Mitä hyödyt lapsista?
Miten olet hyötynyt siitä , että sinulla on lapsia?
Tämän haluaisin tietää kun muija ruinaa lasta. Onkohan sekin vain joku päähänpisto??
Meillä on ollut tähän asti muutenkin todella mukavaa :)
Kommentit (47)
Minua on alkanut jo tosissaan vaivata tämä nykyihmisten keskenkasvuisuus ja minäkeskeisyys. Mitä MINÄ hyödyn tästä (asiasta, teosta tai jopa toisesta ihmisestä!), miten MINÄ saisin kaikenhetitännemullenyt, miten MINÄ voisin napsia rusinat elämän pullasta...!
Nykyajan länsimainen ihminen pitää itseään evoluution huippuna ja kaiken keskipisteenä, vaikka oikeasti on vain pisara meressä ja pieni linkki sukupolvien ketjussa. Joku on sinutkin synnyttänyt ja kasvattanut - ja kyllä, kyllä vain! - sinäkin joskus vanhenet ja tarvitset toisten apua. JOKU MUU synnyttäköön ja kasvattakoon ne ihmiset, jotka sinua joskus auttavat, eikö niin? Siinähän sitten vanhana ihmettelet, kun et enää olekaan kaikkivoipainen, kun kaikki ystäväsi ovat raihnaisia, kuolleet tai viettävät aikansa oman perheensä parissa, kun sinulla ei ole tulevaisuudelta enää muuta odotettavaa kuin hauta, eikä sinulla ole enää ketään, jota kiinnostaisi sinun asiasi, ei ketään, joka muistaisi sinua kun olet kuollut.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 13:19"]
Oma teini tuli huomattavasti halvemmaksi kuin koirahoitolat, kun olen ollut työmatkoilla maailmalla.
[/quote]
Huutonaurua tälle.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 13:17"]
Ei toisista ihmisistä kuulukaan mitään hyötyä. Vai oletko tyttöystäväsi kanssa yhdessä vaan ihan hyötymielessä? Onko rakkaus, kiintymys, onnellinen yhdessäolo teille tärkeää? Vai onko se helppous, status, taloudellisesti näkökodat?
Jos suhde perustuu ensin mainituille, niin lapsi vaan lisää sitä rakkautta ja iloa. Oman lapsen kasvattaminen ja hoivaaminen tuo monille voimakkaan tyydytyksen tunteen, siinä saa toteuttaa jotain ihan olennaista ihmisyydessä. Mut jos ei koe olevansa sellainen ihminen, että ihmissuhteet olisivat tärkeitä, ja saisi iloa toisten ihmsiten kanssa olemisesta, en välttämättä koe vanhemmuutta rikkaudeksi vaan taakaksi. Sillä vanhemmuus kuitenkin useimmiten vie niitä voimia, jotka jotkut haluaisivat pistää täysillä uraan, rahaan ja materiaan.
[/quote]
Olipa typerä ja lapsettomia vähättelevä kommentti. Minä en hanki lapsia juuri sen vuoksi, että ihmissuhteet ovat minulle tärkeitä ja haluan omistaa aikaani ja energiaani puolisolleni ja ystävilleni. Ei ole mitään mielenkiintoa hankkia kolmatta pyörä suhdetta rasittamaan ja konfikteja aiheuttamaan. Toisin kuin väität, myös onnellisten pariskuntien parisuhdetyytyväisyys laskee todennäköisesti lasten myötä. Toimiva parisuhde varmasti helpottaa vaikeuksista selviämistä, mutta on väärin väittää lapsen tuovan automaattisesti lisää rakkautta ja iloa hyväänkään suhteeseen.
Aika paljon saisi kyllä pitää koiraa hoitolassa teinin ylläpitokuluilla...
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 14:07"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 13:55"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 13:40"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 13:17"]
Ei toisista ihmisistä kuulukaan mitään hyötyä. Vai oletko tyttöystäväsi kanssa yhdessä vaan ihan hyötymielessä? Onko rakkaus, kiintymys, onnellinen yhdessäolo teille tärkeää? Vai onko se helppous, status, taloudellisesti näkökodat?
