Muilla vanhempia, jotka tarjoavat jatkuvasti asioita, mutta jos niitä ottaa vastaan, niin haluavat hallita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä oikeastaan, mutta tunnistan kyllä tyylin.

Oma lapseni ei halua lahjaksi muuta kuin rahaa, mutta en halua rahaa antaa, koska en saa sanoa saatesanoiksi että tämä ei sitten ole päihteisiin tarkoitettua, koska se on ilmeisesti kontrollointia. Olen sitten kiertänyt tämän antamalla ruokakauppoihin lahjakortteja. Tämähän on sitä ihan samaa kontrollointia, mutta kierrettyä sellaista.

Uhrimarttyyrin vinkunoita osa 2.

Tuohan tekee just niin kuin pitää. Sulla taitaa itselläs olla aika isot ongelmat... Hae ammattiapua.

Mun äiti antoi minulle ja siskolleni 10000e. Mitä ikinä sen jälkeen ostinkin, muistutus ettei saa heti kaikkea tuhlata ja onko tuo nyt järkevää ja tivaaminen mitä ostettu. Vaikka siis se raha oli edelleen säästössä ja ihan omiani käytin. Teki mieli antaa rahat takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä! Äiti tuo pyytämättä meille ruokaa kaupasta, josta olen toki todella kiitollinen. Tästä seuraa ensinnäkin lukuisia päiviä, jolloin hän kyselee, oliko mieluisia tuotteita ja aina pitää kehua ja kiitellä monta päivää putkeen. Tämä on siis vielä ihan ok. Hän ei kuitenkaan koskaan vaivaudu perehtymään meidän perheen ruokatottumuksiin, joten aika iso osa ruokatarpeista jää meillä käyttämättä. Esimerkiksi maitotuotteita meillä ei yksinkertaisesti kukaan pysty käyttämään (ei edes haluamisesta kiinni, ja siitä olen sanonut), mutta silti käytetään rahaa turhaan juustoihin, maitoon ja rahkoihin. Lisäksi hän ostelee limsaa, jota meillä ei myöskään kukaan oikein välitä juoda. Sitten jos soitellaan seuraavalla viikolla ja sanon olevani matkalla kauppaan niin suututaan verisesti, koska hän kuitenkin toi meille viikko sitten ruokaa, niin miksi ihmeessä meidän pitää vielä kaupassakin käydä! Eikö kelvannut vai! Ensinnäkin ne ruokatarvikkeet loppuvat ajallaan eivätkä tosiaan kestä ikuisesti ja toiseksi kaupasta on pakko silti hakea esimerkiksi lapsille puuroa jos se on loppu eikä äiti ole niitä meille ostanut. :D

Sitten he tyrkyttävät mökkiään meille kesälomaksi käyttöön jo tammikuusta eteenpäin - tämäkin on täysin ok. Kuitenkin koko mökkiloma menee siihen, että he soittelevat tunnin välein koko sen pari viikkoa että miten siellä menee ja eikö olekin ihanaa olla siellä heidän mökillään. Eli oikeasti monta kertaa päivässä koko loma pitää kiitellä tästä mahdollisuudesta ja vielä hyvin pitkään reissun jälkeenkin. Kiitollisia toki ollaan mutta joskus tuntuisi helpommalta vain maksaa mökistä ja oikeasti nauttia sitten siellä olosta sen sijaan, että tunnin välein joudutaan kiittelemään ja laittamaan kuvia. Raha ei kuitenkaan tietenkään kelpaa.

Meillä vähän sama sukumökin suhteen, joka kuulemma kaikkien käyttöön ja jossa mies on tehnyt paljon , kun eläkeläiset eivät jaksa enää samalla tavalla. Kun tietävät että olemme menossa sinne, niin jännä et just samaan aikaan aina tulevat sinne kysymättä lainkaan onko se meille ok. Lisäksi just jos tulee erimielisyyksiä, niin tekevät selväksi että ei ole meidän mökki, eikä saada päättää mistään asioista muutenkaan mökin suhteen.

