vanhempieni kaatopaikkakoti

Ei oikeasti ole mikään pakko siivota siellä, inhottavaa marttyyreilua. Siinähän pystyvät hyvin jatkamaan elämäntyyliään, kun mahdollistat sen!

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 14:01"]

Sympatiseeraan, ap, vaikken osaakaan neuvoa :( Meillä on oma koti menossa pikkuhiljaa tuollaiseen suuntaan, kun asun ihmisen kanssa, joka ei osaa luopua mistään. Olen yrittänyt salaa viedä tavaraa pois (kirppikselle, kierrätykseen, roskiin), mutta kun se pentele lopulta huomaa kuitenkin. Saattaa kysyä, että mihin olet vienyt tavaran X, jonka ostin 5 vuotta sitten sieltä ja sieltä kirpputorilta. Vastaa siihen sitten, että myin sen vuosi sitten kirpputorilla...

Pahinta on, että tavat tarttuvat, ja minullakin on välillä sellainen tunne, ettei halua enää luopua mistään. Tosin tämä on osittain reaktiota siihen, että minun pitää olla aina se joka karsii omistaan, ja se ottaa pattiin. Miksi minun pitää olla se, joka karsii tärkeitäkin tavaroita, jotta on tilaa toisen ihmisen turhalle krääsälle?

[/quote]

Entä jos jakaisitte molemmille omat kaapit ja hyllyt varastosta, tai miten teillä sitten säilytys hoidetaan, ja jos toinen kerää tavaraa liikaa, niin sitä ei saa laittaa toisen kaappeihin. Ja lattioilla ja pihalla ei myöskään saisi säilyttää tavaroita.

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:31"]

Mulla on vähän saman tyyppinen tilanne ja joulun alla pitäisi viedä uusi mies heille näytille. Tai no, uusi ja uusi, kohta vuoden verran ollaan oltu yhdessä, mutta en ole kehdannut viedä miestä näytille nimenomaan tän vanhempieni 'ongelman' takia. Mitä se mieskin ajattelee. Mun vanhemmat on tosi mukavia noin muuten, mutta koska itsellä on aina koti siistinä ja pidän ulkonäöstäni huolta, on miehelle varmaan muodostunut jotain mielikuvia mun porukoista, mutta nyt ne särkyy kun ovatkin ihan päinvastaisia.

Onko teillä mitään vinkkejä tähän? Pitäiskö varottaa miestä etukäteen?

Yötäkin pitäisi tuolla olla......

[/quote]

Omassa lapsuudenkodissani oli vastaava tilanne. Ilman muuta kannattaa varoittaa miestä ja vielä ihan kunnolla etukäteen. Mieluummin ennemmin liioittele tilannetta kuin yrität vähätellä sitä. Samalla voit avoimesti kertoa, kuinka tilanne vaivaa sinua. Onhan se miehelle kauhea järkytys, jos et ole puhunut asiasta mitään ja tämä tulee täysin yllättäen ensimmäisellä vierailulla. Jos taas olet kertonut tilanteen koko karmeudessaan, saattaa miehesi jopa todeta: "No eihän se ihan niin paha ollutkaan kuin etukäteen kuvittelin." Näin kävi oman mieheni kohdalla ensivierailulla.

Turha pelko pois. Miehesi on kuitenkin seurustelemassa sinun kanssasi eikä vanhempiesi. Toisella paikkakunnalla asuvat vanhemmat vaikuttavat kuitenkin puolison valintaan todella vähän, elleivät he nyt käyttäydy täysin sopimattomasti vävy/miniäkandidaattia kohtaan.

Minulla oli lapsuudenkodissani täysin vastaava tilanne. Tilanne helpotti vähän, kun isä kuoli, mutta edelleenkin tavaraa on äidillä aivan liikaa ja sitä on joka paikassa. Keittiössäkin on ylimääräinen rikki mennyt jääkaappi astiakaappina, kun muuten äiti ei saa astioita mahtumaan minnekään. (Äiti asuu yksin ja hänellä on ihan normaali rivitalon keittiö käytössään.)

