En palkkaa kympin oppilasta ikinä töihin

Tää oli kyllä hyvä tieto että et palkkaa kympin oppilasta. Onneksi minun keskiarvo on vain 9.7

Vierailija kirjoitti:

On ihan eri asia olla kympin oppilas siksi, että on niin monilahjakas ja fiksu, hyvämuistinen ja päättelykykyinen.

Tai ei erityisen fiksu mutta joissakin aineissa kympin oppilas, joka on lähinnä hikipinko ocd-perfektionisti.

Näitä ihmisiä ei voi laittaa samaan koriin koulussa eikä työelämässä.

Itse olin ensimmäistä mallia ja minun ongelmani on työelämässä se, että tietyn akateemisen koulutukseni mahdollistamat työtehtävät ovat aivan liian yksinkertaisia ja rutiininomaisia, vaikka ne vaativatkin monen kollegan mielestä heille jatkuvaa suurta luovuutta ja pinnistelyä.

Itselleni tuo ns. luovuuden taso on lähes olematonta. Työ ei haasta minua millään tavalla ja inhoan sitä. Se voitaisiin tehdä paremmin, mutta keskimääräisten ihmisten tyhmyys sinetöi että mikään ei muutu, asiat kuitenkin junnaavat paikallaan.

Toki asioille keksitään aina ja voidaan keksiä tästä maailman loppuun saakka uusia nimityksiä, mutta jos todellinen muutos ei ole mahdollinen, mikään määrä vanhojen konstien uudelleenbrändäystä ei ole oikeasti tehokasta. .

Emme kuitenkaan oikeasti kehittäneet sitä tai tätä asiaa, vain puhuimme ja kirjoitimme siitä

Ainoa tie pois tästä, tällä alalla, on tietysti esimiesasema, mutta olen siihenkin aivan täysin haluton. Näen, mitä sekin on, enkä halua uhrata koko elämääni sen position alttarille, jotta saisin maksaa vielä paljon enemmän veroja.

Yritän siis kestää näin, jotta saan tällä oksalla ylempään verraten enemmän vapaa-aikaa ja vähemmän vastuuta.

Olen onnistunut jonkin verran vuosien varrella muokkaamaan työnkuvaani erilaisten täydennyskoulutusten myötä.

Jonkin verran siksi, että kyseessä on julkinen sektori ja tässä virassa on kuitenkin tietyt lakisääteiset vastuut, joista ei pääse.

Luovuuden määrä ei ole vakio ja sen ominaisuuden kokeminen itsessään työntekijänä ei tarkoita faktista korkeaa luovuutta.

Aivan kuten se kymppi todistuksessa. Sen voi saada myös tosi vähällä työllä tai äärimmäisesti pinnistellen. Nämä ihmiset ovat siellä koulussa ja aikanaan töissä hyvin, hyvin erilaisia.

Hei, samaistun! Tylsistyn ihan äärimmäisen helposti. En myöskään silti haikaile esimiestehtäviin, joten teen työni samalla tavoin kuin kouluaikoina, mahdollisimman nopeasti (ja kuitenkin paremmin kuin suuri osa kollegoista...) ja sitten käytän aikaa harrastuksiin ja muuhun mielekkäältä tuntuvaan. Sijoittamisesta kiinnostumisen jälkeen olen sentään kokenut että voin tutustua laajasti eri aloihin ja samalla vähän tienatakin lisää tulevaisuutta varten.

Vierailija kirjoitti:

Kympin oppilaat ovat myös perfektionisminsa vuoksi herkempiä työuupumukselle.

Ap

Ei ole vaan helvetin rasittavia työkavereille kun eivät mitään inhimillisiä virheitä kestä. Olen tämmöisen tyypin nähnyt ja sellainen on ihan kamala. Varmaan hyvä työnantajalle mutta kaikki muut kärsivät. Räjähdys herkkä pikku asioistakin. Minä olin haihattelija tämmöiselle täydellisyyden tavoittelijalle ja alkoi vituttamaan se hampaat irvessä yrittäminen jota ei voinut keventää yhtään. Kaikesta sen piti saada kymppejä opiskellessa ja mikään vähäinen ei kelvannut. Oli ylikoulutettu alalle ja olisi saanut töitä niin kaikki ihmetteli mitä sellainen tulee ammatti kouluun. Työpaikalla ei kukaan hänestä tykännyt, 