Kuitenkin ovat riippuvaisia avusta ja jatkossa vielä enemmän, mutta voipi olla että apu jää saamatta, kun nyt on etsinnässä ikioma mökki... Säälittää vaan kun tiedän että toivoisivat että voisimme jatkaa sukumökillä käymistä, ja siellä hommien tekemistä, mutta minkäs teet kun haluavat hallita kaikkea ja kaikkia, ja ovat täysin sokeita omalle käytökselleen. Todennäköisesti paikka rapistuu, eivätkä he itsekään voi siellä kauaa enää käydä, ja loukkaantuvat vielä verisesti kun kuulevat että ostamme oman mökin. Eli teet niin tai näin, teet väärin kun et suostu tottelemaan heitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä oikeastaan, mutta tunnistan kyllä tyylin.

Oma lapseni ei halua lahjaksi muuta kuin rahaa, mutta en halua rahaa antaa, koska en saa sanoa saatesanoiksi että tämä ei sitten ole päihteisiin tarkoitettua, koska se on ilmeisesti kontrollointia. Olen sitten kiertänyt tämän antamalla ruokakauppoihin lahjakortteja. Tämähän on sitä ihan samaa kontrollointia, mutta kierrettyä sellaista.

Uhrimarttyyrin vinkunoita osa 2.

Tuohan tekee just niin kuin pitää. Sulla taitaa itselläs olla aika isot ongelmat... Hae ammattiapua.

Juu, tällä palstalla heiluu näitä tosi kovia voittajia, kolmella aivosolulla varustettuja.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä! Äiti tuo pyytämättä meille ruokaa kaupasta, josta olen toki todella kiitollinen. Tästä seuraa ensinnäkin lukuisia päiviä, jolloin hän kyselee, oliko mieluisia tuotteita ja aina pitää kehua ja kiitellä monta päivää putkeen. Tämä on siis vielä ihan ok. Hän ei kuitenkaan koskaan vaivaudu perehtymään meidän perheen ruokatottumuksiin, joten aika iso osa ruokatarpeista jää meillä käyttämättä. Esimerkiksi maitotuotteita meillä ei yksinkertaisesti kukaan pysty käyttämään (ei edes haluamisesta kiinni, ja siitä olen sanonut), mutta silti käytetään rahaa turhaan juustoihin, maitoon ja rahkoihin. Lisäksi hän ostelee limsaa, jota meillä ei myöskään kukaan oikein välitä juoda. Sitten jos soitellaan seuraavalla viikolla ja sanon olevani matkalla kauppaan niin suututaan verisesti, koska hän kuitenkin toi meille viikko sitten ruokaa, niin miksi ihmeessä meidän pitää vielä kaupassakin käydä! Eikö kelvannut vai! Ensinnäkin ne ruokatarvikkeet loppuvat ajallaan eivätkä tosiaan kestä ikuisesti ja toiseksi kaupasta on pakko silti hakea esimerkiksi lapsille puuroa jos se on loppu eikä äiti ole niitä meille ostanut. :D

Sitten he tyrkyttävät mökkiään meille kesälomaksi käyttöön jo tammikuusta eteenpäin - tämäkin on täysin ok. Kuitenkin koko mökkiloma menee siihen, että he soittelevat tunnin välein koko sen pari viikkoa että miten siellä menee ja eikö olekin ihanaa olla siellä heidän mökillään. Eli oikeasti monta kertaa päivässä koko loma pitää kiitellä tästä mahdollisuudesta ja vielä hyvin pitkään reissun jälkeenkin. Kiitollisia toki ollaan mutta joskus tuntuisi helpommalta vain maksaa mökistä ja oikeasti nauttia sitten siellä olosta sen sijaan, että tunnin välein joudutaan kiittelemään ja laittamaan kuvia. Raha ei kuitenkaan tietenkään kelpaa.

Miksi et joka kerta vaan työnnä äidillesi takaisin ne ruoat joita ette käytä. Kyllä hän sitten muistaisi ja oppisi.

Hulluja nämä pyhimykseksi tekeytyjät.

En ole mikään uskontojen asiantuntija, mutta eikös tuollainen väkisin "auttaminen" ilman lupaa voidakseen kiristää "auttamisen" kohdetta ole eräänlaista rienaamista? Rienausta missä itse paholainen yrittää verhoutua pyhimyksen vaatteisiin.

No sädekehä ei ainakaan pysy paikoillaan sarvien ollessa paikoillaan kiinni

Joo. Äitini oli vihainen kun ollaan annettu vanha puusohva pois. Se olisi pitänyt tuoda takaisin jos kerran ei enää kelpaa meille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä oikeastaan, mutta tunnistan kyllä tyylin.