Oma neuvoni on se, että et pysty muuttamaan vanhempiasi tässä suhteessa. Sinun kannattaa vain yrittää hyväksyä se, että tilanne vanhempiesi kotona on se mikä se on, ja että se ei ole millään tavalla sinun vastuullasi. Jos vanhempasi pyytävät auttamaan tavaroiden siirtämisessä, niin sinulla on kaksi vaihtoehtoa. Jos nämä pyynnöt ovat suhteellisen harvoin (esim. pari kertaa vuodessa), ja siirtotyön pystyy tekemään jotenkin järkevästi ilman suuria järjestelyjä, niin voisin ihan perhesovun nimissä mennä siirtämään. Jos pyynnöt toistuvat liian usein tai homma on muuten kauhean hankalaa (sen lisäksi, että se ärsyttää tavattomasti), niin voisin vain todeta, että en tule siirtämään yhtään mitään ennen kuin vähintään yksi lavallinen turhaa tavaraa viedään kaatopaikalle / kierrätykseen. Jälkimmäinen toki aiheuttaa helposti syyllistämistä, mutta se pitää vain sitten kestää.

Ehkä asiaa auttaa myös se, jos jotenkin tajuat vanhempiesi käytökseen vaikuttavia asioita. Minun vanhempani elivät sota-ajan ja sen jälkeisen pula-ajan. Se on selvästi jättänyt jälkensä ja ehkä alitajuntaan pelon siitä, että voi vielä tulla aika, jolloin tavaraa ei saakaan hankittua.

Meillä on hyvin yksinkertainen tapa pitää koti kunnossa. Jos jotain tulee, niin saman verran lähtee. Jos ostan vaatteen, joku vanhempi lähtee kiertoon.

Yleensä vien Fidalle, mutta uffikin käy. Ei minua haittaa jos joku tekee sillä rahaa, pääasia että tavara kiertää.

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:37"][quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:34"]

Uffin tai Pelastusarmeijan laatikkoon ei kuulu tunkea pilalle menneitä vaatteita, niitä varten on lumppukeräys!

[/quote]

Kerro mulle mikä on "lumppukeräys"?? Missä esim Tampereella on "lumppukeräys"?? XD
[/quote]

Kato netistä.

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 13:23"]Ylijäämätavaraa tuotetaan paljon enemmän kuin sille on kysyntää. Täytyy vaan sietää se, että roskikseen on pakko heittää. Vaikeaa se on.
[/quote]

Ei tarvii heittää. Vois vähän ajatella ensin.

Tälle 10:lle: Voisit kysyä mieheltä, että luuleeko hän tosiaan, että niistä nyt haudotuista ja vanhoista pussilakanoista on yhtään mihinkään 15v:n päästä? Tiedän, että 70-luvun mallit, jotka on hyvin kaapissa säilytetty ovat ihan toimivia, mutta nykyiset kangaslaadut eivät sitä ole ja säilytyskään ei nyt taida olla paras mahdollinen. Ne kuidut hapertuu ajan saatossa ja muovipussissa tosi nopeasti. Voisit varmaan jo nyt tehdä liinavaatteille lujuustestin eli vedät kangasta, jos ratisee niin lumppukeräykseen. 

Minä sain kerran muovipussillisen rakkaudella vaalittuja lankarullia. Vetotestin jälkeen minulla oli 5 rullaa. Käytin yhtä ompelukseen ja ne saumat ratkesivat pesukoneessa. Heitin loputkin roskiin.

No yksi "lumppukeräys" on esim. Texvex, jota pyörittää Suomen poistotekstiilit ry.

http://outilespyy.com/2014/05/25/texvex-forssa/#

Avartakaa maailmankatsomustanne!

Ja sori, tää tulee kaikki putkeen kun kirjoitan kännykällä.

http://www.poistotekstiilit.fi/DowebEasyCMS/?Page=Tervetuloa

Oikeastiko te viette muiden ihmisten omistamia tavaroita kirpputorille? Meillä miniä haluaa tyhjentää kotiani enkä ymmärrä, että miksi. Kaapeissa on tavaraa, totta, mutta täällä ei ole romua eikä törkyä vaan juuri niitä rumia pussilakanoita, typeriä jouluverhoja ja paistinpannuja, joita ei ole käytetty. Tavaraa on tullut perintönä sieltä ja täältä, mutta ei se mitään romua ole vaan käyttökelpoista. Miksi kantaa nyt kattilasarja (Hackman) kierrätyskeskukseen ja ostaa uusi muutaman vuoden kuluttua, kun sen perityn voi laittaa kaappiin odottamaan käyttöä?

Muutaman kerran miniä on tullut ihan peräkärryn kanssa, että nyt viedään ylimääräistä pois. Minä ihmettelemään, että millä oikeudella se ottaa ruohonleikkurini, joka on kesällä viikottain käytössä. Onhan se vanha, mutta toimiva. Tai miksi täytyy eteisen komeron lasipurkit kantaa ketäykseen, kun niihin Riihimäen lasin tölkkeihin laitetaan syksymmällä marjapensaiden sato. Eikö voisi ajatella elämää pitemmälle kuin ensi viikonloppuun?

