Lue keskustelun säännöt.
Saako puolisolle kertoa ystävän henkilökohtaisia asioita?
Olin kertonut ystävälleni eräästä kurjasta tilanteesta elämässäni (kyse ei ollut mistään todella vakavasta asiasta, tyyliin jonkun kuolema/sairastuminen, mutta ikävä ihmissuhdeasia kuitenkin). En ollut erikseen sanonut, että tästä ei sitten saa puhua kenenkään kanssa ja jotenkin automaattisesti oletin, että ei ystäväni tästä kenellekään puhuisi. Muutamaa päivää myöhemmin törmäsin yllättävässä tilanteessa ystäväni puolisoon ja ystäväni puoliso tuli kyselemään tuosta kurjasta tilanteesta elämässäni. Yritin vain sopertaa jotain ympäripyöreää ja vaihtaa nopeasti aihetta. Minulle tuli tuosta tosi paha olo. Tuntui, kuin olisin ollut toisen edessä henkisesti aivan alasti ja häpesin ihan valtavasti, että toinen ihminen tuli kyselemään tilanteestani (en edes tiennyt, että hän tiesi elämäntilanteestani). Jäin myös miettimään, oliko ystäväni puoliso kertonut tilanteestani vielä eteenpäin ja spekuloinut sitä mahdollisesti omien ystäviensä kanssa. En tunne ystäväni puolisoa erityisen hyvin, olemme tavanneet hänen kanssaan muutamia kertoja eli emme ole mitenkään läheisiä. Minulle jäi kurja olo ja koen, että ystävä petti luottamukseni kertomalla tuon henkilökohtaisen asiani puolisolleen. Onko ihmisillä yleensä tapana kertoa puolisoilleen ystäviensä henk. koht. asiat? Kertovatko vain naiset ystäviensä asioita puolisoilleen vai tekevätkö miehetkin niin? Onko mielestäsi ok jakaa ystävän elämässä tapahtuvia asioita puolisolle?
ap
Kommentit (675)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
omasta kokemuksesta voin sanoa että varmaan kaikki tuntemani naiset tekevät tuota. harva sitä ääneen myöntää, mutta kyllä mies saa kuulla muiden elämästä ne mehukkaat tai oudot jutut.
Mieheltä ne mehukkaat jutut harvemmin sitten siirtyvät eteenpäin, onneksi.
Vain miehen omille kavereille, sehän helpotus!
Ja miehen kavereilta tietenkin heidän puolisoilleen, koska heillä ei parisuhteissaan ole salaisuuksia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästäkinw syystä potkaisin yhden tomppelin elämästäni, koska kertoi kertovansa kaiken äijälleen. Sai mennä.
Saako vastaavasti ystävälle kertoa puolison henkilökohtaisia asioita? Miettikääpä kuinka tämä luistaa toisin päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä oli silmiä avaava keskustelu. Mulle on ollut itsestään selvää että ystävien yhtään arempia asioita ei kerrota puolisolle, vaikka sitä ei edes erikseen kiellettäisi. Mulla ei tulisi edes mieleen sanoa erikseen että älä muuten kerro puolisollesikaan, mielestäni itsestään selvää ja oletusarvoista.
Mutta kai sitä pitää alkaa varomaan ja varmistelemaan, jos vaikka jotkut ystävistäni ovatkin niitä joilla "ei ole salaisuuksia puolisoltaan" tai ovat niin symbioosissa puolisonsa kanssa etteivät ymmärrä olevansa erillisiä yksilöitä enää. Saatan avautua luottamuksella ystävälle mutta ei todellakaan tarkoita että kertoisin niitä myös hänen puolisolle.
Voit pyytää mitä lupauksia tahansa ystävältäni, mutta ei ne mitään takaa. Jos oikeasti et halua että asioitasi ei levitetä, niin älä kerro kenellekään.
Lienet introvertti ja ihmisvihaaja.
Surujen ja ilojen jakaminen on mukavaa ja tärkeimpiä puolia ystävyydessä. Muutaman suupaltin mulkvistin takia en todellakaan aio noista luopua. Mokata voi menettää kerran, pyytää anteeksi ja korjata tapansa. Jos mokaa tuossa toistamiseen, luottamus on mennyt ja ystävyys on sitten siinä.
