Miten alkoholistit pystyvät kieltämään aiheuttamansa tuhon?

Olisi kyllä kiva tietää. Hyvä kysymys.

T. Alkoholistin ex

Johanna Tukiainen on esimerkki.

Kyllä he tietävät, mutta eivät halua myöntää, koska se tarkoittaisi että pitäisi lopettaa. Ja sitä addiktin aivot eivät halua. Siispä aivot valehtelevat että ongelmaa ei ole, jotta ei tarvitsisi lopettaa. Ja tiedän tämän kokemuksesta.

Riippuvuuteen kuuluu kieltäminen, se on yksi keskeisistä mekanismeista, että riippuvuus edes pystyy etenemään kovin pitkälle. Muutoinhan useimmat hakeutuisivat hoitoon ja pyrkisivät lopettamaan jo varhaisessa vaiheessa, kun ongelmia alkaisi tulla. Riippuvainen ihminen voi todella pitkään uskoa, että juominen ei aiheuta ongelmaa töissä/taloudessa/ihmissuhteissa/terveydessä. Se on todella outoa, mutta totta.

Totuus olisi liian kipeä myöntää. Se myös tarkoittaisi, että juominen pitäisi lopettaa. Addiktio eli riippuvuus tarkoittaa sitä, että se riippuvuus menee kaiken edelle. Kaiken. Ei siinä totuus tai toisten tunteet paina mitään.

Muista kuitenkin, että kyseessä on mielenterveydellinen sairaus. Ei ehkä yhtä yksioikoinen kuin vaikka syöpä, mutta sairaus kuitenkin, jolle sairastunut Ei voi itse mitään. Eihän harhoista kärsivällekään sanota, että lopeta hallusinointi. Alkoholi aiheuttaa myös fyysistä riippuvuutta, joten hallinta on todella kompleksinen juttu. Harva todella onnistuu lopettamaan.

Se on hirveää jos lapselle aiheuttaa vahinkoa alkoholismillaan. Minun kaverini on alkoholisti myös (tosin vielä kiistää sen vaikka juo känniin asti vähintään kerran viikossa 2-3 päivää putkeen). Hänellä ei ole lapsia mutta aiheuttaa meille aikuisille läheisilleen mielipahaa säännöllisesti.

Me aikuiset sentään voimme laittaa kontaktit umpeen kun siltä tuntuu, mutta alkoholistin lapset eivät voi vaan ovat tavallaan vankeina omassa kodissaan. Hirveää. Joskus toivon että tulisi kieltolaki tai alkoholia säännösteltäisiin eli täysi-ikäiselle myytäisiin alkoholia vain vaikka 10 annosta per kuukausi, sen ylittävä käyttömäärä määriteltäisiin rikokseksi josta kunnon sakot.

Äitini on alkoholisti. Hän on aiheuttanut yhdelle lapselleen näkyviä mielenterveysongelmia ja toinen (minä) on katkaissut välit. Silti hän ei tajua, vaan pitää ITSEÄÄN uhrina. Vihaan näitä ihmisiä, voi luoja miten vihaankaan..

Alkoholismi on sairaus, joka vaikuttaa ihmisen käytökseen, mielialaan, läheisiin jne.. Siihen ei pidä jäädä valheita kuuntelemaan. Eikä mahdollistajaksi. Vaan elää omaa elämää.

Siis ihmisen aivotoiminta toiimii yleisestikin niiin että siinä on tietty kapasiteetti ymmärtämään asioita ja ne rajoiittuvat tiettyihin sektoreiihin. Esiim ei ihminen vaikka voi mmärtää että joka sekunti maailmassa kuoleee nälkään ja tauteihin ihmisiä.

Valehtelemalla suojelee itseään häpeältä. Se on yksi painajaismaisimmista tunteista ja jos alkkis myöntäisi itselleen, miten pahasti on muita satuttanut, hän musertuisi myötähäpeästä itseään kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Siis ihmisen aivotoiminta toiimii yleisestikin niiin että siinä on tietty kapasiteetti ymmärtämään asioita ja ne rajoiittuvat tiettyihin sektoreiihin. Esiim ei ihminen vaikka voi mmärtää että joka sekunti maailmassa kuoleee nälkään ja tauteihin ihmisiä.

