Voiko ihminen olla älykäs, vaikka olisikin surkea matematiikassa?

Voi. Vaikkakin matemaattiset taidot yleensä korreloivat ongelmaratkaisukyvyn ja yleisen älykkyyden kanssa niin huonot matematiikan taidot eivät sulje pois älykkyyttä ja kaikki, jotka ovat hyviä eivät matikassa eivät välttämättä ole kovin älykkäitä.

Hyvä kysymys. Mielestäni voi olla tietyissä tapauksissa esim. taitava filosofioimaan vaikka matematiika ei kunnolla luonnistu. 

Tosin itse uskon monin osin yleiskyvykkyyteen, mitä kutsutaan yleisälykkyydeksi, ts. jos on hyvä yhdessä, niin hyvä lähes kaikessa muussakin.

Esim. musiikaalisesti taitava on usein matemaattisesti taitava, jne. 

Kyllä. On olemassa "akalkulia", "numerosokeus", ynnä muita spesifejä tiloja. Muu älykkyys saattaa toimia priimasti. Ongelmat voi olla todella spesifejä ja vaikeita muille käsittää. Itsellä esim. matemaattiset taidot nolla mutta kassa täsmää tarkasti jos teen kassatyötä. Yliopistokin onnistui.

Niin, sosiaalinen älykkyys ei sitten sun mielestä ole älykkyyttä. Niin, eihän sellainen ihminen ole yhtään älykäs, joka pystyy vaikuttamaan muihin ihmisiin. On muuten aika vaikeaa, kokeile vaikka.

Matemaattislooginen ajattelu on se millä koko kehittynyt länsimainen yhteiskunta on rakennettu. Eli matemaattinen älykkyys on tärkein älykkyyden muoto.

Ap puhuu sosiaalisesti älystä vähättelevään sävyyn ja ei määritä kovin tarkasti, mitä hän tarkoittaa "älykkyydellä", joten oletan, että kyse on yleisestä älykkyydestä, jota mitataan ÄO-testillä. Matemaattiset taidot korreloivat hyvin vahvasti ÄO:n kanssa. Yliopistojen teoreettiset matemaattiset tutkinnot ovat yleensä niitä, joissa tällä mittarilla mitattuna on älykkäimmät yksilöt. Matemaattiset taidot ovat kuitenkin taitoja, jotka yksilön pitää opetella, ÄO ei. Ihmisellä voi olla korkea ÄO, vaikka ei olisi kouluja käynytkään. Täten vastaus ap:n kysymykseen on kyllä, ja konkreettisen esimerkki, jolla tämä hypoteesi todistetaan, on tilanne, jossa geneettisesti korkean ÄO:n omaava ei ole päässyt päiväkään koulun penkille (tällaisia tapauksia lienee esim. Afrikassa melko paljolti). ÄO voi tässä skenaariossa kärsiä, koska ympäristö potentiaalisesti vaikuttaa ÄO:n ainakin noin 15 pistettä, mutta hän on silti älykkäämpi kuin verrokkiryhmä.

mä olen tyhmä varmaan. Looginen päättelykyky on huono, matemaattiset taidot keskimääräistä paremmat, samoin kielelliset. Joku työsoveltuvuustesti kertoi. Kirjoitin kyllä pitkän matikan ja olen opiskellut yliopistossa. 

Voi. Exäni oli matemaattisesti erittäin älykäs ja on menestynyt työelämässä hyvin. Menestys omassa elämässä olikin sitten ihan eri asia. Todella yksinkertainen ja jäykkä ajatuskyky hänellä. Hieman jopa säälitti.

Voivat totta kai.

Olet kyllä väärässä sosiaalisen älykkyyden suhteen, se on todellinen ominaisuus, joka vaatii aivan samalla lailla loogista päättelyä kuin vaikka matemaattinen tai kielellinen älykkyyskin. Toki se edellyttää myös herkkävaistoista signaalien havainnointia ja sosiaalisten tilanteiden ja kanssaihmisten aiemman käytöksen mieleenpainamista - siis kiinnostusta muita ihmisiä kohtaan, missä mielessä se on myös ihan samaa kuin muutkin älykkyyden lajit.

