Jossain mielenterveystestissä kysyttiin "oletko muuttanut usein (omasta tahdostasi)"?
Mistä vapaaehtoinen usein muuttaminen kertoo mielenterveyteen liittyen?
Tuttuni on muuttanut todella usein täysin vapaaehtoisesti, vaihtaa myös autoa jatkuvasti sekä huonekalujen järjestystä kotonaan, melkein joka kerta kun käyn hänen luonaan, järjestys vaihtunut. Pukeutumistyyliä ei vaihtele tavallista useammin.
En ole diagnosoimassa ketään mutta kiinnostaa tietää mistä tämmöinen voi kertoa psykologien mielestä. Mihin liittyy?
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
No testithän on ihan huuhaata. Keksitään joku tekemällä tehty diagnoosi ja sitten asiat a,b,c,d kertovat siitä. Ne on ihan ihmisen omassa päässä. Lisäksi diagnosointi on moneen kertaan subjektiivista. Esim mitä tuo usein tarkoittaa, riipuu ihmisestä ja myös tulkitsijan tulkinnasta.
Nuo testit ja psykiatria/psykologia yleensäkin perustuu tieteeseen. Asioita on siis tutkittu, ja on huomattu, että tietyt asiat liittyvät usein tiettyihin mielenterveyden häiriötiloihin. Toki tiedekin elää jatkuvasti, eikä psykiatria tai psykologia ole samanlainen eksakti tieteenala kuin esimerkiksi kemia ja fysiikka, mutta eivät ne silti huuhaata ole.
Jatkuvasti muuttaminen voi liittyä ihan temperamenttiin (elämyshakuisuus), mutta sillä voisi kuvitella kartoitettavan myös impulsiivisuutta, joka liittyy tiettyihin psyykkisiin häiriöihin.
Mun kaveri on ikimuutaja. Max vuosi per asunto, sitten taas muutetaan. Tai vaihtoehtoisesti vaihdetaan uuteen velkarahalla ostettuun autoon.
Luulen että hän on pohjimmiltaan tyytymätön elämäänsä ja hakee hetkellisiä adrenaliinihöyryjä riskikäyttäytymisestä. Mua hirvittää kun panokset nousee ja lainarajat paukkuu. Suunnitelmat on yhä mahtipontsempia, toivon että hänen korttitalo ei romahda jossain vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kertoohan se siitä, ettei pysty pysymään paikoillaan ja ehkä hieman impulsiivisuudesta.
Se kertoo jämähtäneisyydestä, jos vastaus on kielteinen eikä vastaajalla ole oikein minkäänlaista toimintaa elämässään. Monille introverteille peräkammarin pojille on mahdoton ajatus muuttaa työn perässä jonnekin uusiin ympyröihin.
Samalla tavoinhan muuttamiseenkin voi jämähtää jos on toistettava sitä
Jos aloittajalla olisi ollut tarkoitus vain kysyä miksi testissä on tuo kysymys ja mitä sillä haetaan olisi hän jättänyt tuttavansa analyysin tekemättä. Nythön aloitus on pahansuopaa spekulointia tuttavastaan kenties mustamaalausta. Nettiherjaus on myös nykyään sanktioitavaa.
Tiedän yhden vaimonhakkaajamiehen, joka vaihtaa naista, muuttaa ja menee naimisiin noin viiden vuoden sykleissä. Siihen varmaan liittyy jotenkin uudestaan "puhtaalta pöydältä" aloittaminen, mutta lopulta tulee aina väkivaltaisuus parisuhteeseen ja ero.
Ei itseään pakoon pääse.
Toinen (nainen) joka on muuttanut kymmeniä kertoja elämässä, on epävakaa ja ihan jollain diagnoosillakin varustettu. Ikisinkku, lapsuuden traumataustaa, työpaikat vaihtuu, maisemat vaihtuu.. mutta oma päänsisäinen sekavuus ja levottomuus ei. No toisaalta, ei hän sillä ketään vahingoita kun yksin on.