Oma lapseni ei halua lahjaksi muuta kuin rahaa, mutta en halua rahaa antaa, koska en saa sanoa saatesanoiksi että tämä ei sitten ole päihteisiin tarkoitettua, koska se on ilmeisesti kontrollointia. Olen sitten kiertänyt tämän antamalla ruokakauppoihin lahjakortteja. Tämähän on sitä ihan samaa kontrollointia, mutta kierrettyä sellaista.

Uhrimarttyyrin vinkunoita osa 2.

Tuohan tekee just niin kuin pitää. Sulla taitaa itselläs olla aika isot ongelmat... Hae ammattiapua.

Ei liity ketjun aloitukseen mitenkään.

Uskomattominta on se, että tähänkin keskusteluun työntävät nenänsä nämä "fitnessvoittajat", jotka ois 1940-luvulla saaneet yksisuuntaisen junamatkan. 

Ei biologia ole mikään syy rakastaa, jos toinen on täysi mulkku!

Hyvä? Paha? Hyvä? Paha? PAHA kirjoitti:

Hulluja nämä pyhimykseksi tekeytyjät.

En ole mikään uskontojen asiantuntija, mutta eikös tuollainen väkisin "auttaminen" ilman lupaa voidakseen kiristää "auttamisen" kohdetta ole eräänlaista rienaamista? Rienausta missä itse paholainen yrittää verhoutua pyhimyksen vaatteisiin.

No sädekehä ei ainakaan pysy paikoillaan sarvien ollessa paikoillaan kiinni

Anoppi on juuri tällainen. Niin pimeä nainen että toista ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Joo. Äitini oli vihainen kun ollaan annettu vanha puusohva pois. Se olisi pitänyt tuoda takaisin jos kerran ei enää kelpaa meille.

Niin ja paljon muutakin vastaavaa. Nykyään jos kysyy jostain tavarasta sanon että joo tallessa on, kun en enää jaksa kuunnella sitä narinaa. Hänellä on vanha ok-talo ääriään myöten täynnä tavaraa (ja ylikin, myös pihavarastot täyteen) ja on meille aina työntämässä tavaraa kun hän ei sitä tarvitse ja on niin täynnä paikat. Silti käytös on tuollaista, olemme ilmeisesti vain tavaransäilytyspaikka hänelle, se mitä meille annetaan ei oikeasti kuulukaan meille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä! Äiti tuo pyytämättä meille ruokaa kaupasta, josta olen toki todella kiitollinen. Tästä seuraa ensinnäkin lukuisia päiviä, jolloin hän kyselee, oliko mieluisia tuotteita ja aina pitää kehua ja kiitellä monta päivää putkeen. Tämä on siis vielä ihan ok. Hän ei kuitenkaan koskaan vaivaudu perehtymään meidän perheen ruokatottumuksiin, joten aika iso osa ruokatarpeista jää meillä käyttämättä. Esimerkiksi maitotuotteita meillä ei yksinkertaisesti kukaan pysty käyttämään (ei edes haluamisesta kiinni, ja siitä olen sanonut), mutta silti käytetään rahaa turhaan juustoihin, maitoon ja rahkoihin. Lisäksi hän ostelee limsaa, jota meillä ei myöskään kukaan oikein välitä juoda. Sitten jos soitellaan seuraavalla viikolla ja sanon olevani matkalla kauppaan niin suututaan verisesti, koska hän kuitenkin toi meille viikko sitten ruokaa, niin miksi ihmeessä meidän pitää vielä kaupassakin käydä! Eikö kelvannut vai! Ensinnäkin ne ruokatarvikkeet loppuvat ajallaan eivätkä tosiaan kestä ikuisesti ja toiseksi kaupasta on pakko silti hakea esimerkiksi lapsille puuroa jos se on loppu eikä äiti ole niitä meille ostanut. :D

Sitten he tyrkyttävät mökkiään meille kesälomaksi käyttöön jo tammikuusta eteenpäin - tämäkin on täysin ok. Kuitenkin koko mökkiloma menee siihen, että he soittelevat tunnin välein koko sen pari viikkoa että miten siellä menee ja eikö olekin ihanaa olla siellä heidän mökillään. Eli oikeasti monta kertaa päivässä koko loma pitää kiitellä tästä mahdollisuudesta ja vielä hyvin pitkään reissun jälkeenkin. Kiitollisia toki ollaan mutta joskus tuntuisi helpommalta vain maksaa mökistä ja oikeasti nauttia sitten siellä olosta sen sijaan, että tunnin välein joudutaan kiittelemään ja laittamaan kuvia. Raha ei kuitenkaan tietenkään kelpaa.

