Lue keskustelun säännöt.
Saako puolisolle kertoa ystävän henkilökohtaisia asioita?
Olin kertonut ystävälleni eräästä kurjasta tilanteesta elämässäni (kyse ei ollut mistään todella vakavasta asiasta, tyyliin jonkun kuolema/sairastuminen, mutta ikävä ihmissuhdeasia kuitenkin). En ollut erikseen sanonut, että tästä ei sitten saa puhua kenenkään kanssa ja jotenkin automaattisesti oletin, että ei ystäväni tästä kenellekään puhuisi. Muutamaa päivää myöhemmin törmäsin yllättävässä tilanteessa ystäväni puolisoon ja ystäväni puoliso tuli kyselemään tuosta kurjasta tilanteesta elämässäni. Yritin vain sopertaa jotain ympäripyöreää ja vaihtaa nopeasti aihetta. Minulle tuli tuosta tosi paha olo. Tuntui, kuin olisin ollut toisen edessä henkisesti aivan alasti ja häpesin ihan valtavasti, että toinen ihminen tuli kyselemään tilanteestani (en edes tiennyt, että hän tiesi elämäntilanteestani). Jäin myös miettimään, oliko ystäväni puoliso kertonut tilanteestani vielä eteenpäin ja spekuloinut sitä mahdollisesti omien ystäviensä kanssa. En tunne ystäväni puolisoa erityisen hyvin, olemme tavanneet hänen kanssaan muutamia kertoja eli emme ole mitenkään läheisiä. Minulle jäi kurja olo ja koen, että ystävä petti luottamukseni kertomalla tuon henkilökohtaisen asiani puolisolleen. Onko ihmisillä yleensä tapana kertoa puolisoilleen ystäviensä henk. koht. asiat? Kertovatko vain naiset ystäviensä asioita puolisoilleen vai tekevätkö miehetkin niin? Onko mielestäsi ok jakaa ystävän elämässä tapahtuvia asioita puolisolle?
ap
Kommentit (675)
Mä oon lakannut kertomasta henkilökohtaisia asioitani heille, jotka ovat jonkun henkilökohtaisen asiani kertoneet eteenpäin. Tämä koskee myös puolisoita.
Ystävieni puolisot eivät ole ystäviäni, emme ole tekemisissä muuten kuin näemme joskus juhlissa tms ohimennen. Miksi minun henkilökohtaiset asiani kuuluisivat heille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tajua muutenkaan, miksi ihmiset salaavat niin paljon asioita. Kerron kyllä puolisolleni ystävieni asioista, en tietenkään jos pyytää olemaan kertomatta eteenpäin tms, mutta ihan yleisesti keskustelemme, että mitä kenellekin kuuluu jne. Olisipa ikävä salailla kaikki asiat omalta puolisolta, ikään kuin niillä olisi edes merkitystä.
Käsi pystyyn ketkä uskoo että TÄLLÄ PALSTALLA on yhteensä näin paljoa naisia jotka eivät juoruilisi kaverien juttuja puolisoilleen ja puolison juttuja kavereilleen?? 😄
Vierailija kirjoitti:
Ei saisi kertoa. Harvalla kuitenkaan on selkärankaa tarpeeksi tähän. Menevät tekopyhästi tuon "meillä ei ole salaisuuksia"- jutun taakse piiloon ihan kuin ystävän henk.koht asioista juoruamatta jättäminen liittyisi siihen mitenkään.
Tämä. Eihän kyse ole pariskunnan välisestä salaisuudesta, vaan toisen osapuolen ystävän salaisuudesta, joka ei liity pariskunnan väleihin mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Ei missään nimessä saisi mutta ainakin itse kerron kaiken miehelleni. Luulisin että kaikki ystäväni tekevät myös näin ja pystyn elämään asian kanssa. Sinkkuystävät varmasti repisivät pelihousunsa mutta en ikinä kertoisi heille että oikeasti jaamme mieheni kanssa kaiken.
Minä kans kerron miesystävälleni ja parille hyvälle ystävälle yhden ystävän toilailut joista hän luulee ettei kukaan (edes miehensä) tiedä. Sitä saa mitä tilaa. Kyllä sen nimittäin näkee ystävän miehen naamasta että kuultu on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopetin omien asioideni kertomisen ystävälleni, kun tajusin että kertoo miehelleen kaikki minun asiat.
Mies on varsinainen juorukello, tehtaassa työssä ja siellä kertoo miesporukassa hyvin hanakasti jutut eteenpäin. Suuri pettymys kun tämä paljastui.
Kerroin ystävälleni, että olen käynyt huorissa. Tämän hän sitten kertoi ei-niin vakavalle moralistiselle tyttöystävälleen. Tähän loppuivat uskoutumiset. Ihan ystävä hän on vieläkin, mutta en kerro asioita, joita ei saa kertoa moralisteille. Ja muuten, itse en kerro hänen tai muidenkaan henkilökohtaisia asioita kenellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle puoliso ja ystävät ovat molemmat yhtä tärkeitä, vaikka tietenkin eri tavalla. Kunnioitan ystäviäni erittäin paljon, enkä todellakaan kerro heidän yksityisasioita puolisolleni. Ja aivan samalla tavoin kunnioitan puolisoani, enkä kerro hänenkään yksityisasioita ystävilleni.
