Voiko ihminen olla älykäs, vaikka olisikin surkea matematiikassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen verrannut matemaattisesti lahjakkaan ja lahjattoman loogista päättelyä ja niissä on ollut huima ero. Matemaattisesti lahjakkaan ajatukset kulkevat pisteestä A pisteeseen B hyvin suoraan, leikaten pois mielestään epäoleelliset seikat ja tulos on jäykkä ja järkähtämätön. Kivi on kivi. Se on kova. Matemaattisesti lahjattoman ajatukset taas haahuilevat jokaisen pikku seikan kautta ja kaikki tuntuu vaikuttavan kaikkeen. Onko kivi sittenkään kivi, kun ei voi tietää mitä ääntä kivi pitäisi? Onko kivi oikeasti pehmeä, mutta kovettuu kun sitä koskettaa? Tuota jälkimmäistä henkilöä ihmiset pitävät yleisesti melko tyhmänä, vaikka eivät tiedä hänen matemaattisesta lahjattomuudesta.

Kuvailemasi matemaattisesti lahjakas ihminen on sormi suussa kun maailma ei tomikaan sillä tavalla kuin hän on sen laskenut. Tämä on se syy miksi tarvitaan muunlaista älyä kuin pelkkä matemaattisuus, ja hokeminen että kivi on kova.

Parhaimmillaanhan matematiikka on luovaa toimintaa, ja aina uuden keksimistä ja soveltamista. Moni itseään matikkatyperyksenä pitävä onkin oikeasti matemaattisesti lahjakas. Hän vain on jostain syystä pudonnut kelaksta, koska kolulmatikka on tylsää ja epäluovaa kaavojen toistamista.

Kyllä juuri näin! Vastaavasti vielä pitkässä matematiikassakin voi pärjätä suhteellisen hyvin pelkän hyvän muistin varassa ymmärtämättä lainkaan juuri mitään. Varsinaista päättelyähän ei siinä vielä juuri tarvitse. Riittää kunhan muistaa, että tässä tilanteessa piti tehdä näin ja varsinaiset laskutoimitukset ovat sitä samaa kerto-, jako- ja ynnäyslaskuja. Vaikeimmat tehdään laskimella. Tälläinen on ehkä toki harvinaisempaa, mutta voi mennä näinkin.

Vierailija kirjoitti:

Entä toisinpäin? Tunnen matemaattisesti hyvin lahjakkaita henkilöitä, jotka muuten antavat itsestään todella yksinkertaisen kuvan. Eivät ymmärrä syvällisesti muita asioita kuin sen matematiikan.

Minä taas viestisi perusteella tiedän, että sinulla ei yksinkertaisesti ole eväitä tehdä tuon kaltaisiaa johtopäätöksiä. Kirjoitat mitä sattuu asioista joista et mitään tiedä, etkä tunne yhtään matemaattisesti lahjakasta ihmistä.

Pelkästään lause "Eivät ymmärrä syvällisesti muita asioita kuin sen matematiikan" osoittaa, että olet enemmän kuin vähän jälkeenjäänyt. Hehe "vain sen matematiikan." :-D

Sinä tunnet kenties pari ihmistä, jotka osaavat hieman sinua nopeammin laskea numeroilla päässään. Se on alakoulun 2-luokan tason laskentoa.

Matemaattisesti lahjakas ihminen osaa

* ajatella loogisesti ja symbolisesti määrällisiä, tilallisia ja abstrakteja asioiden välisiä suhteita

* havaita, visualisoida ja yleistää numeerisia ja ei-numeerisia rakenteita ja suhteita

* järkeillä analyyttisesti, johdonmukaisesti ja induktiivisesti

* kääntää järkeilyprosessit tarvittaessa takaperin ja vaihtaa menetelmiä joustavasti mutta systemaattisesti

* työskennellä, kommunikoida ja perustella matemaattisia käsitteitä luovilla ja intuitiivisilla tavoille sekä verbaalisesti että kirjallisesti

* siirtää osaamistaan täysin uusiin tilanteisiin

* muotoilla matemaattisia kysymyksiä jotka laajentavat tai soveltavat olemassa olevia käsitteitä

* organisoida dataa ja informaatiota useilla tavoilla ja suodattaa epärelevantin datan pois

* omaksuu matemaattiset käsitteet ja strategiat nopeasti

Matemaattinen lahjakkuus on luovuutta ja selkeää päättelyä, ja se perustuu aina olemassa oleviin ja esiin nouseviin faktoihin.

