Lue keskustelun säännöt.
Mun poika on alkanut itkemään riidellessä sen jälkeen kun jouduin ojentamaan tiukasti yhdestä asiasta
18.09.2021 |
Kesällä jäi kiinni yhdestä ihan tosi typerästä jutusta. Olin siitä tempusta ihan todella vihainen pojalle, jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt ottaa asia puheeksi vasta rauhoituttua. Pari kertaa sanoin hänelle tiukasti, että kuuntelee mua ja korotin turhan paljon ääntäni... Myöhemmin palasin tuohon tilanteeseen ja pyysin anteeksi sitä että huusin niin kovasti. Hän sanoi, että se oli hänelle ihan oikein. Tuon jälkeen kuitenkin meidän melkein kaikki riidat on päättynyt siihen, että poika on alkanut nieleskelemään kyyneleitä tai jopa kunnolla itkemään. Tällainen ei oo hänelle yhtään tyypillistä. Tällä viikollakin tuli kinaa läksyistä ja se päättyi siihen, että poika lähti itkien omaan huoneeseen. Hän ei todellakaan ennen ole ollut tuollainen, mutta sen yhden riidan jälkeen kun huusin hänelle pari kertaa, hän meni tuollaiseksi. En olisi saanut huutaa, vaikka hän oli toiminut todella väärin.. toivottavasti en ole rikkonut poikaani..
Kommentit (35)
Mikä on niin iso asia, että sai sinut huutamaan lapsellesi? Ihan vilpittömästi kysyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sille pojalle pitää antaa piiskaa aina kun se itkee kun se lopettaa sen.
Itkeminen on normaalia ja terveellistäkin. Ehkä hän kokee nyt että on ok itkeä seurassasi kun harmittaa.
Sä olet pelottava vanhempi. Se pelkää sua ja siksi itkee. Jotain olet mokannut.
Anna itkeä, kuuluu pettymykseen.
Varsinkaan älä anna kyynelten muuttaa käytöstäsi, ettei ala vetää siitä narusta.
Itkeminen helpottaa ja auttaa tunteiden säännöstelyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsesi ei ole tottunut rajoihin tai nyt on jokin kapinavaihe menossa. Sinä asetat rajat, etkä antaudu itkulla manipuloitavaksi.
”Meidän kaikki riidat”
Siis mistä riitelette koko ajan? Eikö niitä voi muuten keskustella ja selvittää? Mä en aikuisena pysty riitelemään ilman, että itku tulee. Vältän siksi vakavia aiheita ja haudon kaiken sisälleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi HUUDAT! Etkö pysty muuten selvittämään asiaa? Älä huuda.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on niin iso asia, että sai sinut huutamaan lapsellesi? Ihan vilpittömästi kysyn.
En mä edes halua kertoa. Teki jotain niin vastenmielistä että edelleenkin herättää negatiivisia tunteita. Tämä asia on kuitenkin kaikkien osapuolten kanssa selvitetty ja sovittu. Mutta kyllä mulla oli syy suuttua, huutaminen vaan meni varmaan liian pitkälle, koska nyt on tullut tuo itkuisuus kuvioihin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vieläkin kauhulla muistan kun äiti HUUTI ja RAIVOSI kaikesta. Näen jopa painajaisia asiasta.
Hän on traumatisoitunut. Ainoa mitä voit tehdä: olla hiljaa, kun sinulla ei ole mitään hyvää sanottavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Traumaa ei kannata lähteä aktiivisesti hoitamaan, tekisit asiasta vain entistä vaikeamman. Muista, että trauma on paljon vakavampi asia kuin yksikään niistä, joista kinaat. Siksi sinun on lopettettava ilkeys, ettet aiheuta enempää vahinkoa.
Hän huomasi että mokasi ja aiheutti sulle sillä tavalla pahaa mieltä ja nyt pelkää, että satuttaa sua uudelleen? Lapset ja nuoret kun haluaa yleensä suojella vanhempiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset pystyy vielä toipumaan aika intuitiivisesti. Jos sitä ei sallita, ongelmat siirtyy aikuisuuteen.