Eli sosiaalisissa tilanteissa sosiaalisesti älykäs ihminen havainnoi koko ajan puhekumppaninsa puhetta, sanatonta viestintää (ilmeitä, eleitä, asentoa, äänensävyä), muuta ympäristöä ja suhteuttaa niitä omiin toiveisiinsa ja toivomaansa lopputulokseen ja vetää noista johtopäätöksiä siitä, mikä edistää hänen motiivejaan ja soveltaa sitä omaa käytökseensä. Tuo on erittäin vaativaa itse asiassa, vaatii monikerroksisen signaalitulvan nopeaa analysointia. Ei ollenkaan yhtä helppoa kuin yhtälön ratkaisu aistimielessä.

Sosiaalisesti kömpelöillä on taipumus vähätellä asiaa, mikä toistaa sosiologiasta tuttua rankiteoriaa: ihmiset korostavat sellaisten ominaisuuksien tärkeyttä, joissa ovat itse hyviä ja vähättelevät niitä taitoja ja ominaisuuksia, joissa ovat huonoja. Tämä pätee tyhmiin ihmisiin aivan erityisesti, älykkäät voivat sen jo myöntääkin, että "olisi kiva ja hyödyllistä olla sosiaalisesti älykäs, mutta en vaan ole!"

Mutta ylipäänsä kaikessa älykkyydessä pitäisi jo päästä yli luulosta, että kyse on pelkästään synnynnäisestä lahjakkuudesta. Ihan kaikkia älykkyyden lajeja voi myös kehittää. Tästä hyvä todiste on ns. Flynnin ilmiö. Voit googlettaa sen, se tarkoittaa sitä, että länsimaissa hyvän koulutuksen ja ravitsemuksen seurauksena älykkyystestitulokset nousivat nopeasti 1900-luvulla niin, että testejä on toistuvasti pitänyt vaikeuttaa, että keskiarvo pysyisi noin sadassa.

Nyttemmin nousu on pitkälti pysähtynyt, syytä voi vain arvailla, itse epäilen koulujärjestelmän ongelmia.

Joka tapauksessa ihminen oppii äo-testien tekemiseen tietyssä määrin! Matematiikan opiskelu harjaannuttaa loogista ajattelua ja testien kaltaisten tehtävien tekemistä. Kielen opiskelu ja lukeminen taas esimerkiksi kielellistä logiikkaa ja älyä. Myös sosiaalinen kanssakäyminen lisää sosiaalista havainnointikykyä ja -älyä.

Ja psykologinen puolikin on tärkeä. Jos ihminen ajattelee, että matematiikka on tylsää ja vaikkapa ajattelee naisena, että se on vain miesten ja miehissäkin nolojen nörttien hommaa, ei hän ole siitä kiinnostunut, eikä halua sitä opetella ja ei myöskään pane parastaan matemaattista älyä mittaavissa testeissä.

Eli VAIKKA yleensä älykkäät ihmiset ovat hyviä sekä matematiikassa että kielissä, poikkeuksiakin on eli ihmisiä, jotka ovat hyviä vain toisessa noista. Tätä on myös tutkittu, löydät tutkimuksen hakusanoilla mathematic linguistic intelligence.

T. Kuuden ällän yo, YTM, äo158, mutta sosiaalisesti suht tyhmä

Vierailija kirjoitti:

Niin, sosiaalinen älykkyys ei sitten sun mielestä ole älykkyyttä. Niin, eihän sellainen ihminen ole yhtään älykäs, joka pystyy vaikuttamaan muihin ihmisiin. On muuten aika vaikeaa, kokeile vaikka.

Jos haluat vaikuttaa muihin synny vaikutusvaltaiseen sukuhaaraan. Tai pyri sitten vaikka politiikkaan, jos haluat vaikuttaa, jos sukutaustasi on vaatimaton.

Vaikuttaminen sinänsä ei liity älykkyyteen mitenkään. Esim. jos omistaa jo lähtökohtaisesti paljon rahaa, pystyy vaikuttamaan enemmän kuin jos näin ei ole. 

Sosiaalisesti älykäs tulee ihmisten kanssa toimeen,joskus vaikeidenkin. Se on tärkeää myöskin. Omahyväinen "minä olen fiksu" tyyppinen ihminen on hirveä. Ja koska sosiaalista älykkyyttä ei löydy niin ei edes itse tajua sitä.