Olen 10. Kiitän hyvistä puheenvuoroistanne. Olen vähän liian hellämielinen vaatimaan, että saisin päättää, mitkä miehen lapsuudenkodin tavarat heitetään pois, kun käy niin jotenkin sääli miestä, jonka lapsuudenkotia tyhjennetään, joten toivoisin hänen päättävän itse. Siis vaikka jos hän valitsisi astioista 10 säästettävää ja lopuista päättäisin minä. Oikeasti emme tarvitse yhtään mitään, mutten henno sanoa ja mies kai tajuaa sen itsekin.

Ne lakanat ja pussilakanat ovat osittain käytettyjä ja hyvinkin kestäviä ikivanhoja aluslakanoita ja pitsipäälilakanoita, joita ei juuri ole käytetty. Noita yhteensä noin 60 kpl. Sitten on halpispussilakanoita, jotka käyttämättömiä omissa pusseissaan. Ei noista kummatkaan valitettavasti reputa vetolujuustestissä. Mies löysi sieltä omia kalsareitaan ja alusasujaankin kymmenittäin. Kehuikin, että ei koskaan tartte enää ostaa kerrastoa, t-paitaa, pussilakanaa. Joo ja jää perinnöksikin vielä noita halpisjuttuja, mutta missa säilyttää. Haarukat ja veitsetkin ovat ikuisia. Mutta mihin tungetaan ylimääräiset. On ainakin tuhat vuotta kestävät.ruokailuvälineet, mutta onko niin pitkälle kestolle tarvetta.
Mietin: pitäiskö vuokrata joku iso varasto ja sinne kaikki koko suvun ylimääräinen tavara, "jota voi joskus tarvita, mutta ei seuraavaan kymmeneen vuoteen"

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 19:20"]

Oikeastiko te viette muiden ihmisten omistamia tavaroita kirpputorille? Meillä miniä haluaa tyhjentää kotiani enkä ymmärrä, että miksi. Kaapeissa on tavaraa, totta, mutta täällä ei ole romua eikä törkyä vaan juuri niitä rumia pussilakanoita, typeriä jouluverhoja ja paistinpannuja, joita ei ole käytetty. Tavaraa on tullut perintönä sieltä ja täältä, mutta ei se mitään romua ole vaan käyttökelpoista. Miksi kantaa nyt kattilasarja (Hackman) kierrätyskeskukseen ja ostaa uusi muutaman vuoden kuluttua, kun sen perityn voi laittaa kaappiin odottamaan käyttöä?

Muutaman kerran miniä on tullut ihan peräkärryn kanssa, että nyt viedään ylimääräistä pois. Minä ihmettelemään, että millä oikeudella se ottaa ruohonleikkurini, joka on kesällä viikottain käytössä. Onhan se vanha, mutta toimiva. Tai miksi täytyy eteisen komeron lasipurkit kantaa ketäykseen, kun niihin Riihimäen lasin tölkkeihin laitetaan syksymmällä marjapensaiden sato. Eikö voisi ajatella elämää pitemmälle kuin ensi viikonloppuun?

[/quote]

Kai osaat kieltää, jos miniä kantaa ruohonleikkuria peräkärryyn?!

10 Lisää. Kappalejako ei onnistu kännykästä. Anteeksi. Inhoan itsekin pitkiä tekstejä.

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 15:46"]

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 14:01"]

Sympatiseeraan, ap, vaikken osaakaan neuvoa :( Meillä on oma koti menossa pikkuhiljaa tuollaiseen suuntaan, kun asun ihmisen kanssa, joka ei osaa luopua mistään. Olen yrittänyt salaa viedä tavaraa pois (kirppikselle, kierrätykseen, roskiin), mutta kun se pentele lopulta huomaa kuitenkin. Saattaa kysyä, että mihin olet vienyt tavaran X, jonka ostin 5 vuotta sitten sieltä ja sieltä kirpputorilta. Vastaa siihen sitten, että myin sen vuosi sitten kirpputorilla...

Pahinta on, että tavat tarttuvat, ja minullakin on välillä sellainen tunne, ettei halua enää luopua mistään. Tosin tämä on osittain reaktiota siihen, että minun pitää olla aina se joka karsii omistaan, ja se ottaa pattiin. Miksi minun pitää olla se, joka karsii tärkeitäkin tavaroita, jotta on tilaa toisen ihmisen turhalle krääsälle?