Sinä et ole päässyt alakoulun 2-luokan (eli 8-vuotiaan) tasolta eteenpäin.

Voi. Samoin voi olla hyvä matematiikassa vaikkei olisikaan älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla. Ei kaikki ole noin mustavalkoista. Tiedän äärimmäisen musikaalisia ja liikunnallisesti lahjakkaita ihmisiä ketkä eivät osaa valssia. Vähän sama kuin sanoisi, että jos ei osaa tanssia kertoo se rytmitajun puutteesta. Osaamiseen (mihin tahansa) vaikuttavat lukuisat eri asiat, kuten keskittymiskyky, muisti ja kyky hallita omia hermoja.

Ihmisellä voi olla hyvä rytmitaju, vaikka motoriset taidot eivät riittäisi jonkun soittiminen soittamiseen tai oikeaoppimisiin tanssiaskeleisiin. Samalla tavalla jollakin voi olla hyvä avaruudellinen hahmotuskyky, vaikka puutteet kognitiivisissa taidoissa tekisivät laskusääntöjen muistamisesta ja uuden oppimisesta vaikeaa. Pitää myös muistaa, että tapamme oppia matematiikkaa on hyvin rajoittunutta. Sitä voisi opettaa myös hyvin eri tavalla, ei pelkkinä laskukaavoina (laskuoppi), vaan myös vaikka piirtämällä tai tarinoilla. Kaikki eivät pärjää laskuopissa, vaikka kappaleet kääntyisivätkin päässä vaivattomasti.

"Pekka meni Hölmölään. Pekkaa vastaan käveli 7 naista keillä jokaisella oli selässään kassi missä oli jokaisessa 7 kissaa. Kuinka monta ihmistä meni Hölmölään?" 

Vastaavasti voisi sanoa, että Pekan kanssa Hölmölään menivät 7 naista... ja kysyä kuinka monta olentoa matkasi Hölmölään? Tämän voi esittää niin funktiona kuin tarinana, kuten lähes kaiken muunkin. Sitähän matemaattinen mallintaminen on, että osaa muuttaa konkretian funktioiksi. 

Opetuksen taso vaikuttaa suuresti tuohon. Moni luulee olevansa huono matematiikassa vaikka kyse on surkeasta opetuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. On olemassa "akalkulia", "numerosokeus", ynnä muita spesifejä tiloja. Muu älykkyys saattaa toimia priimasti. Ongelmat voi olla todella spesifejä ja vaikeita muille käsittää. Itsellä esim. matemaattiset taidot nolla mutta kassa täsmää tarkasti jos teen kassatyötä. Yliopistokin onnistui.

Kuten hahmotushäiriöt, jotka estävät tehokkaasti älykkyyttä.

Moni on ihan hyvä myös siinä matematiikassa kun on hyvä opettaja. Osan (suuren osan?) matikan opettajien tarkoitus vaikuttaa olevan pikemminkin oman älykkyytensä viestittäminen, kuin se että kukaan oppisi mitään. Laskut vedetään läpi niin nopeasti että kukaan ei pysy mukana ja lopuksi hymyillään siinä taulun vieressä kuin oltaisiin kerrottu joku hauska vitsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla. Ei kaikki ole noin mustavalkoista. Tiedän äärimmäisen musikaalisia ja liikunnallisesti lahjakkaita ihmisiä ketkä eivät osaa valssia. Vähän sama kuin sanoisi, että jos ei osaa tanssia kertoo se rytmitajun puutteesta. Osaamiseen (mihin tahansa) vaikuttavat lukuisat eri asiat, kuten keskittymiskyky, muisti ja kyky hallita omia hermoja.

Ihmisellä voi olla hyvä rytmitaju, vaikka motoriset taidot eivät riittäisi jonkun soittiminen soittamiseen tai oikeaoppimisiin tanssiaskeleisiin. Samalla tavalla jollakin voi olla hyvä avaruudellinen hahmotuskyky, vaikka puutteet kognitiivisissa taidoissa tekisivät laskusääntöjen muistamisesta ja uuden oppimisesta vaikeaa. Pitää myös muistaa, että tapamme oppia matematiikkaa on hyvin rajoittunutta. Sitä voisi opettaa myös hyvin eri tavalla, ei pelkkinä laskukaavoina (laskuoppi), vaan myös vaikka piirtämällä tai tarinoilla. Kaikki eivät pärjää laskuopissa, vaikka kappaleet kääntyisivätkin päässä vaivattomasti.

