vanhempieni kaatopaikkakoti
Vanhemlillani on nurkat täynnä romua, vanhaa vaatetta, kippoa ja kuppia. Piha on kuin kaatopaikka autonrenkaineen yms. Säännöllisesti minua pyydetään auttamaan siivoamisessa. Tarkoittaa käytännössä sitä että romua hilataan paikasta toiseen mutra ei vahingossakaan kaatopaikalle. Oma kotini on tyhjä. Psyykeni ei rehellisesti sanoen kestä sitä kaaosta. Mitä teen?
Kommentit (75)
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 13:16"]
Miten sen kuolinpesän voisi muutenkaan tyhjentää, kuin ottamalla niitä tavaroita läpikäytäväksi kotiinsa. Varsinkin jos asuu toissella paikkakunnalla, missä tuo talo on, niin ei ehdi viettää siellä tarpeeksi aikaa.
[/quote]
Jos otat niitä tavaroita eri paikkakunnalle, joudut kuitenkin pakkaamaan ne, eikö?
Samalla pakatessasi voit heittää kolmeen kasaan: säilytettävät, kierrätykseen, roskiin
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:40"]
Olen 10. Kysyn nyt neuvoa, kun minua neuvottiin vemään Fidaan. Mielelläni toki veisin, mutta en kai ole oikeutettu viemään mieheni perimiä rojuja sinne. Nehän ovat miehen omaisuutta.
Miehen ajatusmaailma: hyvä, että sieltä tuli valtavati pussilakanoita, peittoja, pöytäliinoja, verhoja, vaatteita, kynttilöitä, astioita, kattiloita, vateja, maljakoita, kirjoja jne jne. Ei sitten tarvitse enää koskaan ostaa mitään tuollaisia ja säästyy paljon rahaa.
Minun ajatusmaailmani: haluan, että pussilakanat, kattilat yms. ovat itse järkevästi valitsemiamme. Meillä on nyt moninkertaisesti liikaa kaikkia käyttötavaroita ja niistä pitäisi heittää rumimmat tai epäsopivimmat pois ja sietää se, että sitten vaikka kahdeksan vuoden päästä tuleekin tarve ostaa vaikka pussilakana rikkoutuneen tilalle tai ostaa lapselle aterinsarja uutena, kun muuttaa omilleen.
apuaah
[/quote]
No. Jos kävisitte yleiskeskustelun. Kysy sopiisiko miehelle, että kun teillä on niin paljon, ja tilaa rajallisesti, lahjoittaisitte osan hyväntekeväisyyteen. että sinä valitsisit esim osastosta astiat ja vaatteet ja liinavaatteet teille sopivimmat ja sitten veisit ylimääräisiä hyväntekeväisyyteen. Meillä ainakin sen jälkeen kun on kimpassa oltu, kodin normi tavarat aika yhteisiä. Riippumatta oliko minun lusikka vai sinun haarukka.
Ja pyydä että mies erikseen vlitsee 10 tärkeintä esinettä sivuun, mitä ei missään tapauksessa pidä viedä.
Meillä oli sama tilanne kuten varmaan arvasitkin. Ja tavaraa armottomasti. Mieheni kyllä oli aika joustava, eli vietiin monta pakettiautollista sinne fidaan yhdessä. JOtkut esineet oli aiheutaa riidan, esim. tietyt lasit jotka minusta oli rumia, mutta ne sai jäädä.
Loppujen suhteen olen ollut joustava myös, jos ei ole pariin vuoteen tarvittu, olen saattanut pistää fidaan.
Mutta käyn fidassa muutenkin koko ajan ja vien sinne meidän yhteisestä kodista sellasta tavaraa mitä emme tarvitse.
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:20"]Mä kun käyn vanhemmilla, mä aina otan auton täyteen tavaraa.
miehen vanhempien naapureilla on kirpputori ja appivanhemmat saavat aina pilkkahintaan jos paikka jää tyhjäksi. Joka kk on vähintään 1 paikka. Mä vaan pyyhin tavarat ja mies vie vanhemmilleen , he hinnoittelevat ja vievät. En ole perillä saadaanko me sieltä rahaa, mua kiinnostaa vaan se että mä pääsen eroon.