Olen jo 54-vuotias, minulla on paljon ystäviä, ja kertaakaan ei ole kukasn jäänyt kahdesti kiinni lavertelusta. Yleensä siis ihmiset pyrkivät toimimaan oikein ja pitämään salaisuudet.
Ei tulisi mieleenikään kertoa ystävieni henkilökohtaisia asioita puolisolleni! Vain yleistason kuulumisia voisin puolisolleni kertoa, tyyliin "Maisa oli ollut lomalla Italiassa, ja Maisan näyttämien matkakuvien myötä tuli nyt tuli itsellekin matkakuume". Joskus olen saanut tietää jonkun oman ystäväni kertoneen asioitani puolisolleen tai sisarukselleen, ja tämä on kyllä aina ihan järjetön pettymys ystävään ja hänen luotettavuuteensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä syystä en halua ystäväni miehen ja oman mieheni edes tutustuvan. Olin aika villi sinkkuna ja ystäväni mies on paheksunut sitä.
Ystäväni miettii kaiken lisäksi vähän väliä eroa. Tiedän, että eronsa jälkeen mies juoruisi kaikki entiset asiani omalle miehelleni jos he tuntisivat. Ei kiitos!
Mikset voi ihan itse olla puolisollesi rehellinen? En ymmärrä ollenkaan tuollaista menneisyyden salailua.
Meillä (ikää noin 30v) avioon mennessä sovittiin mennyt on mennyttä, nyt on nyt. Eihän ihmettelyistä/ riidoista jne olisi koskaan tullut loppua, jos kumpikaan on vähänkään mustasukkaista laatua. Aina kannattaa katsoa eteenpäin. Luottamukseen kuuluu arvostus ja hyväksyntä. Salaisuuksia ja arkaluontoisia asioita kannattaa harkita hyvin tarkkaan kenelle kerrot. Muitten salaisuuksia ei kenellekkään.
Sama täällä. Ystäväni ex-mies juorusi nuoruudentoilailuja miehelleni ja parille muullekin kaveriporukan miehelle lähes 10v jälkeen. Mies tiesi että olen ollut nuorena villimpi ja sittemmin kasvanut aikuiseksi ja rauhoittunut ja oli ok asian kanssa, mutta nimenomaan ei olisi halunnut kuulla kaikkia yksityiskohtia noin vanhoista asioista..
Minun ystäväni kertoo (ainakin) veljensä vaimolle kaikki henkilökohtaiset asiani! Annoin ymmärtää, että en oikein arvosta tapaa, mutta hän selitti, että veljen vaimo ei kyllä kerro muille kuin tälle veljelle, joka ei kerro kenellekään. 🙄
Suuremmat salaisuudet kerron nykyään ihan muille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä voi kertoa, tietysti olettaen, jos ystävä on kertonut ne luottamuksellisesti, ei puoliso niitä juorua eteenpäin.
Kyllä minä kerron pääpiirteittäin, jotta puoliso tietää suunnilleen missä mennään. Näkeehän hän minusta, jos joku asia vaivaa. Tarkkaan en kerro. Mutta kun puoliso tietää että kaverillani on vaikeaa, hän ymmärtää paremmin esimerkiksi pitkät puhelut outoihin aikoihin, tarpeen istua joskus ystävän luona yöhön asti jne. Ja osaa tukea minua.
Minulla on ystävä, jolla on ollut varsin vaikea elämä muutenkin, syntymästään saakka. Hän ei ole suomalainen, mutta on asunut täällä jo kauan. Hänellä on ollut parisuhdeongelmia, eroja ja hän kokee ahdistusta jos parisuhdetta ei ole. Hänellä on ollut ongelmia myös työpaikalla, hän on kokenut lähestulkoon loppuunpalamisen ja käy kaikkien ongelmiensa takia terapiassa. Olen hyvä kuuntelija, mutta jollekin minunkin pitää päästä näistä murheista edes vähän avautumaan. Kerron pääpiirteittäin, mutten mene yksityiskohtiin eikä ne puolisoani kiinnostaisikaan.