"Pekka meni Hölmölään. Pekkaa vastaan käveli 7 naista keillä jokaisella oli selässään kassi missä oli jokaisessa 7 kissaa. Kuinka monta ihmistä meni Hölmölään?" 

Vastaavasti voisi sanoa, että Pekan kanssa Hölmölään menivät 7 naista... ja kysyä kuinka monta olentoa matkasi Hölmölään? Tämän voi esittää niin funktiona kuin tarinana, kuten lähes kaiken muunkin. Sitähän matemaattinen mallintaminen on, että osaa muuttaa konkretian funktioiksi. 

Pekka meni Hölmölään ja vastaan tuli 7 naista kasseineen ja kissoineen. Pekka siis meni yksin Hölmölään. Ei voi sanoa että Pekan kanssa meni 7 naista ja kysyä montako olentoa Hölmölään meni.

Olen surkea matematiikassa, mutta opettelen arabiaa ilman ongelmia. Olen varmasti suorastaan idiootti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla. Ei kaikki ole noin mustavalkoista. Tiedän äärimmäisen musikaalisia ja liikunnallisesti lahjakkaita ihmisiä ketkä eivät osaa valssia. Vähän sama kuin sanoisi, että jos ei osaa tanssia kertoo se rytmitajun puutteesta. Osaamiseen (mihin tahansa) vaikuttavat lukuisat eri asiat, kuten keskittymiskyky, muisti ja kyky hallita omia hermoja.

Ihmisellä voi olla hyvä rytmitaju, vaikka motoriset taidot eivät riittäisi jonkun soittiminen soittamiseen tai oikeaoppimisiin tanssiaskeleisiin. Samalla tavalla jollakin voi olla hyvä avaruudellinen hahmotuskyky, vaikka puutteet kognitiivisissa taidoissa tekisivät laskusääntöjen muistamisesta ja uuden oppimisesta vaikeaa. Pitää myös muistaa, että tapamme oppia matematiikkaa on hyvin rajoittunutta. Sitä voisi opettaa myös hyvin eri tavalla, ei pelkkinä laskukaavoina (laskuoppi), vaan myös vaikka piirtämällä tai tarinoilla. Kaikki eivät pärjää laskuopissa, vaikka kappaleet kääntyisivätkin päässä vaivattomasti.

"Pekka meni Hölmölään. Pekkaa vastaan käveli 7 naista keillä jokaisella oli selässään kassi missä oli jokaisessa 7 kissaa. Kuinka monta ihmistä meni Hölmölään?" 

Vastaavasti voisi sanoa, että Pekan kanssa Hölmölään menivät 7 naista... ja kysyä kuinka monta olentoa matkasi Hölmölään? Tämän voi esittää niin funktiona kuin tarinana, kuten lähes kaiken muunkin. Sitähän matemaattinen mallintaminen on, että osaa muuttaa konkretian funktioiksi. 

Pekka meni Hölmölään ja vastaan tuli 7 naista kasseineen ja kissoineen. Pekka siis meni yksin Hölmölään. Ei voi sanoa että Pekan kanssa meni 7 naista ja kysyä montako olentoa Hölmölään meni.

Kyse olikin kahdesta eri tarinasta. Ensimmäisessä Pekka menee yksin Hölmölään, ja toisessa hänen kanssaan menee 56 olentoa (naiset plus kissat). En keksinyt parempaa sanaa kuin olento, viittasin tällä ihmisiin plus eläimiin.

Vierailija kirjoitti:

Voi. Vaikkakin matemaattiset taidot yleensä korreloivat ongelmaratkaisukyvyn ja yleisen älykkyyden kanssa niin huonot matematiikan taidot eivät sulje pois älykkyyttä ja kaikki, jotka ovat hyviä eivät matikassa eivät välttämättä ole kovin älykkäitä.