Jos suhde perustuu ensin mainituille, niin lapsi vaan lisää sitä rakkautta ja iloa. Oman lapsen kasvattaminen ja hoivaaminen tuo monille voimakkaan tyydytyksen tunteen, siinä saa toteuttaa jotain ihan olennaista ihmisyydessä. Mut jos ei koe olevansa sellainen ihminen, että ihmissuhteet olisivat tärkeitä, ja saisi iloa toisten ihmsiten kanssa olemisesta, en välttämättä koe vanhemmuutta rikkaudeksi vaan taakaksi. Sillä vanhemmuus kuitenkin useimmiten vie niitä voimia, jotka jotkut haluaisivat pistää täysillä uraan, rahaan ja materiaan.
[/quote]
Lapsi tuo lisää rakkautta ja iloa?
Lukaisepa noin alkuun muutama ketju palstalla , ja tule kertomaan tuo vakavalla naamalla uudestaan.
Ap, älä lisäänny, vaikka nainen niin haluaa. Varskinkin jos et itse halua lasta. Muista huolehtia ehkäisystä itse, ettei se raskaudu salaa!!!!!!!!!
[/quote]
Eikö sinulle lapsi sitten ole tuonut rakkautta ja iloa? Vai oletko kenties lapseton, joka perustaa tietonsa lapsiperhe-elämästä AV:lle tehtyihin avauksiin, joissa puretaan ahdistusta?
[/quote]
Niin, palsta kertoo karua totuutta siitä ihanasta lapsiperhe-elämästä, jota värität ihanaksi vaaleanpunaisten lasiesi läpi.
[/quote]
Lässyn lässyn. Elämään kuuluu se, että on huonompia ja parempia hetkiä. Jos haluaa nähdä elämästä vain ne huonot hetket, totta kai se on kamalaa. Jos taas osaa ottaa ilon irti niistä paremmista hetkistä, elämä onkin mukavampaa.
Toki voit muodostaa maailmankuvasi Aihe vapaan perusteella, mutta ei se kauhean järkevältä tai lähdekriittiseltä tavalta kuulosta.
Ap, ei kannata hankkia lasta, jos et sitä kovasti halua. Jos vaimosi haluaa lapsen, voi hän etsiä toisen miehen. Lapsi vaatii paljon aikaa, rahaa ja hermoja ja mitä lie muutakin. Teille tulee vain riitoja, jos teette lapsen ilman että molemmat sitä paljon haluatte.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 13:13"]
En oikeastaan mitään. Tiedän, että moni hankkii lapsia sen takia, että "joku rakastaa minua ehdoitta" tai "minulla on jotain omaa" - mutta minä en ajattele näin.
Vauva on hauska lelu. Lapsi on hauska, kun kasvaa. Mutta en minä niistä mitään "hyödy". Elämä olisi elämisen arvoista ilman lapsiakin.
[/quote]
Mietipä asiaa uudestaan.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 13:40"]
Lapsi tuo lisää rakkautta ja iloa?
Lukaisepa noin alkuun muutama ketju palstalla , ja tule kertomaan tuo vakavalla naamalla uudestaan.
Ap, älä lisäänny, vaikka nainen niin haluaa. Varskinkin jos et itse halua lasta. Muista huolehtia ehkäisystä itse, ettei se raskaudu salaa!!!!!!!!!
[/quote]
Sulla on selvästi vähän perspektiivi hukassa. Tällä palstalla keskustellaan usein pikkulapsiajasta, joka on lyhyt aika verrattuna siihen kuinka pitkän yhteisen matkan vanhemmat kulkevat lastensa kanssa.
Lapsi on mukana vanhempiensa elämässä, jos vanhemmat ovat edes jotenkin osanneet hoitaa hommansa oikein, koko loppuelämän ajan. Vuosikymmeniä. Muutama vuosi voi olla rankkaa, joskus kauemminkin, mutta elämä on joskus rankkaa. Parisuhteessa voi olla vaikeaa, mut kriisit kuuluvat myös parisuhteeseen, oli lapsia tai ei. Kun niistä vaikeista vuosista on päästy yli, kun on kaikki kasvettu yhdessä, on selvitty, on opittu ja ymmärretty, niin minä ainakin voin todeta, että se oli sen arvoista. Rakkaus ei ainoastaan ole kasvanut vuosien myötä, vaan se on syventynyt, sekä puolisoon että lapsiin, ja juuri siksi että olemme yhdessä selvinneet vaikeista ajoista.
