Pieniä hetkellisiä asioita, jotka ärsyttää? Aloitan; täyteen kahvikuppiin putoava leivänpäällinen (tomaatti tms)

Kun olet menossa kotiin ja avaimet eivät olekaan siellä, missä niitä normaalisti säilytät.

Sama bussiin mentäessä bussikortin suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Mies kotona kulkee kalsareissa. Käyttää ne oikeinpäin ja nurinpäin ennen kuin pistää pesuun. Miehen jäljiltä siten sohvalla ja tuoleissa ruskeita jarrujälkiä.

Herranjestas sentään! Ei voi olla todellista.

Miten ois ihan vaan ”Anteeksi.”? Havahtuu jos havahtuu huomaamaan ohittajan. Jos ei, on itse tollo.

Vierailija kirjoitti:

Kun tarvitsen uudet farkut niin kokoa 40 ei löydy mistään mallista. Rekit täynnä muita kokoja, mutta kokoa 40 on mahdoton löytää.

Puseroissa taas saattaa löytyä koko 40 tai M koko, mutta ei yhdessäkään neutraalissa värivaihtoehdossa. Ainoastaan siinä neon keltapinkissä tai liikennevalon sinisessä vaihtoehdossa on kokoja, mutta mustassa tai viininpunaisessa on ainoastaan pienin ja suurin kokovaihtoehto jäljellä.

Liikennevalonsininen 🤣🤣🤣🤣🤣🤦🏼‍♀️ ööööö ihan tiedoksesi, että ne värit ovat keltainen, punainen ja vihreä 🤦🏼‍♀️

Se, kun astiat kerääntyvät tiskialtaaseen torniksi, jonka pohjalla on pari kahvikuppia ja joiden päälle on kerääntynyt vino pino lautasia ja muuta siten, ettei vesihanasta saa laskettua vettä vedenkeittimeen.

Tähän joku fiksumpi ennättää varmaan kommentoimaan, kuinka heillä tämäkin tehdään paljon paremmin ja tiskit laitetaan suoraan tiskikoneeseen, mikä ihan fiksua onkin, mutta se vaan ei meidän taloudessamme toteudu.

Enkä syytä pelkästään muita taloudessamme asuvia, vaan syyllistyn tuohon tornin kasaamiseen itsekin.

Astut aamulla kahvikuppi kädessä puutarhaan nauttimaan aamukasteisesta nurmikosta paljain jaloin. Jalkapohjan alle liiskautuu kahden askeleen jälkeen oikein lihava etana.

Kun olet kertomassa jotain juttua kavereille, mutta joku alkaa puhumaan päälle kertoakseen omaa tarinaa. Mulle tapahtuu tätä niin usein, että tunnen itseni täysin näkymättömäksi.

Vierailija kirjoitti:

varvasväli sieni taas... vaikka käyttänyt voidetta viikon

Kantsii aina, koska ja missä ikinä sun jalat kastuu, kuivata varpaanvälit superhyvin!

Ihan vaikka paperilla, joka väli kuivalls kohdalla.

Mulla loppui tuohon, ei oo ollut vuosiin enää.

Vierailija kirjoitti:

Peset vessaa harjalla ja ah miten ihanaa kun sieltä räiskähtää naamalle, suuhun tai silmään jotain kakkavettä.

Tästä tuli mieleen tilanne kun kassajonossa epäsiistihkön miehen sylkipisarat lensivät mun poskelle, suun ihan lähelle, hänen selittäessään jotain jollekin.

Ja toinen, kun hiukset ovat niin sähköiset että (yleensä aina jossain kaupassa, miksi?) Ovat littaantuneet naamaan kiinni. Kun koitat niitä haroa niin seuraavat vain sun kättä.

Vierailija kirjoitti:

Kun luulee vaihtavansa nopeampaan kassajonoon mutta päätös olikin väärä ja on kärsittävä vielä kauemmin.

MUTTA, kun ajattelet että enpä vaihdakaan koska siinä käy juuri noin, niin silloin olisikin kannattanut vaihtaa!