[/quote]

Entä jos jakaisitte molemmille omat kaapit ja hyllyt varastosta, tai miten teillä sitten säilytys hoidetaan, ja jos toinen kerää tavaraa liikaa, niin sitä ei saa laittaa toisen kaappeihin. Ja lattioilla ja pihalla ei myöskään saisi säilyttää tavaroita.

[/quote]

Ajatuksesi on hyvä periaatteessa, mutta meillä käy juuri niin, että tavaraa on jokaisella pöydällä ja pinnalla, jopa lattioilla (tosin koreissa yms). Jos yritän tästä kinata, syntyy kauhea älämölö siitä, kuinka tämä on hänenkin kotinsa ja hänellä on oikeus blah blah. Huoh.

Minä sitten olen omista säilytystiloistani karsinut, jotta saisin tuota turhaa tavaraa pois pöydiltä, mutta eipä aikaakaan kun pöydät ovat täynnä taas. Eihän tämä näin voi jatkua, tiedän sen. Mutta vaikka kuinka asiasta riitelisin, ei auta. Järkevät perustelut auttavat vieläkin vähemmän. En oikein tiedä, mitä tässä voi tehdä.

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 19:25"]

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 19:20"]

Oikeastiko te viette muiden ihmisten omistamia tavaroita kirpputorille? Meillä miniä haluaa tyhjentää kotiani enkä ymmärrä, että miksi. Kaapeissa on tavaraa, totta, mutta täällä ei ole romua eikä törkyä vaan juuri niitä rumia pussilakanoita, typeriä jouluverhoja ja paistinpannuja, joita ei ole käytetty. Tavaraa on tullut perintönä sieltä ja täältä, mutta ei se mitään romua ole vaan käyttökelpoista. Miksi kantaa nyt kattilasarja (Hackman) kierrätyskeskukseen ja ostaa uusi muutaman vuoden kuluttua, kun sen perityn voi laittaa kaappiin odottamaan käyttöä?

Muutaman kerran miniä on tullut ihan peräkärryn kanssa, että nyt viedään ylimääräistä pois. Minä ihmettelemään, että millä oikeudella se ottaa ruohonleikkurini, joka on kesällä viikottain käytössä. Onhan se vanha, mutta toimiva. Tai miksi täytyy eteisen komeron lasipurkit kantaa ketäykseen, kun niihin Riihimäen lasin tölkkeihin laitetaan syksymmällä marjapensaiden sato. Eikö voisi ajatella elämää pitemmälle kuin ensi viikonloppuun?

[/quote]

Kai osaat kieltää, jos miniä kantaa ruohonleikkuria peräkärryyn?!

[/quote]

Toki osaan kieltää ja estää, mutta en ymmärrä sitä, että koska hän on miniäni, on hänellä omasta mielestään kaikki oikeudet kotiini. Ihan siltä varalta haluaa tavaraa vähemmäksi, että kun kuolen (olen 52v) niin ei ole niin isoa työtä taloa tyhjentää. kaksi kassillista jätepaperia eteisessä saa hänet ahdistuksen valtaan eikä auta selittää, että ne on siinä siksi, että nostan ne autoon ja vien kauppareissulla kierrätyspisteeseen. Ei, ne on merkki säästämisvimmasta ja sotkusta.

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 19:51"]

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 19:25"]

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 19:20"]

Oikeastiko te viette muiden ihmisten omistamia tavaroita kirpputorille? Meillä miniä haluaa tyhjentää kotiani enkä ymmärrä, että miksi. Kaapeissa on tavaraa, totta, mutta täällä ei ole romua eikä törkyä vaan juuri niitä rumia pussilakanoita, typeriä jouluverhoja ja paistinpannuja, joita ei ole käytetty. Tavaraa on tullut perintönä sieltä ja täältä, mutta ei se mitään romua ole vaan käyttökelpoista. Miksi kantaa nyt kattilasarja (Hackman) kierrätyskeskukseen ja ostaa uusi muutaman vuoden kuluttua, kun sen perityn voi laittaa kaappiin odottamaan käyttöä?

Muutaman kerran miniä on tullut ihan peräkärryn kanssa, että nyt viedään ylimääräistä pois. Minä ihmettelemään, että millä oikeudella se ottaa ruohonleikkurini, joka on kesällä viikottain käytössä. Onhan se vanha, mutta toimiva. Tai miksi täytyy eteisen komeron lasipurkit kantaa ketäykseen, kun niihin Riihimäen lasin tölkkeihin laitetaan syksymmällä marjapensaiden sato. Eikö voisi ajatella elämää pitemmälle kuin ensi viikonloppuun?