Kun ihminen vaihtaa useamman kerran vuoden aikana asuntoa, kuntaa, työpaikkaa, puolisoa, elää velaksi useilla luottokorteilla tappiin saakka, se on mielenterveysasia ja diagnosoidaan. Uskokaa nyt. Ei ole normaalia muuttaa muutaman kuukauden välein tai jättää jatkuvasti jälkeensä uusia ja taas uusia kumppaneita ja lapsia!
On aivan eri asia jos muuttaa vaikka muutamien vuosien välein tai vaihtaa auton 3 vuoden aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No testithän on ihan huuhaata. Keksitään joku tekemällä tehty diagnoosi ja sitten asiat a,b,c,d kertovat siitä. Ne on ihan ihmisen omassa päässä. Lisäksi diagnosointi on moneen kertaan subjektiivista. Esim mitä tuo usein tarkoittaa, riipuu ihmisestä ja myös tulkitsijan tulkinnasta.
Nuo testit ja psykiatria/psykologia yleensäkin perustuu tieteeseen. Asioita on siis tutkittu, ja on huomattu, että tietyt asiat liittyvät usein tiettyihin mielenterveyden häiriötiloihin. Toki tiedekin elää jatkuvasti, eikä psykiatria tai psykologia ole samanlainen eksakti tieteenala kuin esimerkiksi kemia ja fysiikka, mutta eivät ne silti huuhaata ole.
Jatkuvasti muuttaminen voi liittyä ihan temperamenttiin (elämyshakuisuus), mutta sillä voisi kuvitella kartoitettavan myös impulsiivisuutta, joka liittyy tiettyihin psyykkisiin häiriöihin.
Olen ollut aikoinaan tälläisessä palikkatestissä. Tuloksena juurikin elämyshakuisuus, viitteitä epävakaaseen persoonaan. Ihan oikeaan osui. Sehän se siihen jatkuvaan muuttamiseeni, reissaamiseen, kyvyttömyyteen sitoutua yksittäiseen työpaikkaan tai parisuhteeseen taustalla oli. Heikko perusarjen sietokyky, epärealistiset odotukset siitä, että elämän pitäisi olla aina yhtä juhlaa ja kaikenlaista jännittävää.
Minut paransi tästä ikä paljolti sekä yleiset realiteetit. Halusin kuitenkin myös jossain kohtaa oman asunnon. Ja sitä ei oikein sillä systeemillä hanttihommissa kunnes pääsee taas reissuun hankita.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi väkisin asua samassa paikassa? Kuka käskee ja miksi? En ymmärrä. Eli mun pitäisi nyt perustella jollekin, miksi haluan muuttaa kivempaan paikkaan vaikkapa kahdeksan vuoden asumisen jälkeen, jotta todistan olevani henkiseati tasapainoinen. Aloitus on täysin absurdi.
Mistä sitä paitsi tiedät syytä (tai syyn puutetta) sille, miksi se ihminen muuttaa? Entäpä jos hänellä onkin joku konkreettinen ja hyvä syy. Miten tiedät jonkun puolituntemattoman elämäntilanteen niin tarkkaan? Ja jos tiedät elämäntilanteen niin hyvin, niin sitten tiedät varmaan syyn muuttoonkin. Aloitus ontuu logiikkansa puolesta pahasti.
Onko kahdeksan vuoden välein "usein"? Oma esimerkkisi on täysin absurdi.
Eläisimme edelleen siellä ihmislajin alkukodissa Afrikan savanneilla kivikautista elämää, ellei muutama rohkeampi olisi halunnut muutosta nykytilanteeseen ja lhtenyt tutkimaan uusia asuinsijoja. Pitääkö ihmisen halu parantaa ja kehittää asioita paremmiksi pistää jonkun diagnoosin alle? Varmaan silloinkin lähtijöitä pidettiin suunnilleen "riivattuina", mutta kehitys vaati sitä - muutoshalua. Amen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi väkisin asua samassa paikassa? Kuka käskee ja miksi? En ymmärrä. Eli mun pitäisi nyt perustella jollekin, miksi haluan muuttaa kivempaan paikkaan vaikkapa kahdeksan vuoden asumisen jälkeen, jotta todistan olevani henkiseati tasapainoinen. Aloitus on täysin absurdi.