Se, että lukee netistä kuinka ihmiset purkavat niitä vaikeita hetkiään, ja sitten sen perusteella päättelee millaista kaikkien elämä on, on elämän pelkäämistä, asioiden näkemistä vain epäkohtien kautta.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 15:11"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 14:07"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 13:55"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 13:40"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 13:17"]
Ei toisista ihmisistä kuulukaan mitään hyötyä. Vai oletko tyttöystäväsi kanssa yhdessä vaan ihan hyötymielessä? Onko rakkaus, kiintymys, onnellinen yhdessäolo teille tärkeää? Vai onko se helppous, status, taloudellisesti näkökodat?
Jos suhde perustuu ensin mainituille, niin lapsi vaan lisää sitä rakkautta ja iloa. Oman lapsen kasvattaminen ja hoivaaminen tuo monille voimakkaan tyydytyksen tunteen, siinä saa toteuttaa jotain ihan olennaista ihmisyydessä. Mut jos ei koe olevansa sellainen ihminen, että ihmissuhteet olisivat tärkeitä, ja saisi iloa toisten ihmsiten kanssa olemisesta, en välttämättä koe vanhemmuutta rikkaudeksi vaan taakaksi. Sillä vanhemmuus kuitenkin useimmiten vie niitä voimia, jotka jotkut haluaisivat pistää täysillä uraan, rahaan ja materiaan.
[/quote]
Lapsi tuo lisää rakkautta ja iloa?
Lukaisepa noin alkuun muutama ketju palstalla , ja tule kertomaan tuo vakavalla naamalla uudestaan.
Ap, älä lisäänny, vaikka nainen niin haluaa. Varskinkin jos et itse halua lasta. Muista huolehtia ehkäisystä itse, ettei se raskaudu salaa!!!!!!!!!
[/quote]
Eikö sinulle lapsi sitten ole tuonut rakkautta ja iloa? Vai oletko kenties lapseton, joka perustaa tietonsa lapsiperhe-elämästä AV:lle tehtyihin avauksiin, joissa puretaan ahdistusta?
[/quote]
Niin, palsta kertoo karua totuutta siitä ihanasta lapsiperhe-elämästä, jota värität ihanaksi vaaleanpunaisten lasiesi läpi.
[/quote]
Lässyn lässyn. Elämään kuuluu se, että on huonompia ja parempia hetkiä. Jos haluaa nähdä elämästä vain ne huonot hetket, totta kai se on kamalaa. Jos taas osaa ottaa ilon irti niistä paremmista hetkistä, elämä onkin mukavampaa.
Toki voit muodostaa maailmankuvasi Aihe vapaan perusteella, mutta ei se kauhean järkevältä tai lähdekriittiseltä tavalta kuulosta.
[/quote]
Tutkimusten mukaan lapsettomien pariskuntien elämään kuuluu vähemmän huonoja hetkiä kuin vanhempien. Uskoakseni monet vanhemmat ovat unohtaneet tai halunneet unohtaa, miten mukavaa, helppoa ja antoisaa elämä ilman lapsia onkaan. Varmaankin lapsiperhe-elämä tuntuu aivan normaalilta ja kivalta elämältä, kun siihen on tottunut. Ulkopuolinen kyllä näkee asian vähän eri tavoin.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 15:17"]
Tutkimusten mukaan lapsettomien pariskuntien elämään kuuluu vähemmän huonoja hetkiä kuin vanhempien. Uskoakseni monet vanhemmat ovat unohtaneet tai halunneet unohtaa, miten mukavaa, helppoa ja antoisaa elämä ilman lapsia onkaan. Varmaankin lapsiperhe-elämä tuntuu aivan normaalilta ja kivalta elämältä, kun siihen on tottunut. Ulkopuolinen kyllä näkee asian vähän eri tavoin.