Miksi et joka kerta vaan työnnä äidillesi takaisin ne ruoat joita ette käytä. Kyllä hän sitten muistaisi ja oppisi.

Mielellään tekisinkin näin, mutta käytännössä tämä asia toimii meillä näin:

Äitini tuo meille pyytämättä yllätyksenä kassin tai pari ruokaa. Hän jättää ne meille oven taakse ”koska ei halua häiritä” ja soittaa ajaessaan takaisin kotiin, että jätin teille ruokaa oven taakse. Useimmiten olen tähän aikaan vielä töissä, joten kiitän kovasti ja sanon nostavani tarvikkeet sisälle, kun pääsen kotiin. Sitten alkaa hirveä stressiraivoaminen siitä, että kassissa on kalaa/maitoa/muuta herkästi pilaantuvaa ja että ne pitää saada HETI KYLMÄÄN. Sitten kun minä en yksinkertaisesti pääse töistä aiemmin lähtemään niin äiti soittaa miehelleni ja käskee miehen tulla töistä käymään kotona kesken päivän jotta tarvikkeet saadaan kylmään.

Ja olen kyllä useasti sanonut, ettei voida syödä sitä, tätä ja tota mutta kun äitini ostelee lähinnä tarjousten mukaan hinta edellä niin sillä ei oikeastaan ole mitään väliä, mitä me voimme syödä ja mitä emme. Mutta vaikka halvalla saa niin hukkaan heitettyä rahaahan tuo on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo. Äitini oli vihainen kun ollaan annettu vanha puusohva pois. Se olisi pitänyt tuoda takaisin jos kerran ei enää kelpaa meille.

Niin ja paljon muutakin vastaavaa. Nykyään jos kysyy jostain tavarasta sanon että joo tallessa on, kun en enää jaksa kuunnella sitä narinaa. Hänellä on vanha ok-talo ääriään myöten täynnä tavaraa (ja ylikin, myös pihavarastot täyteen) ja on meille aina työntämässä tavaraa kun hän ei sitä tarvitse ja on niin täynnä paikat. Silti käytös on tuollaista, olemme ilmeisesti vain tavaransäilytyspaikka hänelle, se mitä meille annetaan ei oikeasti kuulukaan meille.

Indian giver.

Kiitokset jälleen kerran vertaistuesta. Kaveripiirissä kukaan ei puju tällaisesta ja esim lapsiperhe-elämän tukiverkoista puhuttaessa isovnahemmat yms nähdään vain positiivisena asiana, joten kuvittelin olevani ainoa jolla marttyyri mummo. Kaikkea tyrkyttämässä ja sitten valitetaan kun ei leikitä hänen pillinsä mukaan. Isäni onneksi on ihan normaali ihminen, mutta valitettavasti äiti toimii portinvartijana siihenkin suuntaan...

Vierailija kirjoitti:

Kiitokset jälleen kerran vertaistuesta. Kaveripiirissä kukaan ei puju tällaisesta ja esim lapsiperhe-elämän tukiverkoista puhuttaessa isovnahemmat yms nähdään vain positiivisena asiana, joten kuvittelin olevani ainoa jolla marttyyri mummo. Kaikkea tyrkyttämässä ja sitten valitetaan kun ei leikitä hänen pillinsä mukaan. Isäni onneksi on ihan normaali ihminen, mutta valitettavasti äiti toimii portinvartijana siihenkin suuntaan...