En tiedä, mitä tarkoitat "kovin älykkäällä", mutta jos joku on erittäin hyvä matematiikassa, niin kyllä se tarkoittaa aika lailla automaattisesti sitä, että henkilö on keskivertoa älykkäämpi. Koulussa matematiikan taidot ovat melko varmasti eniten yleisen älykkyyden kanssa korreloiva tekijä. Ja yleensä ne, jotka ovat kielellisesti erittäin älykkäitä, ovat myös matemaattis-loogisessa älykkyydessä yli keskiverron.

Kääntäen, jos joku on surkea tai reilusti keskivertoa huonompi matematiikassa, niin ei hän voi olla ainakaan huippuälykäs. Voi olla keskivertoa älykkäämpi, mutta ei huomattavasti keskivertoa älykkäämpi.

USA:ssa SAT-kokeet on kai jaoteltu verbaaliseen ja ei-verbaaliseen osioon, ja kokonaistulos ei voi mitenkään olla reilusti keskiverto parempi, jos toinen osio on hyvin heikko. Ja SAT-kokeet korreloivat vahvasti ÄO-testien kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä toisinpäin? Tunnen matemaattisesti hyvin lahjakkaita henkilöitä, jotka muuten antavat itsestään todella yksinkertaisen kuvan. Eivät ymmärrä syvällisesti muita asioita kuin sen matematiikan.

Minä taas viestisi perusteella tiedän, että sinulla ei yksinkertaisesti ole eväitä tehdä tuon kaltaisiaa johtopäätöksiä. Kirjoitat mitä sattuu asioista joista et mitään tiedä, etkä tunne yhtään matemaattisesti lahjakasta ihmistä.

Pelkästään lause "Eivät ymmärrä syvällisesti muita asioita kuin sen matematiikan" osoittaa, että olet enemmän kuin vähän jälkeenjäänyt. Hehe "vain sen matematiikan." :-D

Sinä tunnet kenties pari ihmistä, jotka osaavat hieman sinua nopeammin laskea numeroilla päässään. Se on alakoulun 2-luokan tason laskentoa.

Matemaattisesti lahjakas ihminen osaa

* ajatella loogisesti ja symbolisesti määrällisiä, tilallisia ja abstrakteja asioiden välisiä suhteita

* havaita, visualisoida ja yleistää numeerisia ja ei-numeerisia rakenteita ja suhteita

* järkeillä analyyttisesti, johdonmukaisesti ja induktiivisesti

* kääntää järkeilyprosessit tarvittaessa takaperin ja vaihtaa menetelmiä joustavasti mutta systemaattisesti

* työskennellä, kommunikoida ja perustella matemaattisia käsitteitä luovilla ja intuitiivisilla tavoille sekä verbaalisesti että kirjallisesti

* siirtää osaamistaan täysin uusiin tilanteisiin

* muotoilla matemaattisia kysymyksiä jotka laajentavat tai soveltavat olemassa olevia käsitteitä

* organisoida dataa ja informaatiota useilla tavoilla ja suodattaa epärelevantin datan pois

* omaksuu matemaattiset käsitteet ja strategiat nopeasti

Matemaattinen lahjakkuus on luovuutta ja selkeää päättelyä, ja se perustuu aina olemassa oleviin ja esiin nouseviin faktoihin.

Sinä et ole päässyt alakoulun 2-luokan (eli 8-vuotiaan) tasolta eteenpäin.

Puhut asiaa. Mutta matemaattisesti huippulahjakkaat voivat olla usein lievästi autistisia, joten heistä voi tulla varmaan sen takia jollekin keskivertoihmiselle keskustelussa vaikutelma, etteivät ole "syvällisiä".

Varsinkin naiset usein kokevat syvällisyyden tarkoittavan hyvää keskustelutaitoa ja/tai tunneälyä, ja jos mies ei ole noissa asioissa niin hyvä, niin he sitten ajattelevat, että tuo mies ei ole syvällinen.

Ihminen ei voi olla älykäs, jos ei ole hyvä matematiikassa. Hyvä ehkä jollain osa-alueilla, mutta ei älyllisesti lahjakas.

Yleensä netissä älykkyyden mittari on englannin kielen taito.

Ei voi. Kyllä älykkäät ovat vähintään keskinkertaisia matematiikassa, vaikka se ei kiinnostaisi. Jos päättää olevansa surkea jossakin, se on vain älyllistä laiskuutta. Oikeasti älykäs opettelee asiaa, kunnes osaa riittävästi (vaikka ei kiinnostaisikaan).