Silloin jos kyse on tilanteesta, joka on ystävän tai puolison lisäksi myös minun yksityisasiani, esimerkiksi ongelmallinen tilanne ystävyyssuhteessani, niin koen minulla olevan oikeuden puhua tällaisesta puolisolleni. Mutta kun on kyse puhtaasti toisen ihmisen asioista, esimerkiksi ystäväni minulle luottamuksella kertomista elämänsä ongelmista, niin niistä en koskaan puhu kenellekään muulle. En edes puolisolleni.
En ymmärrä ollenkaan näitä ihmisiä, jotka juoruamalla pettävät ystäviensä luottamuksen. Ettekö te kunnioita ystäviänne ollenkaan? Miksi edes jatkatte ystävyyssuhteitanne, jos kerran ystävänne merkitsevät teille noin vähän?
Vierailija kirjoitti:
Moni kertoo. Halusit tai et. Nyt vaan sait asian selville.
En haluaisi sanoa tätä mutta ikävä kyllä taidat olla oikeassa. On huomattava sellaisetkin asiat joista meistä itse jokaisen tulisi tajuta, että se tai ne on tarkoiettu pideäväksi omanan tietonamme ja pidetäviänä salassa, eikä kertoa eteenpäin, vaikka sen/ ne sinulle uskonut kertoja ei olsi erikseen alleviivannut ja korostanut sen tai niiden pitämistä salassa.
Sinkkumies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta on iso ero, kertooko puolisolle jonkun asian tavalla A vai tavalla B:
A:
-Tavattiin tänään Emmin kanssa.
-Mitäs Emmille kuuluu?
-Ei kovin hyvää. Emmin äiti on sairastunut vakavasti, tilanne on muutenkin vaikea ja Emmi on ymmärrettävästi aika hajalla. Yritin parhaani mukaan kuunnella ja lohduttaa, kun Emmi halusi puhua aiheesta.
-Onpa tosi kurja tuo Emmin tilanne. Oot kyllä hyvä ystävä, kun haluat olla tukena.
B:
-Tavattiin tänään Emmin kanssa.
-Mitäs Emmille kuuluu?
-Et usko. Emmin äidiltä löydettiin tosi harvinainen, aggressiivinen syöpä ja se on nyt sairaalassa hoidettavana. Saa nähdä toipuuko edes. Emmin isäpuoli on nyt sairaudesta kuultuaan päättänyt jättää vaimonsa, mutta on kertonut asian vasta Emmille muttei ole saanut sanottua Emmin äidille. Emmi on tästä ihan hajalla, itki koko tapaamisen kun nähtiin ja miettii, kertooko itse äidilleen vai ei...
-ihmiset kertovat isot jutut, koska ne nyt vaan ovat kiinnostavia monista (joku on raskaana, mennyt naimisiin, kuollut tms)
-ihmiset kertovat oudot jutut, koska haluavat hämmästellä puolisolle asiaa/hämmästellä yhdessä
-ihmiset kertovat hauskat jutut, koska haluavat naurattaa puolisoakin
-ihmiset kertovat pienet jutut, koska eivät ajattele sellaisen kertomisen loukkaavan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu asiasta. Itse en pidä juoruilusta. Enben vanhaan sanottiin juoruilijalle pistä hame päälle, jos toisten asiat juoruttiin.
Rikosta en salaisi enkä pettämistä vaan heti kertoisin eteenpäin ja asian osaisille.
ei sais mut silti ihmiset niin tekee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä ainakaan kerro. Minullehan ne asiat on uskottu, eikä miehelleni. Myöskään mieheni ei kerro hänen ystäviensä henkilökohtaisia asioita minulle.
Ei koskaan, hyvänen aika! Aivan itsestäänselvä asia. Ystävän luottamusta ei petetä, ei missään olosuhteissa. Ainoa poikkeus jos ystävä hengenvaarassa ja joku tietosi auttaisi esimerkiksi pelastushenkilökuntaa . Ei muuten, ei koskaan luottamuksellisten tietojen levittelyä kenellekään ja puoliso ei ole mikään poikkeus tässä asiassa.
Itse kerron ystävilleni vain ja ainoastaan asioita jotka kestävät päivänvalon .
No en todellakaan kerro mitään henkilökohtaista asiaa. Jotain yleisluonteista tietysti voi kertoa tyyliin se ja se löysi uuden työpaikan jne...
Kerron kumppanilleni yleensä asioita ystäväpiiristäni, mutta en siinä tapauksessa, jos toinen on avautunut henkilökohtaisesti kahden kesken tai pyytänyt vielä erikseen, ettei juttu leviäisi. Osaan säilyttää salaisuuden. Samoin en kerro kumppanin asioita, jos ne ovat henkilökohtaisia. Raskaita aiheita en kerro kenellekään, oli kertoja kuka tahansa.
Kyllä mä kerron, mutta en koskaan sellaisia joiden paljastumisesta voisi ystävälle olla tosiasiassa haittaa. Saatan myös kysyä ystävältä että onko ok jos kerron puolisolleni. Esim. jos ystäväni kertoisi että hänellä on ollut tässä sivusuhde jonkun työkaverin kanssa, niin en kertoisi, mutta olen kertonut että ystävän lapsi on masentunut.
Turhaa jeesustelua tuollainen "parisuhteessa ei ole mitään salaisuuksia!" ja lisäksi tekopyhää. Kaikilla ihmisillä on salaisuuksia, kaikissa ihmissuhteissaan. Joka muuta väittää, valehtelee.