Minä olen entinen kympin oppilas ja suunnilleen perfektionistin vastakohta. Matikka oli vaan luonnostaan helppoa ja lukuaineet tarttui lähes itsestään päähän, vaikka tunnit meni lähinnä häiriköidessä ja kirjaa en avannut kotona about koskaan. Yliopistotasolla oli tosin pakko opetella vähän lukemaan. Mutta edelleen minulle on luontaisempaa pistää mutkia vähän turhankin suoriksi kuin pyrkiä liikaa täydellisyyteen.

Omasta kouluajasta muistan sen, että monille se kymppi oli tavoite. Se ei useimmille tullut töitä tekemättä, vaan ns. pinkoiltiin että saatiin 10 rivi todistukseen.

Itse olen varsin laiska ihminen, mutta muistan asiat hyvin. Termi Lukio Lukematta Läpi kuvaa minua hyvin. Rehellisesti sanottuna ihmettelin sitä vaivaa mitä moni näki lukiossa, koeviikkoja stressattiin ja kokeita uusittiin jos meni huonosti (vaan 9) itse kuuntelin tunneilla ja vähän selailin koealuetta läpi ja hyvin meni.

Mutta oleellisin juttu on se, että moni noista pinkoilijoista eivät OIKEASTI oppineet mitään. Koe selvitettiin ja asiat unohdettiin kun alettiin seuraavaan lukemaan. Minusta on myös tehokkaampaa seurata maailman menoa muutenkin kun koulussa, sillä loppujen lopuksi se mitä vaikka lukiossa oppii on pintaraapaisu "kaikkiin" maailman asioihin verrattuna.

Hyvä esimerkki oli kun pelasimme joskus lukioiässä illanistujaisissa Trivial Pursuittia tmv. niin yksi 10:n oppilas ei tiennyt Winston Churchillia, eikä tuo ollut ainoa aukko hänen yleissivistyksessään, välillä jopa luulin että huijaa tietämätöntä, mutta hän ei vaan tiennyt monia yksinkertaisia asioita (tyyliä mikä on Unkarin pääkaupunki tai muita vastaavia, tosi simppeleitä juttuja)

Oma teoriani on se, että moni niistä joille se 10 on ainoa tavoite eivät edes opi, koska asioihin ei suhtautua sellaisella terveellä kiinnostuksella että se ASIA kiinnostaisi/siitä haluaa tietää lisää, vaan halutaan vain muistaa asia siksi että kokeesta saadaan kymppi.

En tiedä saako kukaan ajatuksestani kiinni, ajan takaa sitä että on eri asia seurata asioita ja oppia ja omaksua koko ajan uutta _aidosti_, sen sijaan että vain selviytyy yhdestä kokeesta kiitettevästi. On eri asia olla intohimoinen oppija vs. intohimoinen kympin metsästäjä.

Ap on asian ytimessä. Ei ne kympin, vaan kasin oppilaat. He pärjäävät, ovat sosiaalisia ja kestävät painetta.

kympin tytöistä ei ole mihinkään.. mitä auttoi nuoleskella opettjan persettä?? samaa porukkaa olette kuin me työttömät amiksekti.. ei menny vahvasi.

Vierailija kirjoitti:

Ap on asian ytimessä. Ei ne kympin, vaan kasin oppilaat. He pärjäävät, ovat sosiaalisia ja kestävät painetta.

Kasin oppilaisiin mahtuu vielä suurempi kirjo kuin kympin oppilaisiin. Siellä on sosiaalisia ja epäsosiaalisia, painetta kestäviä ja kestämättömiä. Sekä niitä, jotka pingottavat hurjasti mutteivät eväät silti riitä kymppiin.

Miten moni työnhakija esittelee sulle koulutodistuksiaan? 

Päteekö tämä siihenkin, jos on saanut yliopistossa hyvät arvosanat ja on gradusta hyvä arvosana? Palkkaatko mieluummin sellaisen, joka saa vaikka Approbaturin ja pääse hädin tuskin läpi, ettei ole liian perfektionisti? 

