silti tiettyjä ennakkoluuloja, vaikka vastapuolella häntä kuinka heiluisi. Kierrämme mm. kovin saalisvietistä tunnetut rodut ja jokaisen haukkuvan yksilön tai jos näkee jo kaukaa, että koira taluttaa omistajaansa versus toisinpäin. Koirani ei edes itse halua niitä haukkuvia tervehtiä. Ja koska lenkkireviirillämme on enimmäkseen hyvin sosiaalistettuja ihmisiä ja koiria, myös puskaradio toimii sen osalta, mitkä koirakot kannattaa kiertää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin koiran kasvattaja on ohjeistanut, että vieraita koiria ei tervehditä. Kaverikoirat on sitten erikseen. Ja koira pitää kouluttaa ohittamaan vieraat koirat rauhallisesti. Koirapuistot ei myöskään ole välttämättä ihan parhaita paikkoja tavata muita koiria. Usein on tullut rähinöitä tai muuta konfliktia.
Meillä kasvattaja ohjeisti täysin päinvastoin. Pikkupennusta saakka niin paljon koirakontakteja kuin mahdollista ja turvallista on. Kasvattajana toiminut parisenkymmentä vuotta, ja on hyvinkin tunnettu ja arvostettu henkilö k.o. rodun "piireissä".
Nyttemmin minä koirani kanssa ollaan taasen jopa opetettu/ oltu ensimmäinen turvallinen koirakontakti sellaisille koirille, joilla ei pentuna kohtaamisia ollut, ja lopputuloksena sitten arkuutta jne.
Koirakontaktit eivät tarkoita sitä, että pentu altistetaan jokaiselle vastaantulevalle koiralle lenkillä. Siitä tulee kyllä ongelmia. Pennulla tulisi olla kavereita, mutta keskustelussa sekoitetaan nyt kaksi asiaa keskenään, sosiaalistaminen ja hihnassa jokaisen vastaantulijan moikkaaminen.
Sulta meni ilmeisesti iloisesti ohi kommenttini kohta niin paljon kuin mahdollista ja turvallista on.
Se nimenomaan tarkoittaa sitä, ettei pentua altisteta suinkaan jokaiselle vastaantulevalle lenkillä.
Koiralle on tosi vaikeaa ymmärtää jos kävelylenkillä välillä vastaantulijoita mennään tervehtimään ja jokus pitää kävellä ohi. Halutun käyttäytymisen sääntöjen pitää olla selkeitä ja johdonmukaisia. Se on koiralle paljon helpompi ymmärtää kun vastaantulevia tuntemattomia ei noteerata millään tavalla. Me kävellään meidän lenkkiä ja ne saa kävellä omaansa. Koiraa ei voi opettaa niin, että säännöt muuttuu. Pitää ehdottomasti olla johdonmukainen. Muutoin koira ei voi ymmärtää mitä siltä odotetaan.
Voi hellalettas. Taas inhimillistetään koira. Ikinä ei ole yhdenkään koiran kanssa ollut ongelmia, joskus kävellään ohi (jos toinen koira vaikuttaa levottomalta, on väärän kokoinen, ei ole aikeissa pysähtyä jne) ja joskus jäädään moikkaamaan.
Koira luottaa isännän kykyyn pitää lauma turvassa ja arviointikykyyn kannattaako mennä tervehtimään. Ei koira jupise vastaan. Sinä päätät, ei koira. Piste.
Ihmettelen samaa myös. Tietty enhän minä koirani pään sisälle pääse, joten tiedä sitten miten hämmentynyt on. Ei sitä ainakaan vaikuta.
Vaikuttaa päin vastoin ymmärtävän kovin hyvin ihan vain siitä, missä paikassa liikutaan, ja miten löysällä hihna on, että moikkaillaanko nyt vain ei. Vierellä ei moikkaillen mm. kapeat jalkakäytävät. Kun päästään puistoon viheralueelle, hihna pitenee ja se on vapaampi alue moikkauksille.
Mutta ei sielläkään kaikkia moikaten. Jos koira haluaisi moikata, mutta minä tai tai toisen koiran omistaja ei, kierrämme vastaantulevan koirakon kauempaa tai erillisellä käskyllä odota odotamme että menee ohi.
Koira ei itsekään halua moikata kaikkia koiria. Kyllä se tunnistaa itsekin kaukaa ne epäsosiaaliset tai räksyttävät koirakot. Koirakaverinsa tunnistaa kaukaa myös, ja nämä pyrimme moikkaamaan aina, jopa jalkakäytävällä, vaikka sitten vain lyhyesti. Koska muu olisi varmaankin jo hämmentävää sekä epäjohdonmukaista.
Pitänyt kehittää tämmöinen systeemi, koska asumme Helsingin keskustassa. Varsinkin hyvällä kelillä lenkkiruuhka-aikaan se on helposti yli 30 koirakkoa kun lenkillä vastaan tulee. Osaa moikkaamme, kaikkia emme, kun eihän siinä koiran asioiden hoidostakaan tulisi enää mitään.
Näkyilee myös täällä kyllä myös niitä koirakkoja, jossa koiraa ei estetä moikkaamasta pelkotilojen tai agressioiden vuoksi, vaan siksi että omistaja kaiketi lukenut jonkin kirjan joka kieltää koiralta muut koirakontaktit.
Missä kirjassa näin on ohjeistettu? Ei ole itselle vastaan tullut, tosin en ole lukenut enää viime vuosina koirakirjoja juurikaan. Tuntuu melko erikoiselta, että kirjassa annettaisiin tuollainen ohje.
Tässä linkki Iltiksen juttuun jossa moisesta mainittiin. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/14240580-aeb0-4bb6-bf6f-00df47a17d75
Omaa tulkintaa on se, että koskee myös hihnassa tapahtuvia koirakontakteja. Sitähän ne varsinkin taajama-alueella tuppaavat usein olemaan.
Niin, ajattelinkin, että erikoista, jos kirjassa annettaisiin tuollainen ohje. Koira tarvitsee koirakavereita pennusta asti, mutta sosiaalistamiseen ei välttämättä tarvita hihnamoikkailuja. Kaupungissa on kätevintä, jos oman talon tai lenkkipolun koirat tutustuttaa toisiinsa, jos mahdollista. Kohtaamisia rappukäytävässä tulee väkisinkin.
Mutta sekin on totta, että hyvää koirakirjaa olisi hyvin vaikea kirjoittaa. Siis sellaista, joka pätisi kaikkiin rotuihin ja tilanteisiin.
Ennen rokotuksia koirapuistoihin ei voinut mennä. Eivätkä kaikki sisarukset asu suinkaan lähellä, ja tavalla että olisi ollut kontaktia tarpeeksi taajaan. Joten pääasiassa hihnamoikkauksilla täällä mentiin.
Meillä ohjeisestettiin aikoinaan sosiaalistamaan ainoastaan rauhallisiksi ja tasapainoisiksi tiedettyihin koiriin. Niinpä käyntiin moikkaamassa tutun kolmea koiraa ja yhtä kissaa. Oli erittäin onnistunut tapaaminen.
Naapuristossa koiralenkeillä tulee usein vastaan aggressiivisia rähisijöitä, liikaa koiria samoilla reviireillä.