Ja, kun koitat puhelimella kirjoittaa lainaten, tämä helvatan ruutu hyppii sinne tänne ja joudut painaa viis kertaa ees taas että saat kirjoitettua, ARGH!

Kun kirjoittaessa aika usein tarvitsee pilkkua, niin miksi ihmeessä se ei voi olla puhelimessa näppiksen etusivulla? Arrrggggh

Vanhetessa alkaa vanhat paikat hampaista irtoilla . Kivaa kun puree karkkia siihen jää kiinni paikan pala .

Vierailija kirjoitti:

Kun saat lahjaksi jonkun kammottavan glitter-jutun ja vaikka koskisit siihen kerran, kun nakkaat sen roskiin, niin sitä glitteriä löytyy kuukaudenkin päästä keskeltä naamaa, matoista, persvaosta, you name it.

Tyttären vanhojentanssimekossa vuonna -17 oli jotain kimallusta. Imuroin autoani tänä kesänä ja sitä glitteriä oli siellä vieläkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellä ärsyttää, että kissat yrjöö aina matolle.

Kissan pitää saada tukeva ote tassuille kun se yrjöää. Liukkaassa lattiassa ei ole pitoa tassuille. Kun kuulen että kissa alkaa yrjöämään niin yritän salamannopeasti työntää kuonon alle talouspaperia.

Koiraa yritettiin turhaan opettaa kaluamaan luuta sanomalehden päällä, aina nosti sen lattialle.

Korppuja kahviin kirjoitti:

Vanhetessa alkaa vanhat paikat hampaista irtoilla . Kivaa kun puree karkkia siihen jää kiinni paikan pala .

Juurikin näin! Olen vm 1963 ja sekä minulla että ystävilläni on tässä n vuoden aikana suorastaan murentunut joku poskihammas suuhun: ei jää kuin pari tikkua jäljelle.

Vierailija kirjoitti:

Kyynerpään lyöminen johonkin kaapinkulmaan, kyllä piruvie sattuukin.

Kun joku kirjoittaa kyynerpää, enään, se ketä.

Kun laitat leivonnaiset uuniin ja muistat unohtaneesi leivinjauheen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, kun kaupan kassalla jotkut kanssa-asiakkaat eivät mene pakkaamaan ostoksiaan kassahihnan päätyyn, vaan ostokset maksettuaan ottavat ehkä yhden askeleen eteenpäin ja jäävät siihen kassahihnan sivuun pakkaamaan. Ja kun monissa kaupoissa vierekkäisten kassojen välissä on kaiteet, ei seuraava asiakas välttämättä mahdu siitä ohi omia ostoksiaan pakkaamaan. Siinä sitten koko jono seisoo, kun tämä mikälie Marja-Liisa siinä jumittaa toisten tukkeena.

Tai vaihtoehtoisesti se pakkaaja ottaa lompakon esiin vasta siinä vaiheessa kun kassa sanoo hinnan, tai lompakkoa kaivetaan joka taskusta ja olikohan mulla sitä plussakorttia, maksanko käteisellä (ja kysytään uudestaan sitä summaa), ja ainiin se lottokin pitäis laittaa. Kun nämä on hoidettu, niitä hiluja ja kortteja ja kuitteja jäädään asettelemaan sinne lompakkoon pitkään ja hartaasti siinä maksupäätteen edessä ja tutkitaan tie muilta.

Se ku pakatessa on tarkkaan ihailtava vielä joka ostos läpi ja mietittävä hitaasti ja rauhallisesti mihin kassiin minkäkin laittaa.

Lämmitin juuri juustohampurilaisen mikrossa. Juusto suli niin, että ylempi hampurilaisen puolikas luisui mikrolautaselle ja sulanut juusto levisi myös lautaselle aiheuttaen melkoisen sotkun...

Ostat kaupasta valmiin kimpun, kukan varret on mädät. Se kukkien värillinen muovi peitti mädät varret. Mulla käynyt useasti. Enkä asu ihan lähellä markettia. Ilahtuminen kääntyy ärsytykseksi!