Mukana ollaan, pidä pintasi ja erityisesti oman elämäsi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä! Äiti tuo pyytämättä meille ruokaa kaupasta, josta olen toki todella kiitollinen. Tästä seuraa ensinnäkin lukuisia päiviä, jolloin hän kyselee, oliko mieluisia tuotteita ja aina pitää kehua ja kiitellä monta päivää putkeen. Tämä on siis vielä ihan ok. Hän ei kuitenkaan koskaan vaivaudu perehtymään meidän perheen ruokatottumuksiin, joten aika iso osa ruokatarpeista jää meillä käyttämättä. Esimerkiksi maitotuotteita meillä ei yksinkertaisesti kukaan pysty käyttämään (ei edes haluamisesta kiinni, ja siitä olen sanonut), mutta silti käytetään rahaa turhaan juustoihin, maitoon ja rahkoihin. Lisäksi hän ostelee limsaa, jota meillä ei myöskään kukaan oikein välitä juoda. Sitten jos soitellaan seuraavalla viikolla ja sanon olevani matkalla kauppaan niin suututaan verisesti, koska hän kuitenkin toi meille viikko sitten ruokaa, niin miksi ihmeessä meidän pitää vielä kaupassakin käydä! Eikö kelvannut vai! Ensinnäkin ne ruokatarvikkeet loppuvat ajallaan eivätkä tosiaan kestä ikuisesti ja toiseksi kaupasta on pakko silti hakea esimerkiksi lapsille puuroa jos se on loppu eikä äiti ole niitä meille ostanut. :D

Sitten he tyrkyttävät mökkiään meille kesälomaksi käyttöön jo tammikuusta eteenpäin - tämäkin on täysin ok. Kuitenkin koko mökkiloma menee siihen, että he soittelevat tunnin välein koko sen pari viikkoa että miten siellä menee ja eikö olekin ihanaa olla siellä heidän mökillään. Eli oikeasti monta kertaa päivässä koko loma pitää kiitellä tästä mahdollisuudesta ja vielä hyvin pitkään reissun jälkeenkin. Kiitollisia toki ollaan mutta joskus tuntuisi helpommalta vain maksaa mökistä ja oikeasti nauttia sitten siellä olosta sen sijaan, että tunnin välein joudutaan kiittelemään ja laittamaan kuvia. Raha ei kuitenkaan tietenkään kelpaa.

Miksi et joka kerta vaan työnnä äidillesi takaisin ne ruoat joita ette käytä. Kyllä hän sitten muistaisi ja oppisi.

Mielellään tekisinkin näin, mutta käytännössä tämä asia toimii meillä näin:

Äitini tuo meille pyytämättä yllätyksenä kassin tai pari ruokaa. Hän jättää ne meille oven taakse ”koska ei halua häiritä” ja soittaa ajaessaan takaisin kotiin, että jätin teille ruokaa oven taakse. Useimmiten olen tähän aikaan vielä töissä, joten kiitän kovasti ja sanon nostavani tarvikkeet sisälle, kun pääsen kotiin. Sitten alkaa hirveä stressiraivoaminen siitä, että kassissa on kalaa/maitoa/muuta herkästi pilaantuvaa ja että ne pitää saada HETI KYLMÄÄN. Sitten kun minä en yksinkertaisesti pääse töistä aiemmin lähtemään niin äiti soittaa miehelleni ja käskee miehen tulla töistä käymään kotona kesken päivän jotta tarvikkeet saadaan kylmään.

Ja olen kyllä useasti sanonut, ettei voida syödä sitä, tätä ja tota mutta kun äitini ostelee lähinnä tarjousten mukaan hinta edellä niin sillä ei oikeastaan ole mitään väliä, mitä me voimme syödä ja mitä emme. Mutta vaikka halvalla saa niin hukkaan heitettyä rahaahan tuo on.

Äitiys kuulostaa kyllä mt-ongelmaiselta... Vaikka kyllä kai kaikki tällä tavalla käyttäytyvät jollain tavalla ovat.

Vierailija kirjoitti:

On. Tarjoutuivat aikanaan ensimmäisen vuokrakämppäni takaajiksi ja muistivat aina riidan tai erimielisyyksien tullessa uhkailla sen verukkeella että lopettavat takaajina olemisen.

Minua ei olisi uhannut kuin yhden kerran - sen jälkeen olisi talo lähtenyt myyntiin ja takaaja hevon kuuseen.

Mutta mistä tuollainen käytös johtuu? Ovatko läheisriippuvaisia? Persoonallisuushäiriöisiä?

