Lue keskustelun säännöt.
Jossain mielenterveystestissä kysyttiin "oletko muuttanut usein (omasta tahdostasi)"?
19.09.2021 |
Mistä vapaaehtoinen usein muuttaminen kertoo mielenterveyteen liittyen?
Tuttuni on muuttanut todella usein täysin vapaaehtoisesti, vaihtaa myös autoa jatkuvasti sekä huonekalujen järjestystä kotonaan, melkein joka kerta kun käyn hänen luonaan, järjestys vaihtunut. Pukeutumistyyliä ei vaihtele tavallista useammin.
En ole diagnosoimassa ketään mutta kiinnostaa tietää mistä tämmöinen voi kertoa psykologien mielestä. Mihin liittyy?
Kommentit (137)
Joo auton vaihto on vähän pakollinen juttu jos se on varastettu tai rekisteröimätön tai ulkomailta. Samoin kun auton ikä noin yleensä on 10 vuotta paitsi rakennetut. Auton hinta tipahtaa heti kun olet ostanut sen ja se on pakko vaihtaa jo 3-4 vuoden päästä jos haluaa ajaa ehjällä autolla ja pitää hintaa. Sekin on siis normaalia että vaihtaa autoa usein ja myös kolarit sekä työkäytössä olevat autot kuluu nopeasti osa menee romuttamolle.Nehån on vain peltiä.Autoon ei usein kannata tehdä suurta remonttia vaan vaihtaa uuteen. Monella on työauto ja vuokra auto joten sekään ei ole varsinaista auton vaihtoa ne vaan on erilaisia.Monessa perheessä taas on kaikilla oma auto mutta ajavat niillä eikä sekään ole vaihtamista.Kaikissa työ autoissa ei lue mitään.Joku lukkoseppä putkimies päivittäin ajaa hirveät määrät joten auto ei kauan kestä.Tämä on jotenkin sairasta vikojen etsintää ihmisistä ja epäluuloa mikä on tauti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmetellyt samaa. Ikää jo 50 v, muuttaa n vuoden välein ja eikä pysy missään työpaikassa edes vuotta. Käynyt monta koulutusta ja asunut parissakymmenessä paikassa, ja aina arvelee että se seuraava muutto ja ammatti on se oikea, mutta sitten taas kaikki uusiksi.
Suuttuu jos asiasta kysyy, kun on moneen kertaan maksanut varainsiirtoverot, eikö yhtään osaa ennalta miettiä missä viihtyisi.
Sitten on nämä uskonto pakenijat .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiefä mutta sossun asiakkaat muuttavat usein ja,heillä on mt- ja päihdeongelmaa.
Meillä on näitä sossun asuntoja pari. Yleisin syy muuttoon on kun näiden asukkaat saavat häädön häiritsevän elämisen takia.
Niin no itsestään selvästihän heillä on mt-omgelmaa taustalla. Monilla sossun asiakkailla tuon lisäksi tarve muuttaa vaikka ei pakko. Eli juuri tuota kuvitelmaa, että muutto ratkaisee ongelmat ja saa uuden alun jne. Elämä tuntuu tylsältä ja tasapaksulta ja muutto auttaisi. Tällaista olen nähbyt paljin työssäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmien ratkaisukeinona on vaihtaa asuntoa? Aika tavallistakin. Ihan kuin ne asunnon seinät ne huonot olot ja elämän ongelmat aiheuttaisi.
Jos uusi asunto antaa uutta virtaa ja innostusta, niin miksi se olisi huono asia, vaikka ongelmien perimmäinen syy olisikin jokin muu? Maisemanvaihdos voi myös innostaa muuten uusiin asioihin. Ei kai ole mitään normia, että pitäisi asua koko ajan samassa paikassa? Tästäkin ketjusta välittyy se, että monen mkielestä muutolle täytyy olla todella painavat syyt ja mieluiten jokin ulkopuolelta tuleva pakkotilanne, että muuttaminen ilman tällaista syytä on jotenkin epäilyttävää ja "väärin". Miksi ihmeessä?
Minä rakastan vaihtelua, pienituloisena ei ole varaa pitää esim. kesämökkiä ja kaupunkiasuntoa sekä vielä matkustella. Olen asunut useissa ihanissa paikoissa, maaseudun rauhasta kaupungin vilinään. Maalla luonto, pihaan tulevat metsän eläimet, tähtitaivas linnunratoineen, puulämmitys, pihasauna yms. ihanaa. Kaupungissa leffateatteri, kauppoja, kahviloita, baareja, taidenäyttelyitä jne. Nyt asun saarella, ihan mahtavaa yhteisöllisyyttä, meri joka puolella, puulämmitys, tähtitaivas jälleen,että mä niin nautin tästäkin. Ihan sama jos joku tuttu kehittelee mulle diagnooseja päässään, naurattaa vaan. Elämä on tehty elettäväksi ja nautittavaksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmien ratkaisukeinona on vaihtaa asuntoa? Aika tavallistakin. Ihan kuin ne asunnon seinät ne huonot olot ja elämän ongelmat aiheuttaisi.