Vierailija kirjoitti:

kympin tytöistä ei ole mihinkään.. mitä auttoi nuoleskella opettjan persettä?? samaa porukkaa olette kuin me työttömät amiksekti.. ei menny vahvasi.

Niin, olen 44-vuotias kympin tyttö, en ole ollut elämässäni päivääkään työttömänä ja aamuisin menen edelleen mielelläni töihin, joten kyllä mielestäni on mennyt vahvasti. Toki olen pohjimmiltaan samaa porukkaa kuin sinäkin, ja ihmisarvoni on sama.

Vierailija kirjoitti:

Kympit oppilaat on haluttua kamaa esim. isoihin konsulttifirmoihin, jos myös yliopisto-opinnot on menneet hyvillä arvosanoilla.

Ketä kiinnostaa jotkut yliopiston arvosanat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kympit oppilaat on haluttua kamaa esim. isoihin konsulttifirmoihin, jos myös yliopisto-opinnot on menneet hyvillä arvosanoilla.

Ketä kiinnostaa jotkut yliopiston arvosanat?

Juuri noita konsulttifirmoja kiinnostaa. Kaveri meni konsulttifirmaan yliopiston kurssiarvosanoilla. Minulta (eri ala) taas kukaan ei ole kysynyt arvosanoja tai edes ylipiston papereita, vaan olen aina saanut työpaikkani portfoliolla ja työtodistuksilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu työpaikasta. Kaikissa hommissa ei riitä "kunhan teet sinnepäin" suorittaminen. Miltä tuntuisi jos vaikkapa ydinvoimaloiden tai lentokoneiden turvallisuudesta vastaavat työntekijät hoitaisivat työnsä "riittävän hyvin".

Onko lentokoneen turvallisuudesta vastaava työntekijä hoitanut työnsä riittävän hyvin, jos hänen tekemisistään johtuen lentokone tippuu kenttään?

Lentokoneen turvallisuudesta vastaava 10 oppilas hoitaa asiat pilkulleen eikä kone tule tonttiin ainakaan hänen toimiensa vuoksi. Sinnepäin työnsä hoitanut 7 oppilas hutaseen asiat näyttään siltä että kaikki tuli tehtyä ja kone lentää muutaman reissun mukisematta kunnes rysähtää. Tutkinta selvittelee aikansa ja toteaa, että se tai tämä huolto oli jätetty puolitiehen tai vääriä pultteja käytetty jonkin asian kiinnittämiseen ymv.

Oikeassa elämässä: Koulumenestyksellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa teetkö työsi huolella ja tarkasti vai et. Eikä kympin oppilaatkaan täydellisiä ole, vaan heillekin tulee virheitä siinä missä muillekin. 

"...ei mitään tekemistä..." - Heh heh! Koulumenestyksen ja huolellisuuden välillä on pääsääntöisesti vahva korrelaatio. Poikkeuksiakin voi toki olla, joten rekrytoijan on silti hyvä katsoa, onko hakija myös käytännössä sitä mitä papereiden perusteella odottaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kympin oppilaat ovat myös perfektionisminsa vuoksi herkempiä työuupumukselle.

Ap

Se, että ihminen on älykäs, ei tarkoita, että hän olisi perfektionisti. Ja sama toisin päin. Vaikka olen kaukana kympin oppilaasta, olen luonteeltani perfektionisti. En vain pärjännyt kouluaineissa, kun esim. matemaattista lahjakkuutta ei ole suotu juurikaan. 

Samaa mieltä.

Sekään että ihminen on kympin oppilas ei tarkoita ei hän olisi älykäs, tai toisinpäin.

Hyvää muistia ei tosiaan mitata älykkyyskokeissa, mutta hyvä muisti on tärkeä kielissä ja reaaliaineissa. Tehtäviä on erilaisia ja älykäs ei välttämättä pärjää muistia vaativissa tehtävissä, jolloin hyvämuistinen pärjää paremmin. Peruskoulun pärjää pelkällä hyvällä muistilla ilman älykkyyttä.

