Kumpi on pahempi PONNISTUS- vai AVAUTUmisvaihe??

Supistukset tulivat yhtämittaa, kun toinen loppui alkoi heti uusi! Se oli kamalaa! Huusin miehelle, että en jaksa enää ja tarkoitin sitä että halusin kuolla siihen paikkaan. Kauheinta oli se, kun tajusi ettei poispääsyä ollutkaan:((.



Ponnistusvaihe oli sellaista kovaa repivää ja polttavaa kipua. Ei sitä oikein selittääkään osaa mutta tuntui kuin olisi haljennut ja siksi alapäätä poltteli valtaisasti.



Mun ponnistusvaihe kesti 20 minuuttia ja olin ensisynnyttäjä. Mut sitten jälkeenpäin oli tosi hyvä fiilis eikä tikkejäkään tullut kuin kaksi ja niiden laittaminen ei sattunut. Heti pystyin menemään suihkuun ja istuinkin heti ja kävelin osastolle. Tosi hyvä fiilis jäi mulle, miehelle ei kylläkään... Hän pelästyi pahanpäiväisesti!

tapahtui vähitellen ja huomaamatta. Pahin vaihe oli " laskeutumisvaihe" , eli kun täytyi odotella lupaa ponnistaa, vaikka olisi itse halunnut ponnistaa ajat sitten. Tämä oli kaikkein tuskallisin vaihe. Kai nuokin vaihtelee eri synnytyksissä.

ponnistusvaihe oli minulla ehdottomasti pahempi!!



Ei avautuminenkaan mitään herkkua ollut, mutta helpompaa se silti oli.



Ponnistusvaiheessa koin voimakasta kuolemanpelkoakin. Tuntui, että vauva ei voi mahtua ulos, tuntui että repeän, halkean, kuolen! Työntää täytyy vaikka sattuu niin että taju meinaa lähteä...tuntui kuin tekisi itsemurhaa.



Jälkimainingit ne vasta hauskat olivatkin. Episiotomia ja repeämä, alapää mustelmilla ja tikeillä niin, että kesti monta viikkoa ennenkuin pystyi istumaan eds toisella kankulla saati sitten kävelemään /seisomaan muutamaa kymmentä sekuntia kauempaa.

eli avautumisvaihe molemmissa niin nopea (eka 4, toinen alle 2 tuntia), että molemmilla kerroilla sama juttu; kätilö ei usko ollenkaan, että lapsi olisi tulossa, kun vasta hetki sitten ehkä 1cm auki...



Eli tällä taustalla - ponnistus paaaljon pahempi - kummallakin kerralla yli tunnin ja toisella jo imukuppi mukana...

Terv. käynnistetty synnytys x 2

Kesti piiitkään. Silloin en ponnistamisesta tiennyt mitään, kun vauva avitettiin ulos imukupilla.

Tokalla kerralla sain ponnistaa omin avuin ja se oli kyllä ihan helvettiä.

Kesti 20 tuntia. Ponnistus 20 minsaa ja vaikka voimat meinas loppua niin oli " helpompi" vaihe.



Tokassa synnytyksessä elasta kunnon supparista halu lähteä sairaalaan, viides kun tuli vajaan 10 minuutis sisään yhtä kamalalla voimalla niin oli hoitaja hankittu esikoiselle ja seisoin kaksin kerroin suihkussa. 4 tunnin kuluttua vajaan 5 minuutin ponnistaminen ei ollu mikään homma. Pari rutistusta apinan raivolla.



Eli avautuminen kamalinta.

Ponnistus. On kokemusta kahdesta eri synnytyksestä.

Avautuminen sattui kun kärvistelin ilman epiduraalia toista tuntia.

oli mulla pahempi. Ei ollut puudutuksia.



Haluan varoittaa sua... Alapään tikkaaminen ilman puudutusta sattui mulla enemmän, kun ponnistusvaihe. Ja lapsivuodeaikana itkin moneen kertaan, kun alapää oli niin kipeä. Että varaudu...