Monia asioita tarvitaan että voidaan sanoa ihmistä älykkääksi. Yhden asian osaaminen ei tee ihmisestä älykästä kuin vain sen yhden asian osalta. Elämään kuuluu paljon muutakin ja sen suorittamiseen älykkyyttä myöskin sitä sosiaalista sellasta tarvitaan.

Voi, mutta tämä ei ole todennäköistä.

Usein älykkäät ihmiset ovat hyviä tai vähintään keskivertoa parempia monilla eri älykkyyden alueilla.

Minulla ei ole sosiaalista älyä, eikä matikkapäätä, mutta psykologin testien mukaan olen huippuälykäs.

Enkä edes näytä fiksulta, joten ei siitä älystä ole muuta kuin haittaa, kun sitä ei osaa käyttää hyväkseen, mutta on sen verran älykäs, että ymmärtää ettei ole saavuttanut mitään ihmeempää.

No, pakko sanoa että jos ei ymmärrä numeroita ja laskutoimituksia niin vaikea nähdä miten yksilö voisi ymmärtää paljoa muutakaan (pl se tunneäly).

Ainoa poikkeus numerosokeus, lukihäiriö jne.

Minulla on tutkitusti todettu olevan huomattavasti keskivertoa parempi kielellinen lahjakkuus ja silti en ole vieraissa kielissä hyvä. Tämä johtuu ihan siitä, että vieraat kielet eivät kiinnosta. Matematiikassa olen keskiverto. Matematiikka ei kiinnosta, mutta kemiassa ja fysiikassa pärjäsin loistavasti, koska ne kiinnosti. Yliopiston suoritin yli nelosen keskiarvolla. Pidänkö itseäni älykkäänä? Joissain asioissa kyllä ja, joissain taas en.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, sosiaalinen älykkyys ei sitten sun mielestä ole älykkyyttä. Niin, eihän sellainen ihminen ole yhtään älykäs, joka pystyy vaikuttamaan muihin ihmisiin. On muuten aika vaikeaa, kokeile vaikka.

Jos haluat vaikuttaa muihin synny vaikutusvaltaiseen sukuhaaraan. Tai pyri sitten vaikka politiikkaan, jos haluat vaikuttaa, jos sukutaustasi on vaatimaton.

Vaikuttaminen sinänsä ei liity älykkyyteen mitenkään. Esim. jos omistaa jo lähtökohtaisesti paljon rahaa, pystyy vaikuttamaan enemmän kuin jos näin ei ole. 

Statuksellaan voi vaikuttaa ihmisiin. Kauniit tytöt ja naiset voivat vaikuttaa ulkonäöllään, rikkaat rahallaan, urheilulliset maineellaan, jne. Kun heidän ympärilleen kehittyy ihailijoita, niin se houkuttelee paikalle lisää ihmisiä ihastelemaan.

Vierailija kirjoitti:

No, pakko sanoa että jos ei ymmärrä numeroita ja laskutoimituksia niin vaikea nähdä miten yksilö voisi ymmärtää paljoa muutakaan (pl se tunneäly).

Ainoa poikkeus numerosokeus, lukihäiriö jne.

Olet nyt kyllä totaalisen väärässä.

Matematiikka on pitkälti loogista päättelykykyä. Jos ihminen ei omaa lainkaan loogista päättelykykyä, hän ei ole älykäs. Mutta toisaalta ihminen, jolla on erinomainen looginen päättelykyky ei välttämättä ole saanut matematiikan opetusta eikä sen vuoksi osaa teknisesti laskea kovin hyvin.

Entä jos on hyvä joissain matematiikan osa-alueissa ja joissain totaalisen surkea? Itseäni ei vaan koskaan koulussa kiinnostanut sellainen matematiikka, jonka kunnianhimottomana ihmisenä tiesin olevan itselleni täysin turhaa aivojen kuluttamista. Arvosana oli yhdessä vaiheessa 5, mutta silti sain kerran koko luokan parhaan numeron kokeesta.

No riippuu onko henkilö edes yrittänyt tosissaan oppia matematiikkaa? Jos ei ole edes yrittänyt, niin vaikea sanoa....

Mutta toki jos ei millään tavoin kykene oppimaan matematiikkaa, niin tietty älykkyyden osa-alue on silloin heikko.