Vierailija kirjoitti:

Voivat totta kai.

Olet kyllä väärässä sosiaalisen älykkyyden suhteen, se on todellinen ominaisuus, joka vaatii aivan samalla lailla loogista päättelyä kuin vaikka matemaattinen tai kielellinen älykkyyskin. Toki se edellyttää myös herkkävaistoista signaalien havainnointia ja sosiaalisten tilanteiden ja kanssaihmisten aiemman käytöksen mieleenpainamista - siis kiinnostusta muita ihmisiä kohtaan, missä mielessä se on myös ihan samaa kuin muutkin älykkyyden lajit.

Eli sosiaalisissa tilanteissa sosiaalisesti älykäs ihminen havainnoi koko ajan puhekumppaninsa puhetta, sanatonta viestintää (ilmeitä, eleitä, asentoa, äänensävyä), muuta ympäristöä ja suhteuttaa niitä omiin toiveisiinsa ja toivomaansa lopputulokseen ja vetää noista johtopäätöksiä siitä, mikä edistää hänen motiivejaan ja soveltaa sitä omaa käytökseensä. Tuo on erittäin vaativaa itse asiassa, vaatii monikerroksisen signaalitulvan nopeaa analysointia. Ei ollenkaan yhtä helppoa kuin yhtälön ratkaisu aistimielessä.

Sosiaalisesti kömpelöillä on taipumus vähätellä asiaa, mikä toistaa sosiologiasta tuttua rankiteoriaa: ihmiset korostavat sellaisten ominaisuuksien tärkeyttä, joissa ovat itse hyviä ja vähättelevät niitä taitoja ja ominaisuuksia, joissa ovat huonoja. Tämä pätee tyhmiin ihmisiin aivan erityisesti, älykkäät voivat sen jo myöntääkin, että "olisi kiva ja hyödyllistä olla sosiaalisesti älykäs, mutta en vaan ole!"

Mutta ylipäänsä kaikessa älykkyydessä pitäisi jo päästä yli luulosta, että kyse on pelkästään synnynnäisestä lahjakkuudesta. Ihan kaikkia älykkyyden lajeja voi myös kehittää. Tästä hyvä todiste on ns. Flynnin ilmiö. Voit googlettaa sen, se tarkoittaa sitä, että länsimaissa hyvän koulutuksen ja ravitsemuksen seurauksena älykkyystestitulokset nousivat nopeasti 1900-luvulla niin, että testejä on toistuvasti pitänyt vaikeuttaa, että keskiarvo pysyisi noin sadassa.

Nyttemmin nousu on pitkälti pysähtynyt, syytä voi vain arvailla, itse epäilen koulujärjestelmän ongelmia.

Joka tapauksessa ihminen oppii äo-testien tekemiseen tietyssä määrin! Matematiikan opiskelu harjaannuttaa loogista ajattelua ja testien kaltaisten tehtävien tekemistä. Kielen opiskelu ja lukeminen taas esimerkiksi kielellistä logiikkaa ja älyä. Myös sosiaalinen kanssakäyminen lisää sosiaalista havainnointikykyä ja -älyä.

Ja psykologinen puolikin on tärkeä. Jos ihminen ajattelee, että matematiikka on tylsää ja vaikkapa ajattelee naisena, että se on vain miesten ja miehissäkin nolojen nörttien hommaa, ei hän ole siitä kiinnostunut, eikä halua sitä opetella ja ei myöskään pane parastaan matemaattista älyä mittaavissa testeissä.

Eli VAIKKA yleensä älykkäät ihmiset ovat hyviä sekä matematiikassa että kielissä, poikkeuksiakin on eli ihmisiä, jotka ovat hyviä vain toisessa noista. Tätä on myös tutkittu, löydät tutkimuksen hakusanoilla mathematic linguistic intelligence.

T. Kuuden ällän yo, YTM, äo158, mutta sosiaalisesti suht tyhmä

Sosiaalisesti älykkäät lisääntyvät ja tämä heikentää ÄO testin tuloksia

99 pistettä mensan pikatestissä

PS :tulös paranisi jos toistaisin testin 100 kertaa..mutta en viiti

olen siis myös laiska?

voiko älykäs olla nyös lihava?