[/quote]
Ulkopuolinen näkee asian eri tavoin, koska on ulkopuolinen. Ei hän voi tietää, miten antoisaa se elämä todella on, hän näkee vain pintapuolen. Sielun syvyyksiin ei ulkopuolinen näe.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 15:17"]
Tutkimusten mukaan lapsettomien pariskuntien elämään kuuluu vähemmän huonoja hetkiä kuin vanhempien. Uskoakseni monet vanhemmat ovat unohtaneet tai halunneet unohtaa, miten mukavaa, helppoa ja antoisaa elämä ilman lapsia onkaan. Varmaankin lapsiperhe-elämä tuntuu aivan normaalilta ja kivalta elämältä, kun siihen on tottunut. Ulkopuolinen kyllä näkee asian vähän eri tavoin.
[/quote]
Niin. Onnellisuus laskee pikkulapsiaikana. Jos katsottaisiin esimeriksi 60-vuotiaiden lapsettomien ja lapsellisten eroa tyytyväisyydessä, niin tulos voisi olla aivan eri. Ja veikkaan että onkin.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 15:51"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 15:17"]
Tutkimusten mukaan lapsettomien pariskuntien elämään kuuluu vähemmän huonoja hetkiä kuin vanhempien. Uskoakseni monet vanhemmat ovat unohtaneet tai halunneet unohtaa, miten mukavaa, helppoa ja antoisaa elämä ilman lapsia onkaan. Varmaankin lapsiperhe-elämä tuntuu aivan normaalilta ja kivalta elämältä, kun siihen on tottunut. Ulkopuolinen kyllä näkee asian vähän eri tavoin.
[/quote]
Ulkopuolinen näkee asian eri tavoin, koska on ulkopuolinen. Ei hän voi tietää, miten antoisaa se elämä todella on, hän näkee vain pintapuolen. Sielun syvyyksiin ei ulkopuolinen näe.
[/quote]
Usein ulkopuolinen näkee paljon paremmin sellaiset ongelmat, jotka asianosainen mieluummin sulkee mielestään. Näin on myös vanhemmuuden suhteen. Vanhemmat itse maalaavat puheissaan roolistaan iahnnoidun kuvan, vaikka tosiasiat ovat kaikkein saatavilla. Lasten takia masentunut ja köyhtynyt hulttioäitikin jaksaa hokea, miten antoisaa on, kun on lapsia, vaikka hänellä ei olisi mitään edellytyksiä hoitaa vastuitaan. Totta kai ihminen todistelee itselleen tehneensä oikean valinnan, kun valinta on pysyvä ja peruuttamaton.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 15:53"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 15:17"]
Tutkimusten mukaan lapsettomien pariskuntien elämään kuuluu vähemmän huonoja hetkiä kuin vanhempien. Uskoakseni monet vanhemmat ovat unohtaneet tai halunneet unohtaa, miten mukavaa, helppoa ja antoisaa elämä ilman lapsia onkaan. Varmaankin lapsiperhe-elämä tuntuu aivan normaalilta ja kivalta elämältä, kun siihen on tottunut. Ulkopuolinen kyllä näkee asian vähän eri tavoin.
[/quote]
Niin. Onnellisuus laskee pikkulapsiaikana. Jos katsottaisiin esimeriksi 60-vuotiaiden lapsettomien ja lapsellisten eroa tyytyväisyydessä, niin tulos voisi olla aivan eri. Ja veikkaan että onkin.
[/quote]
Toisin sanoen vanhemmat ovat yhtä onnellisia kuin lapsettomat siinä vaiheessa, kun heidän ei tarvitse enää hoitaa vanhemman tehtäviä? Ja tuon perusteella on hyvä idea sietää monta vuosikymmentä huonompaa elämää?
Heistä on paljon hupia. Vähän kuin sirkusklovneista. :) Tykkään. Ja AP, ei kukaan pidä sinua miehenä ja av-mammahan sinä olet joka tapauksessa.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 16:01"]
Usein ulkopuolinen näkee paljon paremmin sellaiset ongelmat, jotka asianosainen mieluummin sulkee mielestään. Näin on myös vanhemmuuden suhteen. Vanhemmat itse maalaavat puheissaan roolistaan iahnnoidun kuvan, vaikka tosiasiat ovat kaikkein saatavilla. Lasten takia masentunut ja köyhtynyt hulttioäitikin jaksaa hokea, miten antoisaa on, kun on lapsia, vaikka hänellä ei olisi mitään edellytyksiä hoitaa vastuitaan. Totta kai ihminen todistelee itselleen tehneensä oikean valinnan, kun valinta on pysyvä ja peruuttamaton.