Sillä ei ole väliä, mistä traumatisoitui vaan sillä, ettet pahenna sitä. Tiedät että pahennat traumaa, kun saat hänet murtumaan.
Älä vaadi lapselta analyysia traumasta.
Fiksu poika sinulla. On tajunnut, että pääsee helpolla kun vähän tiristää tekoitkua :) Ei tarvitse ottaa vastuuta mistään kun voi alkaa itkemään ja sitten häipyä :DD Saa helpolla joka kerta tahtonsa läpi.
Kannattaa huomauttaa tuosta tekoitusta. Ala vaikka hipsuttaa hänen kaulaansa ja pyyhkiä hänen räkänokkaansa omaan hihaasi ja sitten silitellä sillä räkähihalla hänen poskeaan. Jospa sitten tajuaisi, ettei pääsekään niin helpolla tilanteesta pois, ja nuo tilanteet on aika ällöjä, ja sitten voitkin lässyttää, että ehkä se tekoitku ei olekaan kivoin tapa, kun joka tapauksessa keskustelu jatkuu ja asiat on hoidettava, joko rä'ät naamaan pyyhittynä tai ilman :)
Mun äitini on vähän tämmöinen huutaja.. keskustelu virheistä tai vaikeista asioista on melkein mahdotonta. Aina alkaa rääkyminen ja huutaminen.
Mieluummin välttelen aiheita joiden tiedän johtavan tuohon kun ei siitä ole mitään hyötyä muuta kuin paha mieli.
Vierailija kirjoitti:
Meidän tarina... Tutustuin ystävääni, kun hänen pieni poikansa oli viiden. Meistä tuli nopeasti hyvät ystävät ja olin vuosia mukana pojan elämässä. Poika rakasti lennättää kirjavaa leijaansa ja juoksi kesäisin perhoshaavin kanssa niityllä. Kaikki oli niin hyvin... Koulussa pojalla sujui hienosti, hän rakasti tarinoita Etelämantereesta ja kaukaisten saarten eläimistä. Muistan kuin eilisen päivän sen alkusyksyisen päivän kauan sitten, kun ystäväni uskoutui minulle suuren salaisuuden: Poika oli kertonut haaveilevansa omasta tyttöystävästä, jonka kanssa lähteä vaellukselle ja isona reilaamaan. Ne sanat saivat minut hymyilemään sisäisesti... Pojasta saisi joku mukava tyttö vielä ihanan poikaystävän! Vuosia kului ja pojan lukio alkoi, yläasteella hän oli vielä saanut seurata sivusta kuinka pärinäpojat kyyditsivät kylän tyttöjä. Lukion alku ei tuonut iloa elämään, pojasta tuli hiljainen ja varautunut. Hän opiskeli edelleen historiaa loistavin arvosanoin, mutta entinen, iloisempi poika oli kadonnut. Olimme huolissamme... Laitoimme toiveen armeija vuoden ja opiskelemaan lähdön auttavan, kenties poika tarvitsisi vain maiseman vaihdosta. Poika pääsikin opiskelemaan poliittista historiaa, mutta palattuaan kesäksi kotiin ensimmäisen opiskelu vuoden jälkeen, seurasi romahdus... Nyt tuo ennen niin iloinen poika on elänyt jo vuosia vuoteen omana. Niin se elämä voi muuttua...
Olen lukenut täsmälleen saman tarinan ennenkin. Muistan sen, koska se huvitti mua silloinkin... Kirjoitustyylin takia. Se on jotenkin niin epäaito, että mua naurattaa vieläkin. Tiesitkö, että Suomessa myytävät leijat on yleensä ihan p*skoja?
Se pelkää olla sun kanssa eri mieltä, kun se pelkää että taas suutut... Mene itseesi, ap.