Onko tästä tehty tutkimuksia?

Esim Einstain ei ollut lihava..

En tiedä YHTÄÄN lihavaa tiedemiestä tai naista.

Vierailija kirjoitti:

voiko älykäs olla nyös lihava?

Onko tästä tehty tutkimuksia?

Esim Einstain ei ollut lihava..

En tiedä YHTÄÄN lihavaa tiedemiestä tai naista.

Ajattelu kuluttaa energiaa. Ja mietiskelijöillä unohtuu helposti perustoimintoja, kuten syöminen ja suihkussa käynti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voivat totta kai.

Olet kyllä väärässä sosiaalisen älykkyyden suhteen, se on todellinen ominaisuus, joka vaatii aivan samalla lailla loogista päättelyä kuin vaikka matemaattinen tai kielellinen älykkyyskin.

Hmmm. Sosiaalinen ihminen on laumaeläin, ja mitä järkevää on laumasieluisuudessa? Jos haluat oikeasti älyllistyä joudut viettämään paljon aikaa mm. kirjojen parissa, tekemään tiedettä, filosofioimaan, jne. Sosiaalinen eläin ei tähän pysty. Vanha matemaattinen sanonta "Joukossa typeryys tiivistyy" kuvaa mielestäni aivan osuvasti sosiaalista käyttäytymistä, poikkeuksen tekee kahdenkeskiset rakentavat keskustelut, mutta muutoin näin yksinäisenä sutena, pidän laumatietoisuutta ja ulospäin suuntaunutta tunnetta yhdistettynä sisäänpäin kääntyneeseen intuitioon ja ajatusmaailmaan, enemmänkin typeryyden ilmentynä kuin minään muuna.

Matemattinen lahjakkuus on kielellistä lahjakkuutta, koska matematiikka on tieteellinen täsmäkieli, joka luo kielenkäytön perustun mm. fysiikalle, insinööritieteille, lääketieteelle ja taloustieteelle,

On vaikea ymmärtää ihmistä kielellisesti lahjakkaana, jos ei hallitse matematiikkaa, Voi toki olla verbaalisesti erittäin lahjakas ja luonnollisella kielellä kirjoittaessa "kielinero", mutta matematiikan hallinta on tosiasiallisesti yksi tärkeä osa kielenhallintaa,

Olet ymmärtänyt sosiaalisuuden ja sosiaalisen älykkyyden kyllä ihan päin honkia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi. Vaikkakin matemaattiset taidot yleensä korreloivat ongelmaratkaisukyvyn ja yleisen älykkyyden kanssa niin huonot matematiikan taidot eivät sulje pois älykkyyttä ja kaikki, jotka ovat hyviä eivät matikassa eivät välttämättä ole kovin älykkäitä.

En tiedä, mitä tarkoitat "kovin älykkäällä", mutta jos joku on erittäin hyvä matematiikassa, niin kyllä se tarkoittaa aika lailla automaattisesti sitä, että henkilö on keskivertoa älykkäämpi. Koulussa matematiikan taidot ovat melko varmasti eniten yleisen älykkyyden kanssa korreloiva tekijä. Ja yleensä ne, jotka ovat kielellisesti erittäin älykkäitä, ovat myös matemaattis-loogisessa älykkyydessä yli keskiverron.

Kääntäen, jos joku on surkea tai reilusti keskivertoa huonompi matematiikassa, niin ei hän voi olla ainakaan huippuälykäs. Voi olla keskivertoa älykkäämpi, mutta ei huomattavasti keskivertoa älykkäämpi.

USA:ssa SAT-kokeet on kai jaoteltu verbaaliseen ja ei-verbaaliseen osioon, ja kokonaistulos ei voi mitenkään olla reilusti keskiverto parempi, jos toinen osio on hyvin heikko. Ja SAT-kokeet korreloivat vahvasti ÄO-testien kanssa. 

Mites autistit, joiden äo on alle 100 tai n. 100, mutta matemaattiset kyvyt ovat perusperttiä paljon paremmat. Ovatko he älykkäitä? Toki asiasta voi tehdä yleistyksiä, mutta hyvät matemaattiset kyvyt eivät automaattisesti tarkoita sitä, että henkilö olisi keskivertoa älykkäämpi.