[/quote]
Niin, jos keskittyy ongelmiin, näkee ne ongelmat. Jos ei edes keskity näkemään sitä muuta perhe-elämän rikkautta, ei tietenkään sitä näe.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 16:02"]
Toisin sanoen vanhemmat ovat yhtä onnellisia kuin lapsettomat siinä vaiheessa, kun heidän ei tarvitse enää hoitaa vanhemman tehtäviä? Ja tuon perusteella on hyvä idea sietää monta vuosikymmentä huonompaa elämää?
[/quote]
Monta vuosikymmentä???? Vauvavuosi 1 + pikkulapsiaika 4v = 5 vuotta. Jos lapsia tulee useampia, niin siihen lisätään vielä kunkin lapsen ikäero, esim. 2 lasta vuoden ikäeroilla, tekee yhteensä 7 vuotta, kolmas lapsi 3 vuoden ikäerolla edelliseen = yhteensä 5+2+3=10 vuotta. Näin keskimäärin sanottuna siis 5-10 vuotta. Ei todellakaan monta vuosikymmentä. Viisivuotiaasta lähtien lapsi on jo sen verran omatoiminen, että arki sujuu jo huomattavasti helpommin, ja lapsen kasvaessa hänestä alkaa olla yhä enemmän apua (ainakin jos on osannut kasvattaa osallistumaan kodin töihin). Ainakin meidän teini-ikäisestä on ollut jo vähintään yhtä paljon apua kuin aikanaan vaivaa. En välttämättä haluaisi sanoa tätä, mutta joo, kyllä tuosta kommentista taas paistaa kauas tietämättömyys ja vahvat ennakkoasenteet.
Surullista lukea näitä avauksia, eivätkö sinun vanhempasi rakastaneet sinua AP? Kiusattiinko sinua koulussa? Etkö sinä kykene näkemään, miten ihania lapset ja oma perhe ovat? Tunnen myötätuntoa sinua kohtaan. :'(
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 13:55"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 13:40"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 13:17"]
Ei toisista ihmisistä kuulukaan mitään hyötyä. Vai oletko tyttöystäväsi kanssa yhdessä vaan ihan hyötymielessä? Onko rakkaus, kiintymys, onnellinen yhdessäolo teille tärkeää? Vai onko se helppous, status, taloudellisesti näkökodat?
Jos suhde perustuu ensin mainituille, niin lapsi vaan lisää sitä rakkautta ja iloa. Oman lapsen kasvattaminen ja hoivaaminen tuo monille voimakkaan tyydytyksen tunteen, siinä saa toteuttaa jotain ihan olennaista ihmisyydessä. Mut jos ei koe olevansa sellainen ihminen, että ihmissuhteet olisivat tärkeitä, ja saisi iloa toisten ihmsiten kanssa olemisesta, en välttämättä koe vanhemmuutta rikkaudeksi vaan taakaksi. Sillä vanhemmuus kuitenkin useimmiten vie niitä voimia, jotka jotkut haluaisivat pistää täysillä uraan, rahaan ja materiaan.
[/quote]
Lapsi tuo lisää rakkautta ja iloa?
Lukaisepa noin alkuun muutama ketju palstalla , ja tule kertomaan tuo vakavalla naamalla uudestaan.
Ap, älä lisäänny, vaikka nainen niin haluaa. Varskinkin jos et itse halua lasta. Muista huolehtia ehkäisystä itse, ettei se raskaudu salaa!!!!!!!!!
[/quote]
Eikö sinulle lapsi sitten ole tuonut rakkautta ja iloa? Vai oletko kenties lapseton, joka perustaa tietonsa lapsiperhe-elämästä AV:lle tehtyihin avauksiin, joissa puretaan ahdistusta?
[/quote]
Niin, palsta kertoo karua totuutta siitä ihanasta lapsiperhe-elämästä, jota värität ihanaksi vaaleanpunaisten lasiesi läpi.