Mistä sitä paitsi tiedät syytä (tai syyn puutetta) sille, miksi se ihminen muuttaa? Entäpä jos hänellä onkin joku konkreettinen ja hyvä syy. Miten tiedät jonkun puolituntemattoman elämäntilanteen niin tarkkaan? Ja jos tiedät elämäntilanteen niin hyvin, niin sitten tiedät varmaan syyn muuttoonkin. Aloitus ontuu logiikkansa puolesta pahasti.
Onko kahdeksan vuoden välein "usein"? Oma esimerkkisi on täysin absurdi.
Se oli random esimerkki. Ap ei vieläkään ole kertonut sitä, mikä on hänelle "usein".
Vierailija kirjoitti:
Kun ihminen vaihtaa useamman kerran vuoden aikana asuntoa, kuntaa, työpaikkaa, puolisoa, elää velaksi useilla luottokorteilla tappiin saakka, se on mielenterveysasia ja diagnosoidaan. Uskokaa nyt. Ei ole normaalia muuttaa muutaman kuukauden välein tai jättää jatkuvasti jälkeensä uusia ja taas uusia kumppaneita ja lapsia!
On aivan eri asia jos muuttaa vaikka muutamien vuosien välein tai vaihtaa auton 3 vuoden aikana.
Ei tässä ketjussa varmaan ollut kyse alunperin noin nopeasta vaihtelusta. Muutto vuoden tai parin välein on oikeasti ihan eri juttu kuin se, että muuttaa joka toinen kuukausi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No testithän on ihan huuhaata. Keksitään joku tekemällä tehty diagnoosi ja sitten asiat a,b,c,d kertovat siitä. Ne on ihan ihmisen omassa päässä. Lisäksi diagnosointi on moneen kertaan subjektiivista. Esim mitä tuo usein tarkoittaa, riipuu ihmisestä ja myös tulkitsijan tulkinnasta.
Nuo testit ja psykiatria/psykologia yleensäkin perustuu tieteeseen. Asioita on siis tutkittu, ja on huomattu, että tietyt asiat liittyvät usein tiettyihin mielenterveyden häiriötiloihin. Toki tiedekin elää jatkuvasti, eikä psykiatria tai psykologia ole samanlainen eksakti tieteenala kuin esimerkiksi kemia ja fysiikka, mutta eivät ne silti huuhaata ole.
Jatkuvasti muuttaminen voi liittyä ihan temperamenttiin (elämyshakuisuus), mutta sillä voisi kuvitella kartoitettavan myös impulsiivisuutta, joka liittyy tiettyihin psyykkisiin häiriöihin.
Olen ollut aikoinaan tälläisessä palikkatestissä. Tuloksena juurikin elämyshakuisuus, viitteitä epävakaaseen persoonaan. Ihan oikeaan osui. Sehän se siihen jatkuvaan muuttamiseeni, reissaamiseen, kyvyttömyyteen sitoutua yksittäiseen työpaikkaan tai parisuhteeseen taustalla oli. Heikko perusarjen sietokyky, epärealistiset odotukset siitä, että elämän pitäisi olla aina yhtä juhlaa ja kaikenlaista jännittävää.
Minut paransi tästä ikä paljolti sekä yleiset realiteetit. Halusin kuitenkin myös jossain kohtaa oman asunnon. Ja sitä ei oikein sillä systeemillä hanttihommissa kunnes pääsee taas reissuun hankita.
Tuo epävakaus juuri mieleen tulikin. Itselläni on piirteitä epävakaasta persoonallisuushäiriöstä (en enää täytä diagnostisia kriteerejä), ja muistaakseni jossain epävakautta ja/tai sen vaikeusastetta kartottavassa testissä kyseltiin juuri tämäntyyppisiä kysymyksiä, vaikka toki epävakaus sisältää paljon muutakin kuin impulsiivisuuden.
