Mies käy exänsä haudalla

Koita hyväksyä miehesi menneisyys ja se, että joku toinen on ollut hänelle myös rakas. Sinut hän on nyt valinnut ja odotat yhteistä lastanne.Anna käydä haudalla, ei nyt kuolleesta kannata olla mustasukkainen - koita asettua miehesi asemaan. Rakentakaa yhteistä tulevaisuutta toinen toistaan kunnioittaen.Älä anna turhan mustasukkaisuuden pilata liittoanne.

[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 23:04"]

[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 22:59"]Millä lailla kuollut exä on sinulle uhka? Miksei mies saisi käydä haudalla? Onko mustasukkaisuudella mitään rajaa, kun vainajiakaan ei saisi muistella. [/quote] Mun mielestä on jotenkin aina vähän "huolestuttavaa" jos exä on kuollut ja tiet on sillä tavalla eronneet. Ehkä se oli ja on edelleen rakkain ja itse olisi vain korvike.

[/quote] Ei se tarkoita sitä että tämä kuollut olisi rakkain. Voiko näin edes vertailla?  jokainen suhde on omanlaisensa. Lapsellista ja liian mustasukkaista ja ennenkaikkea helvetin itsekästä

Itse käyn exäni haudalla silloin tällöin viemässä kynttilän. Ei nykyisellä miehelläni ole mitään ongelmaa asiassa. Ja jos olisikin, menisi ukko vaihtoon. Aika hurjalta tuntuu, että joku voisi olla mustis vainajasta.

Jokaisella on myös itsensämääräämisoikeus käydä missä haluaa ja tehdä mitä haluaa. On täysin vapaaehtoista suostua toisen ihmisen asettamiin rajoituksiin. Kannattaa muistaa se.

Pelkäätkö että se pettää sua?

Minäkin näen sen niin että kun sinä kuolet, saako mies tulla haudallesi? Entä jos uusi kumppani saisi siitä pultit?

Minun vaarini ensimmäinen vaimo lepää meidän sukuhaudassamme. Nainen kuoli aika nuorena, eikä heillä ollut lapsia. Asia ei tuntunut koskaan mummoani haittaavan, edes silloin, kun vaari laskettiin sinne sukuhautaan lepäämään sen ensimmäisen vaimonsa viereen. Sinnehän mummonikin joskus tulee haudatuksi. Menneisyydestä on täysin turhaa olla mustasukkainen.

Oma isäni kuoli, kun olin lapsi ja äiti meni myöhemmin uudelleen naimisiin. Kävimme koko perhe, isäpuoleni mukaan lukien, aina jouluina ja isäni syntymäpäivänä haudalla. Se oli tärkeää sekä äidilleni, että tietenkin minulle. Olisin pitänyt (ja tuskin äiti olisi mennyt sellaisen ihmisen kanssa naimisiinkaan) todella epävarmana ja hirviömäisenä miestä, joka ei olisi ymmärtänyt edesmenneen puolison ja isän muistamista. Emme me menneessä muuten eläneet, vaan ihan tässä päivässä muiden elävien kanssa, mutta halusimme tuolla pienellä eleellä kunnioittaa läheisemme muistoa. 

Olisin paljon huolestuneempi jos mies ei kävisi exänsä haudalla. Kertoisi aikamoisesta tunnekylmyydestä jos ei välittäisi/muistaisi jotenkin. Varmaan heilläkin oli aikanaan hyviä hetkiä vaikka sitten parisuhde ei toiminutkaan.

[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 22:56"]

Onko teistä outoa? Mieheni siis kävi exänsä (jonka kanssa ehti olla n.7 vuotta) haudalla lauantaina, sitä ennen kävi elokuussa exän kuolinpäivänä. Minun kanssani on ollut kaksi vuotta, menimme viime kesänä naimisiin ja odotan esikoistamme. Mies kuulemma aikoo jatkaa käyntejään lapsen syntymän jälkeen, ja kun lapsi kasvaa isommaksi niin aikoo kuulemma kertoa hänelle että käy ystävänsä haudalla.

Mielestäni minulla on oikeus pahoittaa mieleni tässä asiassa, saamme aina riidan aikaiseksi koska mieheni mielestä se on sama kuin kävisi hyvän ystävän haudalla. Mitä mieltä olette?

[/quote]

Pelkäätkö että se käy PANEMASSA????? 

Nekrofiliaa??  

t. mies  

Ootko sä oikeasti mustis kuolleesta ex-tyttöystävästä? Haloo, nyt vähän valoja päälle. 7 vuotta on pitkä aika ja vaikka suhde onkin loppunut, muistot kyllä jäävät. Tehän olette juuri menneet naimisiin ja olette saamassa lapsen? Pelkäätkö, että exä nousee haudasta ja vie miehesi? Voi luoja.

Tää ei voi olla totta :D

Miehesi vaikutta todella, todella välittävältä ja lämpimältä ihmiseltä. Lopeta hölmöily, avaa silmäsi ja näe millaisen miehen olet itsellesi löytänyt.

[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 23:22"]

Olisin paljon huolestuneempi jos mies ei kävisi exänsä haudalla. Kertoisi aikamoisesta tunnekylmyydestä jos ei välittäisi/muistaisi jotenkin. Varmaan heilläkin oli aikanaan hyviä hetkiä vaikka sitten parisuhde ei toiminutkaan.

[/quote]

Parisuhde on voinut toimia loistavasti loppuun saakka ja päättyä toisen osapuolen kuolemaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö nykyinenkin parisuhde voisi toimia ja nykyinen vaimo olla aivan yhtä rakas. 

Kyllä minä ymmärrän, että kuolleelle voi olla tavallaan mustasukkainen. Tai paremminkin tuntea riittämättömyyttä sen kuolleen naisen paikan täyttäjänä. Tämä varsinkin siksi, että kuolemaan päättynyttä suhdetta on niin helppo alkaa glorifioimaan ja rakentamaan siitä omassa mielikuvituksessaan täydellistä. Näin voi käydä sekä sille, joka on itse elänyt kyseisessä suhteessa, mutta vähintään yhtä helposti sille uudelle kumppanille, joka arvioi suhdetta vain mielikuvituksensa varassa. Itselleni voisi olla todella kova paikka hypätä lesken kumppaniksi, juuri tästä syystä. Silti mielestäni on erittäin väärin kieltää haudalla käyminen.

Miksi se on sulle ongelma? Mun mies käy edesmenneen vaimonsa haudalla viidesti vuodessa, ja arvaa mitä? Mä käyn mukana! Okei meillä on tietysti vähän eri tilanne, kun miehellä on lapsia edesmenneen vaimonsa kanssa, mutta en kyllä silti ymmärrä miten voi olla mustasukkainen kuolleelle. Aluksi tosin tuntu oudolta käydä muistamassa imhistä, jota ei ikinä ollut tavannutkaan, mutta nykyään se on tärkeä asia.

Jos käy yli kerran kuussa jätä se sika

2

2

Todella toivon, ettet ole tosissasi kirjoittaessasi kommenttisi.

2

2