Täällä taas erotetaan muisti ja älykkyys toisistaan, vaikka muisti on osa kognitiivisia kykyjä, joita yleisestä älykkyydestä puhuessa siis tarkoitetaan. Hyvä muisti on osa älykkyyttä. Ja osaaminenhan on sitä että asiat on pitkäkestoisessa muistissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"10 tyttöjen" ongelma on usein se, että hommat tehdään "ohjekirjan mukaan". Eli jos työ on ns. suorittavaa jossa kaikki menee kuten pitää homma toimii.

Mutta aika monissa töissä tulee eteen yllättäviä tilanteita, tai jokin asia ei mene käsikirjan mukaan. Silloin se "luovempi" ihminen keksii että hei tehdääs näin.. tai että rällä tavalla saadaan tuo korjattua jne. Ja (KÄRJISTÄEN!) 10-tyttö seisoo samaan aikaa sormi suussa odottamassa että joku neuvoo/jossain lukee miten tilanteessa X pitää toimia.

Olen kerran työskennellyt tuollaisen ihmisen kanssa, ja vaikka oli fiksu ja mukava ihminen, se "pitää olla varma"-tyyli riipi kärsivällisyyttä. Heti jos olis joku "boksin ulkopuolelta" juttu niin jämähti/ei saanut mitään aikaan, ja korostaisin ettei työ ollut sellaista missä joku menehtyy tmv. jos "mokaa", eli mitään ns. pahaa ei olisi voinut saada aikaan. Toki jahkailu maksoi hermojen lisäksi myös rahaa, rivakasti ongelmian ratkominen oli siksi tärkeää.

Ei, vaan kyllä ne kympin tytöt on niitä joilla on yleisälykkyys korkea. Vähän pakko, jos suoriutuu kaikista aineista hyvin.

Hah :D Koulumenestykseen ei kyllä älykkyyttä paljoakaan tarvita. Hyvällä muistilla on merkittävästi isompi rooli. Tiedän kokemuksesta. Sain 10 lukuaineista ihan vain sillä, että minun on helppo muistaa asioita lyhytkestoisesti. Opettelin kirjat käytännössä ulkoa ja sitten vain monistin tiedon koepaperille kynällä. Ainut johon tarvitsee vähän enemmän ajattelua on matematiikka. Mutta eipä senkään osaamiseen erityistä älykkyyttä vaadita. Enemmänkin kykyä loogiseen päättelyyn ja kaavojen opetteluun. 

Nykyisin sanoisin, että jokaisessa oppiaineessa vaikeimmissa tehtävissä tarvitaan älyä, sovelluskykyä ja loogisuutta. Todellakaan monistamisella ei pärjää kympin tasolla kuin ehkä kielten sanakokeissa. Tässä yllä taas satuilee joku itsensä piilosti neroksi luokitteleva, joka pyrkii halveksimaan huippuoppilaana. Totuus on se, että huipputasolla koulussa kaikissa aineissa tai lähes kaikissa aineissa menestyminen vaatii ahkeruutta ja korkeaa yleisälykkyyttä.

Korkea älykkyys on vaatimuksena ihan muualla kuin peruskoulussa. Ei se sinun mussukkasi siis ole mikään superlahjakkuus, vaikka saisikin kokeista kymppejä. Kuten itsekin sanoit, ahkeruus riittää. Plus se, että on hereillä tunneilla. 

Kymppejä saa myös pelkällä älykkyydellä, ilman sen kummempaa ahkeruutta.

-eri.

Höpöhöpö. Ei ne asiat kirjasta päähän siirry itsekseen. 

Jotkut on oppijoina sellaisia, että riittää kun on tunneilla paikalla ja ehkä niiden aikana vähän vilkaisee kirjasta taustoja. Suurimmassa osassa aineita hyvä päättely- ja jäsentelykyky, sekä kirjoitustaito, vie pidemmälle kuin hiki otsalla pänttääminen.

Näin on, ja jotkut oppii parhaiten lukaisemalla itse nopeasti kirjasta. Itse kävin lukion 2 viimeistä luokkaa suunnilleen noin, siihen aikaan kun poissaoloja ei kontrolloitu paljonkaan. Elämässä oli muita haasteita, lukion tein kövöisemällä tekemässä kokeita ja siihen malliin.