Eikä puolisoni ikinä menisi ystävältäni kysymään tämän vaikeuksista, saati kertomaan niistä ulkopuolisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei saa, mutta kaikki tätä tekevät. En luota enää ihmisiin.
Miksi ihmiset kertovat kavereilleen hiivoistaan, sukupuolitaudeistaan tai millaista seksiä oli jonkun kanssa??
Eikö teillä ole mitään filtteriä?
Miksi ketään kiinnostaisi sinun hiivasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi Harvey Weinsteinin ystävät olivat luotettavia eivätkä kertoneet hänen asioistaan eteenpäin.
Riippuu mitä kertoo ja miten kertoo.
Ystävä kertoo syövästään ja on kuolemassa siihen 6kk sisällä. Menet kotiin ja itket lohduttomasti, mutta puolisolle ei saa kertoa miksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On voinut kertoa muille ystävilleenkin. Minulla on kaveri, jolle olen kertonut vain asioita, joiden julkisuus ei haittaisi minua.
Hän on kertonut hyvin intiimejä ja rankkoja asioita ystäviensä elämistä. Moitin asiasta, mutta hän näki sen vain semmosena normaalina asiana, ”statuspäivityksenä”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen varmaan nyt AV:n mittapuulla outo, kun mun mielestä ei ilman lupaa saisi ystävän asioita kertoa edes omalle miehelle.
Et saisi, koska ystävälläsi ja miehelläsi ei ole suhdetta. Sinulla ja ytävälläsi on ystävyyssuhde ja ystävyys kattaa toisen yksityisasioiden salaisuutena pitämisen.
Tuon takia en kerro pariutuneille yhtään mitään, koska he lörpöttelisivät miehilleen ja minun asiani eivät heidän miehilleen kuulu.
Sinkut ovat kokemukseni innokkaampia jakamaan ystäviensä jutut toisille ystävilleen.
parempi kun ei sano mittää....itse pidän mölyt mahassa..omana tietona...päässyt aina helpommalla...
Jo paljaalla silmällä nähtävät asiat kerron (esim. Muuttaneet erilleen tai on raskaana, jos maha jo selvästi näkyy). Muuten kerron jotain,mutta en yksityiskohtia " juttelin Lissun kanssa, sillä oli ollut parisuhteessa aika raskasta" (mutta jätän riidan yksityiskohdat kertomatta tai sen, että harkitsee eroa).
Minusta olisi aika outoa, jos ei kertoisi puolisolle mitään mitä kavereiden kuulumisia tai mitä on yhdessä tehty (eli omia tekemisiä). Mutta toisaalta yksityiskohdat on luottamuksellisia.
Kerroin aiemmin parisuhteeni ongelmista ystävälleni. Kävi sitten niin, että ystäväni erosi miehestään. Mies sairastui psyykkisesti. Olipa sitten melkoinen yllätys, kun se mies rupesi minulle(-kin ) lähettelemään viestejä, joissa mm. kertoi minun parisuhdejutuistani. Niistä, jotka olin luottamuksella, sydänverelläni, kertonut ystävälleni. Se oli suorastaan piinaavaa.
Voin kertoa, että kyllä meni luotto ystävääni. Puhuimme asiasta monta kertaa. Kerroin, että olen hänelle avautunut, enkä ymmärrä, miksi hän oli miehelleen juorunnut. Ystävä pyysi anteeksi. Annoinkin, sillä en halua kerryttää katkeruutta itseeni.
Olemme edelleen ystäviä. Ihan kaikkea en enää kerro hänelle. Sen opin, vaikka uskon, että ystävänikin oppi tästä paljon.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset kertovat kavereilleen hiivoistaan, sukupuolitaudeistaan tai millaista seksiä oli jonkun kanssa??
Eikö teillä ole mitään filtteriä?
Miksi ketään kiinnostaisi sinun hiivasi?
Me avaudutaan ystävien kanssa myös elämän hankalista asioista, joihin kuuluu myös sairaudet. Esimerkiksi pitkittynyt hiiva vaikuttaa elämään monin tavoin ja hankaloittaa asioita ja on hyvä päästä purkamaan ja saamaan tukea.
Minua kiinnostaa ystävien oikeat kuulumiset, ei vain kiiltokuvaelämä.
Vain miehen omille kavereille, sehän helpotus!