Jos uusi asunto antaa uutta virtaa ja innostusta, niin miksi se olisi huono asia, vaikka ongelmien perimmäinen syy olisikin jokin muu? Maisemanvaihdos voi myös innostaa muuten uusiin asioihin. Ei kai ole mitään normia, että pitäisi asua koko ajan samassa paikassa? Tästäkin ketjusta välittyy se, että monen mkielestä muutolle täytyy olla todella painavat syyt ja mieluiten jokin ulkopuolelta tuleva pakkotilanne, että muuttaminen ilman tällaista syytä on jotenkin epäilyttävää ja "väärin". Miksi ihmeessä?
Minä rakastan vaihtelua, pienituloisena ei ole varaa pitää esim. kesämökkiä ja kaupunkiasuntoa sekä vielä matkustella. Olen asunut useissa ihanissa paikoissa, maaseudun rauhasta kaupungin vilinään. Maalla luonto, pihaan tulevat metsän eläimet, tähtitaivas linnunratoineen, puulämmitys, pihasauna yms. ihanaa. Kaupungissa leffateatteri, kauppoja, kahviloita, baareja, taidenäyttelyitä jne. Nyt asun saarella, ihan mahtavaa yhteisöllisyyttä, meri joka puolella, puulämmitys, tähtitaivas jälleen,että mä niin nautin tästäkin. Ihan sama jos joku tuttu kehittelee mulle diagnooseja päässään, naurattaa vaan. Elämä on tehty elettäväksi ja nautittavaksi!
Kyllä tähtitaivas on joka paikassa.
Jaa, no mä olen muuttanut työn perässä vapaaehtoisesti monta kertaa vaikka töitä olisi ollut asuinpaikkakunnallakin. Olen muuttanut myös koska olen kyllästynyt johonkin asuntoon. Nyt muutan kuun vaihteessa taas.
En ole koskaan edes ajatellut että se olisi joku "oire" jostakin. En ole oikein mihinkään sitoutuvaa tyyppiä eikä muuttamiset ja työpaikkojen vaihdot ole stressaavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä ainakin tunnen yhden joka muuttaa usein ja kärsii mielenterveyden häiriöistä. Muuttaminen liittyy asiaan niin, että ei osaa eritellä tiettyjä ahdistusta laukaisevia asioita muusta arjesta ja alkaa jossain vaiheessa kokea, että nämä ongelmat johtuvat ainakin välillisesti asunnosta tai alueesta jolla asuu. Ensin tulee siis joku kriisi ja aina perään se asunto alkaa ahdistaa tai siitä löytyy vikaa ja on "pakko" päästä pois. Odotukset seuraavaa asuntoa kohtaan ovat aina todella korkealla siihen liittyy tietty kokemus, että ne muutkin asiat ratkeavat sen muuttamisen kautta.
Tunnen myös täysin terveitä ihmisiä jotka muuttavat usein, mutta heillä se on hallittua ja liittyy enemmän elämäntyyliin. Nämä kaksi kyllä erottaa jos sellaisia tuntee.
Aloittaja kyseli psykologien kantoja asiaan. Saimmekin kantoja henkilöiltä jotka tuntevat monenlaisia ihmisiä ja joita he sitten keittiöpsykologeina tulkitsevat.
Missähän yhteydessä aloittaja on tuon testin käteensä saanut.
Oletko muuttanut omasta tahdostasi. Mitä on oma tahto.... tahdon vaihtaa asuntoa koska minulla on siihen mahdollisuus ja varaa. Tahdon vaihtaa asuntoa koska löysin varojeni mukaisen paremmin varustellun ja uudemman asunnon. Tahdon vaihtaa, koska asun vuokralla enkä ole tähän asuntoon sidottu.
Missähän tuota kysytään? Ei ole järin loppuun asti ajateltu kysymys, olisko Turussa tehty tutkimus. Turkulaisten mielestä paikallaan pysyminen on merkki jostakin, on oltava siinä mihin on endin mennyt. Turkulainen ei näe mitään hyvää sellaisessa joka on nähnyt enemmän kuin vain yhdet nurkat.
'no minä ainakin tunnen yhden joka muuttaa usein... " jne. vastaukseen vielä.
Myöhemmin tekstissä vastaaja haluaa esittää, ettei ns ingelmalähiöitä ole lainkaan. Jos asuinympäristö tuntuu kammottavalta, niin syy on kokijassa itsessään.