Jep, on ostettu ja annettu lapselle talvihaalari ja sitten kiukuspäissään otettu se pois ja viety UFF:n keräykseen. Samoin on lainattu fillari ja sitten käyty hakemassa se pihasta kesken lainan niin ettei päässyt enää työmatkoja polkemaan vaan piti mennä kävelemällä jolloin työmatkaan kului pidempi aika että ehti päiväkodille lasta hakemaan hoidosta. Näin ollen nämä molemmat tempaukset osuivat lapsenlapsen hyvinvointiin, ei suoranaisesti sen aikuisen lapsen, jota halusi hallita. Että sellainen pullantuoksuinen isovanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä! Äiti tuo pyytämättä meille ruokaa kaupasta, josta olen toki todella kiitollinen. Tästä seuraa ensinnäkin lukuisia päiviä, jolloin hän kyselee, oliko mieluisia tuotteita ja aina pitää kehua ja kiitellä monta päivää putkeen. Tämä on siis vielä ihan ok. Hän ei kuitenkaan koskaan vaivaudu perehtymään meidän perheen ruokatottumuksiin, joten aika iso osa ruokatarpeista jää meillä käyttämättä. Esimerkiksi maitotuotteita meillä ei yksinkertaisesti kukaan pysty käyttämään (ei edes haluamisesta kiinni, ja siitä olen sanonut), mutta silti käytetään rahaa turhaan juustoihin, maitoon ja rahkoihin. Lisäksi hän ostelee limsaa, jota meillä ei myöskään kukaan oikein välitä juoda. Sitten jos soitellaan seuraavalla viikolla ja sanon olevani matkalla kauppaan niin suututaan verisesti, koska hän kuitenkin toi meille viikko sitten ruokaa, niin miksi ihmeessä meidän pitää vielä kaupassakin käydä! Eikö kelvannut vai! Ensinnäkin ne ruokatarvikkeet loppuvat ajallaan eivätkä tosiaan kestä ikuisesti ja toiseksi kaupasta on pakko silti hakea esimerkiksi lapsille puuroa jos se on loppu eikä äiti ole niitä meille ostanut. :D

Sitten he tyrkyttävät mökkiään meille kesälomaksi käyttöön jo tammikuusta eteenpäin - tämäkin on täysin ok. Kuitenkin koko mökkiloma menee siihen, että he soittelevat tunnin välein koko sen pari viikkoa että miten siellä menee ja eikö olekin ihanaa olla siellä heidän mökillään. Eli oikeasti monta kertaa päivässä koko loma pitää kiitellä tästä mahdollisuudesta ja vielä hyvin pitkään reissun jälkeenkin. Kiitollisia toki ollaan mutta joskus tuntuisi helpommalta vain maksaa mökistä ja oikeasti nauttia sitten siellä olosta sen sijaan, että tunnin välein joudutaan kiittelemään ja laittamaan kuvia. Raha ei kuitenkaan tietenkään kelpaa.

Miksi et joka kerta vaan työnnä äidillesi takaisin ne ruoat joita ette käytä. Kyllä hän sitten muistaisi ja oppisi.

Mielellään tekisinkin näin, mutta käytännössä tämä asia toimii meillä näin:

Äitini tuo meille pyytämättä yllätyksenä kassin tai pari ruokaa. Hän jättää ne meille oven taakse ”koska ei halua häiritä” ja soittaa ajaessaan takaisin kotiin, että jätin teille ruokaa oven taakse. Useimmiten olen tähän aikaan vielä töissä, joten kiitän kovasti ja sanon nostavani tarvikkeet sisälle, kun pääsen kotiin. Sitten alkaa hirveä stressiraivoaminen siitä, että kassissa on kalaa/maitoa/muuta herkästi pilaantuvaa ja että ne pitää saada HETI KYLMÄÄN. Sitten kun minä en yksinkertaisesti pääse töistä aiemmin lähtemään niin äiti soittaa miehelleni ja käskee miehen tulla töistä käymään kotona kesken päivän jotta tarvikkeet saadaan kylmään.

Ja olen kyllä useasti sanonut, ettei voida syödä sitä, tätä ja tota mutta kun äitini ostelee lähinnä tarjousten mukaan hinta edellä niin sillä ei oikeastaan ole mitään väliä, mitä me voimme syödä ja mitä emme. Mutta vaikka halvalla saa niin hukkaan heitettyä rahaahan tuo on.

Mitä ette voi syödä (tai mielummin ihan kaikki) pakkaat kassiin ja viet yöllä hänen oven taakse ja soitat matkalta kotiin, että en viitsinyt häiritä näin myöhään enää mutta ruokakassisi on ovesi takana.