Exäni kanssa oli aina joskus puhetta hänen isänsä muuttovimmasta. Asuinpaikka ja maakin vaihtuivat tiheään. Kuten mieheni kuvasi, niin aina kun johonkin paikkaan oli kotiutunut ja oli kavereitakin, piti taas lähteä pois. Tuo piirre säilyi vanhoilla päivilläkin. No hän, siis mieheni isä, sairasti useita psykooseja ja oli varsin ahdistuneen oloinen lähes aina. Elämä ei todellakaan ollut hänelle helppoa. Ei ole exälläkään, joka tuntuu perinteen noita piirteitä ja jonka lapsuus ei nyt kovin hyvä ollut (enkä tarkoita pelkästään jatkuvia muuttoja).
Pitää olla mahdollisimman keskiverto supertavis, jotta olisi henkisesti tasapainoinen. Ei saa olla liian varakas, ei liian köyhä, ei liian kaunis tai rumakaan, pitää olla se farmarivolvo, kaksi lasta ja kultainen noutaja, maalla okt. Ei saa muuttaa opiskeluaikojen jälkeen lainkaan ja on pakko olla avioliitossa. Näinkö se menee? Saako niitä äärimmäisestä keskiverrosta poikkeavia sitten nimitellä ja sovitella heille joitain diagnooseja sitten? Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Exäni kanssa oli aina joskus puhetta hänen isänsä muuttovimmasta. Asuinpaikka ja maakin vaihtuivat tiheään. Kuten mieheni kuvasi, niin aina kun johonkin paikkaan oli kotiutunut ja oli kavereitakin, piti taas lähteä pois. Tuo piirre säilyi vanhoilla päivilläkin. No hän, siis mieheni isä, sairasti useita psykooseja ja oli varsin ahdistuneen oloinen lähes aina. Elämä ei todellakaan ollut hänelle helppoa. Ei ole exälläkään, joka tuntuu perinteen noita piirteitä ja jonka lapsuus ei nyt kovin hyvä ollut (enkä tarkoita pelkästään jatkuvia muuttoja).
Nämä keskustelut ovat todella ankeita ja masentavia. Tällaistako nykyaika on? Ihmiset nälvivät toisiaan ja toisten piirteitä ja tekemisiä kilpaa selän takana. Surullista. Suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus on kyllä kadonnut ilmeisesti lopullisesti maailmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ihminen vaihtaa useamman kerran vuoden aikana asuntoa, kuntaa, työpaikkaa, puolisoa, elää velaksi useilla luottokorteilla tappiin saakka, se on mielenterveysasia ja diagnosoidaan. Uskokaa nyt. Ei ole normaalia muuttaa muutaman kuukauden välein tai jättää jatkuvasti jälkeensä uusia ja taas uusia kumppaneita ja lapsia!
On aivan eri asia jos muuttaa vaikka muutamien vuosien välein tai vaihtaa auton 3 vuoden aikana.Ei tässä ketjussa varmaan ollut kyse alunperin noin nopeasta vaihtelusta. Muutto vuoden tai parin välein on oikeasti ihan eri juttu kuin se, että muuttaa joka toinen kuukausi.
Voisiko ap alentua kertomaan, mikä on se "sallittu" muuttoväli?
Vierailija kirjoitti:
Eläisimme edelleen siellä ihmislajin alkukodissa Afrikan savanneilla kivikautista elämää, ellei muutama rohkeampi olisi halunnut muutosta nykytilanteeseen ja lhtenyt tutkimaan uusia asuinsijoja. Pitääkö ihmisen halu parantaa ja kehittää asioita paremmiksi pistää jonkun diagnoosin alle? Varmaan silloinkin lähtijöitä pidettiin suunnilleen "riivattuina", mutta kehitys vaati sitä - muutoshalua. Amen.