Ongelma on kun tavaraa tulee jatkuvasti lisää.
Mä en jaksa valittaa, lapsia en sinne vie, itse pesen aina kun tulen vessan. Kaikki purkit ja roinaa kaadan muovipusseihin ja laitan pesuainetta seinille, pystyyn, lavuaariin, jynssään ja lopetan kun on siistiä.
Purkit tyhjään vetolaatikkoon, pesen kaikki pyykit, ripustan kuivumaan ja jatkan keittiössä . Mulla menee pelkästään keittiössä ja vessassa ainakin 4 h ja kk päästä sama juttu.
viime kesänä, kun lumen alta oli paljastunut vaikka mitä, mä löysin yhden omakotitalon, joka halusi tehdä autonrenkaista kukkapenkkejä, tutun tuttu. Sain heiltä lainaan ajettavan ruohonleikkurin ja miehen työpaikalta pakettiauton.
kaikki romppeet mitä pihassa oli, mm reilu 20 autonrengasta. Sitten tein pikakorjauksen autotalliin ja ajoin nurmen, joka oli törkeessä kunnossa.
Pyykkinaruilla oli jätesäkillinen pyykkejä kuivumassa, jotka olivat menneet pilalle, haalistuneet jne, varmaan pari kk olivat olleet narulla. Kaikki vaan uffin laatikkoon.
Ostin jotain nurmikon hoitoainettakin.
Naapurit ovat ihan kypsiä vanhempieni pihaan ja olivat tehneet valituksia.
kun operaatio piha kuntoon jälkeen kävin, naapuri tuli moikkaamaan ja sanoi siivous tehtiin viime hetkellä, oli viranomaiset jo tulossa käymään.
peli on mun vanhemmilla menetetty. Ainoa mitä voin tehdä että käyn kerran kuussa siivoamassa ja samalla vaan vien roinaa pois.
loputon suo.
[/quote]
Olet, kulta rakas, vanhempiesi tossun alla.
Vähän OT, mutta tuosta lumppukeräyksestä: kaikista kannattavintahan olisi käyttää ne "lumput" uudestaan kierrätyskankaaksi. Siinä ei ole mitään iljettävää: ne tekstiilikuidut käytetään uudelleen, ne käyvät läpi kemiallisia prosesseja, ja tuloksena on ihan uusi kangas. Yhtä "iljettävää" on sitten uudenkin tekstiilin valmistus uusista raaka-aineista. Itse asiassa iljettävämpää, sillä esim. uuden puuvillan valmistukseen menee huomattavasti enemmän haitallisia kemikaaleja.
Huvittava tuo mielikuva lumpuista ja rääsyistä peittojen ja patjojen täytteinä :D Ei ole ihan nykypäivää.
Sympatiseeraan, ap, vaikken osaakaan neuvoa :( Meillä on oma koti menossa pikkuhiljaa tuollaiseen suuntaan, kun asun ihmisen kanssa, joka ei osaa luopua mistään. Olen yrittänyt salaa viedä tavaraa pois (kirppikselle, kierrätykseen, roskiin), mutta kun se pentele lopulta huomaa kuitenkin. Saattaa kysyä, että mihin olet vienyt tavaran X, jonka ostin 5 vuotta sitten sieltä ja sieltä kirpputorilta. Vastaa siihen sitten, että myin sen vuosi sitten kirpputorilla...
Pahinta on, että tavat tarttuvat, ja minullakin on välillä sellainen tunne, ettei halua enää luopua mistään. Tosin tämä on osittain reaktiota siihen, että minun pitää olla aina se joka karsii omistaan, ja se ottaa pattiin. Miksi minun pitää olla se, joka karsii tärkeitäkin tavaroita, jotta on tilaa toisen ihmisen turhalle krääsälle?
Itse olen tyhjentänyt oman kodin, missä asutaan. 80 neliötä ja meni ainakin puoli vuotta. Mitään ei heittänyt roskiin, mutta 2 komeroa oli aivan täynnä, lattiasta kattoon. Nyt tiedän ettei ylijmääräistä ole. Ja on siistiä.