[/quote]

Kai osaat kieltää, jos miniä kantaa ruohonleikkuria peräkärryyn?!

[/quote]

Toki osaan kieltää ja estää, mutta en ymmärrä sitä, että koska hän on miniäni, on hänellä omasta mielestään kaikki oikeudet kotiini. Ihan siltä varalta haluaa tavaraa vähemmäksi, että kun kuolen (olen 52v) niin ei ole niin isoa työtä taloa tyhjentää. kaksi kassillista jätepaperia eteisessä saa hänet ahdistuksen valtaan eikä auta selittää, että ne on siinä siksi, että nostan ne autoon ja vien kauppareissulla kierrätyspisteeseen. Ei, ne on merkki säästämisvimmasta ja sotkusta.

[/quote]

Mitä tuohon voi sanoa? Hullu miniä. Porttikiellon sellaiselle antaisin, ja sanoisin, että hittoakos sinulle minun paperiroskani kuuluu.

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 13:11"][quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 13:00"]

En ole 10, mutta lapsuudenkodin kaikkien tavaroiden läpikäymisessä on aikamoinen työ. Kaikissa tapauksissa ei voi vain ostaa kuolinpesäntyhjentäjää saman tien paikalle, ja tavarat on otettava omaan asuntoon säilytykseen läpikäyntiä varten.

Se on myös henkisesti rankka juttu ja muutenkin työläs, usein vielä työssäkäynnin ja perhe-elämän ohella hoidettavaksi.

Meilläkin meni varmaan puoli vuotta jos ei vuosikin, että kaiken sai käytyä läpi, osan myytyä, osan lahjoitettua, osan heitettyä roskiin ja jotain pidettiinkin.[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:14"]

Ja numero 10: Miten niin "tuli" tavaraa lisää? Ei tavara itsekseen "tule". Miksette vieneet samantien jonnekin muualle, kierrätykseen, kirpputorille?

[/quote]

[/quote]

Olen kyllä tehnyt tämän, tiedän siis mistä puhun.  Ja ei, meille ei "tullut" tavaraa.

Ja minä olen tuo, joka ihmetteli, miten tavaraa "tuli".
[/quote]

Komppaan tätä. Olen itse tyhjentänyt useammankin läheisen kuolinpesän, pari osaketta ja neljä omakotitaloa. Pari kuukautta muistaakseni kesti isoin operaatio ja sekin olisi sujunut nopeammin ellei olisi ollut samaan aikaan töissä kauempana ja tuli käytyä paikalla vain viikonloppuisin. Tuttavapiiristä olen huomannut, että jotkut eivät vain millään saa päätöksiä tehdyksi vaan ihmettelevät jonkun säröilleen kahvikupin kanssa tunteja edestakaisin. Kylmästi vain lajittelee kaikki tyylin itselle, kirpparille, varastoon, roskiin. Varastoon vain sillä edellytyksellä että sellainen on ja säilyttämisessä on oikeasti joku järki.

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 13:16"]

Miten sen kuolinpesän voisi muutenkaan tyhjentää, kuin ottamalla niitä tavaroita läpikäytäväksi kotiinsa. Varsinkin jos asuu toissella paikkakunnalla, missä tuo talo on, niin ei ehdi viettää siellä tarpeeksi aikaa.

[/quote]

Meidän suvussa näitä on tyhjennetty siten, että paikalle on kutsuttu lähisuku tiettynä viikonloppuna. Silloin jokainen on ensin ottanut päältä pois mitä on halunnut ja loput on lajiteltu kahteen erään: hyväntekeväisyysjärjestön haettavaksi ja suoraan kaatopaikalle vietäväksi. Omaksi otettavien sijoittamiseen voi mennä aikaa, mutta on omaa tyhmyyttä ottaa enemmän tavaraa, kuin itse tarvitsee, vaikka sillä saattaisikin olla tunnearvoa.

Jatkan vielä. En tosiaan ymmärrä, että joku vitsii raijata sekalaista tavaraa laatikkokaupalla kotiinsa lajiteltavaksi. Ihan kuin se siellä olisi helpompaa tai mukavampaa. Ehkä nämä on sitten sellaisia, joilla muutenkin kaikkeen ryhtyminen vie yhtä paljon aikaa kuin jollain toisella koko asian tekeminen.