Ja silti tunnetaan käsite ongelmalähiö, puhutaan nykyään siitä että tietyn sortin ihmisiä ei pitäisi sijoittaa yhteen suureen ryhmään jollekin alueelle, jotta ongelmia ei syntyisi. Muu maailma siis tunnustaa ongelmalähiöiden olemassa olon.
Joidenkuiden on pakko tällaisiin lähiöihin, omasta tahdosta, muuttaa. Mutta totuuden paljastuttua on halu heti kun mahdollista muuttaa pois. On myös yksittäisiä asukkaita jotka ilman aihetta alkavat jotakuta häiriköimään, ja tuo kirjoittaja joka kommentissaan avautui toisten tekemisiä arvioimaan, pitää tässäkin tapauksessa häirinnän kohteeksi joutunutta varmaankin syypäänä tilanteeseen, ellei peräti mt-ongelmaisena.
Niin juu ja asun muuten sellaisessa talossa joka on varsinainen mylly, asukkaat vaihtuvat tuhkatiheään, jopa omistukseensa hankkineesta kämpästä ihan omasta tahdostaan lähtevät parin vuoden sisällä. Jotain vikaa tässä seudussa.....
Luulen, että aloittajan tarkoitus on löytää vain sellaisia herjoja joilla voi ns psykologisin totuuksin arvioida jotakuta sellaista jonka tietää muuttaneen useammin kuin kerran elämässä. Aloittaja itse varmaankin on kolkyt vuotta yhdessä ja samassa läävässä budjannut, vuokralla.
Miksi pitäisi väkisin asua samassa paikassa? Kuka käskee ja miksi? En ymmärrä. Eli mun pitäisi nyt perustella jollekin, miksi haluan muuttaa kivempaan paikkaan vaikkapa kahdeksan vuoden asumisen jälkeen, jotta todistan olevani henkiseati tasapainoinen. Aloitus on täysin absurdi.
Mistä sitä paitsi tiedät syytä (tai syyn puutetta) sille, miksi se ihminen muuttaa? Entäpä jos hänellä onkin joku konkreettinen ja hyvä syy. Miten tiedät jonkun puolituntemattoman elämäntilanteen niin tarkkaan? Ja jos tiedät elämäntilanteen niin hyvin, niin sitten tiedät varmaan syyn muuttoonkin. Aloitus ontuu logiikkansa puolesta pahasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huutonaurua mammojen keittiöpsykologialle.
Masentunut EI KYKENE muutttamaan. Ja muutenkin mt-ongelmaiset ihmiset eivät kykene isoon prosessiin joka muuttaminen ja uusiin ihmisiin/alueisiin tutustuminen on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huutonaurua mammojen keittiöpsykologialle.
Juurettomuus on henkistä irrallisuutta
Juurettomuus voi johtaa henkiseen pahoinvointiin, syrjäytymiseen ja irrallisuuteen, joka pahimmillaan voi ilmetä vakavina tekoina, kuten esimerkiksi itsemurhina [3]
Epävakaa persoonallisuushäiriö on yksi mitä varten sitä kysytään ja rajataan näitä erilaisia asioita kun tehdään testejä. Mutta toi on vaan yksi. Näiden kirjo on laaja.
Jos henkilö vaihtaa työpaikkaa, puolisoa, asuinpaikkaa, tuhlaa vähätkin rahansa vaikka lentämällä ulkomaille, on kyseessä juuri (esim) tuo ensin mainittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä ainakin tunnen yhden joka muuttaa usein ja kärsii mielenterveyden häiriöistä. Muuttaminen liittyy asiaan niin, että ei osaa eritellä tiettyjä ahdistusta laukaisevia asioita muusta arjesta ja alkaa jossain vaiheessa kokea, että nämä ongelmat johtuvat ainakin välillisesti asunnosta tai alueesta jolla asuu. Ensin tulee siis joku kriisi ja aina perään se asunto alkaa ahdistaa tai siitä löytyy vikaa ja on "pakko" päästä pois. Odotukset seuraavaa asuntoa kohtaan ovat aina todella korkealla siihen liittyy tietty kokemus, että ne muutkin asiat ratkeavat sen muuttamisen kautta.
Tunnen myös täysin terveitä ihmisiä jotka muuttavat usein, mutta heillä se on hallittua ja liittyy enemmän elämäntyyliin. Nämä kaksi kyllä erottaa jos sellaisia tuntee.
Aloittaja kyseli psykologien kantoja asiaan. Saimmekin kantoja henkilöiltä jotka tuntevat monenlaisia ihmisiä ja joita he sitten keittiöpsykologeina tulkitsevat.
Missähän yhteydessä aloittaja on tuon testin käteensä saanut.
