Missä asennossa synnytit?

Eka puoli-istuvassa asennossa, pidin sukanvarsista kiinni. Nopea ja helppo synnytys. Toka seisten, sänkyä vasten nojaillen. Sujuva synnys sekin.

Ja kivunlievityksenä kaurapussi ja miehen käden puristaminen

-ituhippi 24v

Doggy-stylessä

Avautumisvaihe seisten, ponnistaminen puoli-istuvassa. Tais olla vähän pakollinenkin se puoli-istuva, kun vauva jouduttiin vetämään imukupilla ja tekemään eppari. En kokenut asentoa ihan mahdottomaksi. Ehkä ensi kerralla voisi yrittää ponnistaakin seisten, jos vaan olisi vähän pienipäisempi kaveri tulossa.

Istuallani synnytin wc-pönttöön

Kyykkyvatkausasennossa

Esikoinen puoli-istuvassa, nopea, ei valittamista, vain yksi tikki tuli.
Nyt en tiedä pääsenkö synnyttämään alateitse, riippuu alemman vauvan asennosta sitten.

Puoli-istuvassa asennossa

Puoli-istuvassa. En ollut edes ajatellut asiaa etukäteen ja ponnistusvaihe alkoi vähän yhtäkkiä niin että säikähdin kun tajusin että nyt se syntyy ihan oikeasti joten kätilön kysyessä haluaisinko miettiä asentoa sopersin vaan "näin on ihan hyvä".
Pari minuuttia siitä pitikin jo tehdä eppari kun vauvan sydänäänet laskivat (napanuora puristi) joten liekö mahdollista että joka tapauksessa olisi pitänyt olla puoli-istuvassa asennossa.

69

[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 11:33"]

Istuallani synnytin wc-pönttöön

[/quote]

Tuliko paskat samalla?

Puoli-istuvassa, perinteisessä asennossa molemmilla kerroilla. Ponnistusvaihe kesti ekassa 20 min. tokassa 6 minuuttia. Ihmettelen itsekin, että sain vauvan punnerrettua ulos varsinkin ekalla kerralla, käytin siihen varmaan ihan kaikkia lihaksiani, myös jalkoja (kätilöt työnsivät vastaan). Ei silti pahoja muistoja siihen verrattuna mitä se olisi voinut olla (lapsi huonossa tarjonnassa tai itseltä voimat lopussa tms.) Mulle tuo asento oli ainoa jota edes mietin jo etukäteen ja varsinkin itse tilanteessa. 

Mulle ei ole koskaan annettu muuta vaihtoehtoa, kun se puoli-istuva. Olen joka kerta ollut niin kipeä, etten enää ole ymmärtänyt maailmanmenosta mitään. Luulen, että seuraavakin synnytys menee samalla kaavalla.

Kivaa vastata tällaisiin kysymyksiin nyt kun asiaan on saanut jo etäisyyttä. Entisenä synnytyspelkoisena haaveilin hieman sekstiosta, mutta en sitten kuitenkaan mennyt sitä tietä. Silti vaikka aika kultaa muistot niin muistan kuinka varsinkin ekalla kerralla olin silloin sitä mieltä että synnytys on ylivoimaisesti hirveintä, mitä mun on pitänyt läpikäydä ja se päivä elämäni kaamein. Ja olihan se. Jos vauvan olisi voinut saada haikaralta, niin sitten ei tietystikään.

Istuma-asennossa synnytysjakkaralla. Todella hyvä asento, suosittelen!

Minut laitettiin puoliväkisin siihen puoli-istuvaan asentoon, vaikka se tuntui ihan kamalalta! Ensisynnyttäjänä ja pienessä paniikissa en osannut kunnolla sanoa vastaankaan... 

Eka puoli-istuva ns. poikkipöydällä (oli imukuppi), toka alkuun kyljellään josta käännyin viimeiseksi ponnistukseksi puoli-istuvaan, kolmas sama juttu. Neljännen kanssa piti aluksi synnyttää jakkaralla, mutta sitten sydänäänet tipahti niin pahasti että oli pakko mennä sänkyyn. Loppu meni puoli-istuvassa asennossa jalat kätilöiden kyljissä, hyvä niin sillä vauva oli avosuisessa tarjonnassa (kasvot kohti kattoa). Itse en kokenut asentoa mitenkään pahana, sujuvasti on kaikki syntyneet vaikka yli 4-kiloisia ovat olleet.

selälläni minäkin. jotain muitakin siinä oli vaihtoehtoina ja alunperin olin sellaisia miettinytkin. Mutta kun en jaksanut yhtään kannatella itseäni enää. olisin varmaan pyörtynyt jos olisi pitänyt jossain kyyköttää. vaikka noin teoriassa esim. kyykky kuullostaisi omaan korvaan fiksummalta.

No vittu päälläni seisten. Mitä vitun väliä?

Puoli-istuva sukka-asento. Kätilö olis ohjannut muuhun mut en halunnut. Tää oli mulle helpoin ja paras.

Selällä maaten synnyttäminen kuulostaa ikävältä.. Nykyään kai yleisin on puoli-istuva asento sängyllä.