Ex-appivanhemmat tietävät että kierrätän, käyn kerran vuodessa kirppiksellä, myyn huutiksessa ja FB.ryhmissä. Olin autolla juhannuksena vanhempieni luona. Aina kun ex-appivanhemmat käyvät meillä kylässä, he aina kysyvät otanko vastaan tavaraa kierrätykseen ja aina saan monta laatikollista.
Samoin vanhempieni luota, tosin heillä kun käyn max 2 kertaa vuodessa, ei autoon mene paljoa. Ja kuitenkin on vintti ihan täynnä.
Nämä saadut tavarat laitan kiertoon heti. Otan heti kuvat ja heti alan myymään/vaihtamaan.
Vanhempani saavat paljon tavaraa ystäviltä ja tutuilta. He asuvat pienessä kylässä ja siellä moni asuu mahdollisimman loppuun asti kotonaan. Lopulta palvelutaloon. Vanhempani usein auttavat muita kylän asukkaita ja saavat palkaksi vanhoja tavaroita, jotka varastoidaan vinttiin.
Tiedän ettei ylimääräinen lopu ikinä, mutta itse saan kivasti tuloja, pientä extraa, joten siksi teen tätä.
Meillä suku kuvittelee, että olen jokin roskalava. olen työtön, mulle yritetään kipata kaikki krääsä, joka ei mene esim. kirpparilla kaupaksi. Jos en ota vastaan, naristaan (nykyään roskan toimittaminen on kallista puuhaa, mulla ei ole autoa).
Meillä ihan sama juttu porukoilla. Ovat nyt 64 ja 70, mutta tämä ei ole ikäkysymys. Kaaos alkoi kehittyä kun muutin pois kotoa vuonna 1991, silloin olivat vielä nuoria ja työssäkäyviä. Mä en voi enää mennä sinne taloon sisälle kun saan kamalan allergiakohtauksen pölystä ja paskasta, kissoja ja koira on sisällä. siivota ei voi. Yksi huone on niin täynnä kamaa, ettei ovea enää saa auki... :( Käytävillä menee vain pieni polku, mitä kulkea, seinän varret on täynnä rojua.. Keittiötä en uskalla edes miettiä. En syö mitään pullaa tms. mitä äiti on leiponut. Yök..
Iältään ovat 70v. Kaaos kerätty vuosien aikana. Nyt pitäisi auttaa kantamaan tavaraa autotalliin joka pursuaa tavaraa. Siirtolavaa olen ehfottanut. Samoin luvannut maksaa jos peräkärryllä veisi kaatopaikalle. Ei käy. En jaksa.
Romut johonkin varastoon jos ei kerran pois saa heittää?
Jos vanhempasi eivät pidä tavaroitaan romuina ja turhana, eivät he luultavasti koskaan tule uskomaan pyyntöjäsi heittää jotakin pois. Olisiko siis parempi vain luovuttaa ja antaa olla? Saat paikan siivottavaksesi sitten kun aika on jättänyt vanhemmistasi.
He ovat siis hamstraajia. Ellei tavaramäärästä (vielä) ole terveysriskiä tai yleistä vaaraa (esim. tulipalon sattuessa), niin anna olla.
Olisi helpompaa jos sinulla olisi sisaruksia ja voisitte yhdessä tehdä jonkunnäköisen intervention, mutta yksin et paljon asialle mahda. Jos vanhemmat muuttavat vanhustentaloon tai kun he kuolevat koko tuo kaaos putoaa sinun niskaasi, mutta silloin voit hankkia raivaamiseen ulkopuolista apua. Älä välitä syytöksistä, tiedät itsekin, ettei tuo tilanne ole sinun syysi.
Voih, meillä on liian pieni asunto tavaramäärään nähden ja samanlainen kaaos. Tilanne vaan paheni, kun mieheni vanhemmat kuolivat ja sieltä tuli omakotitalollinen lisää tavaraa.
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 13:29"]
Huomaisivatko vanhemmat, jos vaan veisit tavaraa roskiin tms.? Edes oikeasti turhia roskia. Edes muutama laatikko kerrallaan.
[/quote]
Ei meillä ainakaan ole huomanneet. Kun eivät muistaneet mitä laatikoissa oli, niin eivät ole koskaan osanneet kaivatakaan.