Oletko muuttanut omasta tahdostasi. Mitä on oma tahto.... tahdon vaihtaa asuntoa koska minulla on siihen mahdollisuus ja varaa. Tahdon vaihtaa asuntoa koska löysin varojeni mukaisen paremmin varustellun ja uudemman asunnon. Tahdon vaihtaa, koska asun vuokralla enkä ole tähän asuntoon sidottu.
Missähän tuota kysytään? Ei ole järin loppuun asti ajateltu kysymys, olisko Turussa tehty tutkimus. Turkulaisten mielestä paikallaan pysyminen on merkki jostakin, on oltava siinä mihin on endin mennyt. Turkulainen ei näe mitään hyvää sellaisessa joka on nähnyt enemmän kuin vain yhdet nurkat.
'no minä ainakin tunnen yhden joka muuttaa usein... " jne. vastaukseen vielä.
Myöhemmin tekstissä vastaaja haluaa esittää, ettei ns ingelmalähiöitä ole lainkaan. Jos asuinympäristö tuntuu kammottavalta, niin syy on kokijassa itsessään.
Ja silti tunnetaan käsite ongelmalähiö, puhutaan nykyään siitä että tietyn sortin ihmisiä ei pitäisi sijoittaa yhteen suureen ryhmään jollekin alueelle, jotta ongelmia ei syntyisi. Muu maailma siis tunnustaa ongelmalähiöiden olemassa olon.
Joidenkuiden on pakko tällaisiin lähiöihin, omasta tahdosta, muuttaa. Mutta totuuden paljastuttua on halu heti kun mahdollista muuttaa pois. On myös yksittäisiä asukkaita jotka ilman aihetta alkavat jotakuta häiriköimään, ja tuo kirjoittaja joka kommentissaan avautui toisten tekemisiä arvioimaan, pitää tässäkin tapauksessa häirinnän kohteeksi joutunutta varmaankin syypäänä tilanteeseen, ellei peräti mt-ongelmaisena.
Niin juu ja asun muuten sellaisessa talossa joka on varsinainen mylly, asukkaat vaihtuvat tuhkatiheään, jopa omistukseensa hankkineesta kämpästä ihan omasta tahdostaan lähtevät parin vuoden sisällä. Jotain vikaa tässä seudussa.....
Luulen, että aloittajan tarkoitus on löytää vain sellaisia herjoja joilla voi ns psykologisin totuuksin arvioida jotakuta sellaista jonka tietää muuttaneen useammin kuin kerran elämässä. Aloittaja itse varmaankin on kolkyt vuotta yhdessä ja samassa läävässä budjannut, vuokralla.
Minunkin mielestäni aloitus kuulostaa lähinnä tarkoitushakuiselta. Eli voisi löytää käytännön keinoja mustamaalata ja "diagnosoida" jotain ihmistä, jonka tietää muuttaneen. Harvemmin se muutto on sen muuttajan "vika", vaan enemmänkin oma tahto. Ihminen nimenomaan haluaa muuttaa muualle ja syy yleensä piilee siinä asuinympäristössä tavalla tai toisella.
Yhteen asuntoon koko elämäksi jämähtäneet on erittäin usein masentuneita ja moniongelmaisia.
Eihän sellainen kykene muuttamisen aiheuttamaa rumbaa hoitamaan ja Herran tähren, kun muuttaa joutuu kohtaamaan paljon aivan tuntemattomia ihmisiä, juuri asia jota mt-ongelmaiset pelkäävät!
Hankin rahaa ostamalla asuntoja ja myymällä niitä... sellanen mt-ongelma.
Nykyajan nuoret on niin levottomia jo alusta alkaen jos vertaa 30v sitten syntyneisiin. Näille näyttää tuollainen levottomuus olevan normaalia.
Vierailija kirjoitti:
No kertoohan se siitä, ettei pysty pysymään paikoillaan ja ehkä hieman impulsiivisuudesta.
Jos opintojen ja töiden vuoksi joutuu muuttamaan usein niin onko se impulsiivisuutta? Minulle ei ainakaan olisi ollut minkäänlaista tulevaisuutta ikuisen työttömyyden riivaamassa pikkukylässä.
En edes kaipaa sinne, koska vanhempani ovat kuolleet jo aikoja sitten eikä minulla ole kenekään kyläläisen kanssa aitoa ihmissuhdetta. Vanhempani muuttivat aikoinaan kylään isäni työn perässä.
Olennaista kai on, miten usein muuttamista tapahtuu. Jos vaikka puolen välein virta ja innostus on niin lopussa, ettei se ratkea kuin muutolla niin onhan siellä taustalla varmasti asioita, jotka kannattaisi ratkaista pakenemisen ja hetkellisen paikkauksen sijaan. Vähän samaa kuin himoshoppaajilla, jatkuvasti pitää saada jotain uutta tavaraa. Kyllä moinen tarve jostain ongelmista kertoo sekin.