Eihän kellekään mitään diagnoosia aseteta pelkän usein muuttamisen perusteella. Ei ole olemassa mitään useinmuuttamishäiriötä. Kuitenkin jos esimerkiksi testeissä ilmenee, että muuttaa kolmesti vuodessa, parisuhteet vaihtuu jatkuvasti, seksuaalinen suuntautuminen elää, hius- ja vaatetyyli sekä kiinnostuksenkohteet, työpaikat ja ihmissuhteet ylipäätään muuttuvat tiheissä sykleissä, tämä voi viitata esimerkiksi epävakaaseen persoonallisuushäiriöön, johon liittyy impulsiivisuutta ja identiteetin häilyvyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläisimme edelleen siellä ihmislajin alkukodissa Afrikan savanneilla kivikautista elämää, ellei muutama rohkeampi olisi halunnut muutosta nykytilanteeseen ja lhtenyt tutkimaan uusia asuinsijoja. Pitääkö ihmisen halu parantaa ja kehittää asioita paremmiksi pistää jonkun diagnoosin alle? Varmaan silloinkin lähtijöitä pidettiin suunnilleen "riivattuina", mutta kehitys vaati sitä - muutoshalua. Amen.
Eihän kellekään mitään diagnoosia aseteta pelkän usein muuttamisen perusteella. Ei ole olemassa mitään useinmuuttamishäiriötä. Kuitenkin jos esimerkiksi testeissä ilmenee, että muuttaa kolmesti vuodessa, parisuhteet vaihtuu jatkuvasti, seksuaalinen suuntautuminen elää, hius- ja vaatetyyli sekä kiinnostuksenkohteet, työpaikat ja ihmissuhteet ylipäätään muuttuvat tiheissä sykleissä, tämä voi viitata esimerkiksi epävakaaseen persoonallisuushäiriöön, johon liittyy impulsiivisuutta ja identiteetin häilyvyyttä.
Ap yritti haeskella jotain diagnoosintapaista ainakin avauksessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Exäni kanssa oli aina joskus puhetta hänen isänsä muuttovimmasta. Asuinpaikka ja maakin vaihtuivat tiheään. Kuten mieheni kuvasi, niin aina kun johonkin paikkaan oli kotiutunut ja oli kavereitakin, piti taas lähteä pois. Tuo piirre säilyi vanhoilla päivilläkin. No hän, siis mieheni isä, sairasti useita psykooseja ja oli varsin ahdistuneen oloinen lähes aina. Elämä ei todellakaan ollut hänelle helppoa. Ei ole exälläkään, joka tuntuu perinteen noita piirteitä ja jonka lapsuus ei nyt kovin hyvä ollut (enkä tarkoita pelkästään jatkuvia muuttoja).
Nämä keskustelut ovat todella ankeita ja masentavia. Tällaistako nykyaika on? Ihmiset nälvivät toisiaan ja toisten piirteitä ja tekemisiä kilpaa selän takana. Surullista. Suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus on kyllä kadonnut ilmeisesti lopullisesti maailmasta.
Mitä ihmeen "nälvimistä" näet minun tekstissäni?! Asioista kertominen ei ole nälvimistä, etkö sen vertaa tiedä? Nuo kuvaamani ihmiset ovat viimeisiä, joita haluaisin pilkata. Ilmeisesti et erota oman pääsi sisältöä muiden kirjoittajien juttujen sisällöstä.
No oli siellä vamasti muitakin kysymyksiä. Uskoisin ettei yksittäisenä kysymyksenä tällä ole sinällään niin kovasti painoarvoa (ja vamasti riippuu muuttojen syistäkin), mutta kokonaisuus yhdessä muiden kysymysten kanssa voi selventää ihmisestä kokonaiskuvaa ja ollakin siten yksi mahdollinen merkki jostain oireilustakin.
Mutta eiköhän se jostakin kerro, ainakin luonteesta, jos ei ainavälttämättä mistään häiriöstä, jos esim. milloin mistäkin yhtäkkisestä päähänpälkähdyksestä muuttaa ympäriinsä. Impulsiivisuus, seikkailunhalu, rohkeus...? tai ehkä myös joillakin sitoutumattomuus, levottomuus, muutoksen halu, kärsimättömyys, keskittymiskyvyn ongelmat...tms? eiköhän riipu henkilöstä ja yhteydestä muihin asioihin.