Älyssä se mihiin se perustuu tiettyiin systeemeihin joissa on tietty logiikkka ja ansaintamalli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ihmisen aivotoiminta toiimii yleisestikin niiin että siinä on tietty kapasiteetti ymmärtämään asioita ja ne rajoiittuvat tiettyihin sektoreiihin. Esiim ei ihminen vaikka voi mmärtää että joka sekunti maailmassa kuoleee nälkään ja tauteihin ihmisiä.

Älyssä se mihiin se perustuu tiettyiin systeemeihin joissa on tietty logiikkka ja ansaintamalli.

Taiis aivotoiminnaltaan tunne(vasen aivopuolisko) oikea aiivopulisko matemaattisloogisuus.

Vierailija kirjoitti:

Valehtelemalla suojelee itseään häpeältä. Se on yksi painajaismaisimmista tunteista ja jos alkkis myöntäisi itselleen, miten pahasti on muita satuttanut, hän musertuisi myötähäpeästä itseään kohtaan.

Mitäs jos on sen alkoholismin alla vielä narsisti? Niitäkin on.

Minun äitini on alkoholisti ja hänen isänsä oli alkoholisti. Ennen kuin äitini alkoholisoitui, hän ihan avoimesti sanoi, ettei hänen isänsä ollut sellainen isä jota hän olisi toivonut. Sen jälkeen kun itselleen oli riippuvuus kehittynyt, tarina muuttui. Äidinisän arkenakin kotona kännääminen ei kuulemma haitannut häntä lapsena millään tavalla, vaan ainoa ongelma oli äidinäidin nalkutus ja raivoaminen aiheesta (vastaavasti kuin meidän ”nalkutus” äidillemme).

Minkä tuhon? Jos hoitaa työnsä kuten normaalit ihmiset eikä ole häirikkö ja suoriutuu kaikesta erinomaisesti. Juoruaminen on tuhon alku

Onko se siis jotenkin periytyvää?

Riippuvuusongelmissa itselle valehteleminen tuntuu olevan välttämätöntä, mutta usein myös käsittämättömän vaivatonta. Minä en pysty valehtelemaan itselleni, en kärsi riippuvuuksista. Isäni oli alkoholisti, mutta en ole onneksi perinyt sitä.

En mä kyllä aiheuttanut mitään tuhoa.

t. ex alkoholisti

Vierailija kirjoitti:

Siis ihmisen aivotoiminta toiimii yleisestikin niiin että siinä on tietty kapasiteetti ymmärtämään asioita ja ne rajoiittuvat tiettyihin sektoreiihin. Esiim ei ihminen vaikka voi mmärtää että joka sekunti maailmassa kuoleee nälkään ja tauteihin ihmisiä.

älä sinäkään ota enempää.

Entäs jos ei tee lapsia niin mitä vittua se kuuluu kenellekkään jos juo silloin tällöin eikä tarvitse mihinkään hoitoon hakeutua. 

Jos ei aiheuta mitään ongelmia taloudessa ja ihmissuhteissa niin ketä se vituttaa. Miehelleni tuli kamala neljän kympin kriisi ja se asui baareissa kaikki viikonloput. Taksikuski kun toi sitä kotiin niin se sanoi että käy sääliksi lapsia mutta meillähän ei ole lapsia. Se ikäkriisi meni ohitse ja nyt ei käy yhtään missään ja korona aikanakin pysyi kotona. Minä en eroa tuollaisten ikäkriisien takia ja minullakin on ollut omani erilaiset ikä kriisit. Talous meillä ei mennyt kuralle ikäkriisien takia niin että selvittiin. Kaupassa ei tarvitse hintoja katsella vaan saa ottaa sitä mistä tykkää. Kauppalaskun hintaa ei tarvitse laskea kaupassa eikä alkossa.