Pieniä hetkellisiä asioita, jotka ärsyttää? Aloitan; täyteen kahvikuppiin putoava leivänpäällinen (tomaatti tms)

Keität pakkauksen viimeiset spagetit ja unohdat ne veteen pari minuuttia liian pitkäksi aikaa, ne ovat aavistuksen liian pehmeitä ja syödessä ärsyttää... grrr

Kun siivooja on täyttänyt paperiautomaatin vessassa ylitäyteen ja ottaessasi paperia, saat tiukasti repäisemällä 10 kpl samalla kertaa. Argh.

Kun joku tulee vaateliikkessä samalle rekille ja alkaa puskea niitä hengareita sun puolelle räväköin ottein.

Jääkylmä roll-on deodorantti.

Se kun huomaat että esim. Puhelimessasi on 1 % akkua ja joudut juoksemaan täyttä ja juuri kun olet laturin luona niin se puhelin simahtaa 😐

Kun tarvitsen uudet farkut niin kokoa 40 ei löydy mistään mallista. Rekit täynnä muita kokoja, mutta kokoa 40 on mahdoton löytää.

Puseroissa taas saattaa löytyä koko 40 tai M koko, mutta ei yhdessäkään neutraalissa värivaihtoehdossa. Ainoastaan siinä neon keltapinkissä tai liikennevalon sinisessä vaihtoehdossa on kokoja, mutta mustassa tai viininpunaisessa on ainoastaan pienin ja suurin kokovaihtoehto jäljellä.

Mies kotona kulkee kalsareissa. Käyttää ne oikeinpäin ja nurinpäin ennen kuin pistää pesuun. Miehen jäljiltä siten sohvalla ja tuoleissa ruskeita jarrujälkiä.

Hyllyttäjät kaupassa tukkimassa käytäviä rullakkojen ja lavojen kanssa just sen hyllyn edessä, mistä tarvin tavaran. Näiden tavarakuormien väisteleminen, kun liikuttelevat niitä.

Vierailija kirjoitti:

Koko päivän töissä mietit jäikö kahvinkeitin päälle. Mielikuvissasi talo palaa parhaillaan poroksi.

On olemassa kahvinkeittimiä, jotka menevät itsestään pois päältä tietyn ajan kuluttua.

Vierailija kirjoitti:

Korviisi kantautuu valitettavan tuttu pumppaava ääni: kissa valmistautuu yrjöämään matolle. Säntäät paikalle ja nappaat katista kiinni lennättääksesi sen pois matolta. Juuri sillä sekunnilla yrjö purkautuu kissan sisältä ulos ja keskipakoisvoima kissaa heilauttaessasi sinkauttaa yrjön kauniiseen ympyrämuotoon maton joka reunalle. Olisit päässyt paljon vähemmällä siivoamisella jos olisit antanut katin oksentaa siihen mihin se suunnitteli.

Todellä ärsyttää, että kissat yrjöö aina matolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isoa juustoköntsää esim. oltermanni ei ole leikattu neljään osaan, ärsyttää se, että siitä isosta häylätäön suoraan ja sitten lopussa jää iso epämääräinen köntsä, josta ei saa yhtään täydellistä juustosiivua. Mitä sille lopulle sitten tekee?

Pieni veitsellä palasiksi jotka voi laittaa leivälle, salaattiin, ruokaan tai syödä sellaisenaan.

Miksi sitä ei voi leikata pienemmäksi, ettei tule sellaista kengänpohjan kokoista jämää, jota sitten ei voi enää höylätä ohuiksi siivuiksi? Täysin hukkaan menee hyvä juusto, jos sitä sitten nakertelee paljaaltaan ja joku pappa metsämökissä ei taatusti tee siitä mitään ruokaa saatika salaattia.

No leikkaa itse se juustoköntti neljään osaan ennen kuin se on niin ohut, ettei enää saa siivuiksi.

Niinhän mä leikkaankin, mutta esim. kylässä aamupalalla on sellainen kuopalle höylätty köntsä, hitto mitä tuhlausta.

Vierailija kirjoitti:

Se kun istut vessanpöntöllä kakalla vessan ovi auki ja samalla taapero laittaa kämpän mullin mallin eikä usko käskyjä vaikka kuinka yrittää huutaa pöntöltä, että "EI, ÄLÄ KOSKE SIIHEN, LAITA SE TAKAISIN!" Eikä kakkakaan meinaa tulla kun ei saa rauhassa toimittaa toimitusta.

Raskausaikana piti antaa aina pissanäyte neuvolassa. Ei siitä tahtonut tulla mitään, kun taapero yritti avata samalla vessan ovea, enkä voinut yhtään rentoutua. .

Suu täynnä ruokaa ja tunnet, että oli sitten hius siinä satsissa. Itsellä ne hiukset puoli metrisiä. Pahinta vielä, kun tuntee sen olevan jossain hampaiden välissä.

Huuleen vahingossa pureminen. Jostain syystä nostattaa itselläni niin kovan raivon, että tekisi mieli pamauttaa nyrkillä omat hampaat kurkkuun. Pidän ruokailuhetkistä, ja huuleen puraisu pilaa jotenkin koko fiiliksen siitä ruoasta ja syömisestä. 

Leikkaat sipulia tai vastaavaa ja siivu tippuu lattialle. Astut siivun päälle kun yrität kumartua sitä nostamaan roskiin.

Hieman isompi ärsytys, kun aamulla heräät ja huomaat yöllä purreesi kieleesi ja valkoinen tyynyliina on veressä.

Kun saat lahjaksi jonkun kammottavan glitter-jutun ja vaikka koskisit siihen kerran, kun nakkaat sen roskiin, niin sitä glitteriä löytyy kuukaudenkin päästä keskeltä naamaa, matoista, persvaosta, you name it.

Se kun lenkille lähtiessä kumarrut solmimaan kengännauhoja ja innokas koira haluaa samaan aikaan antaa pusun ja sen kuono tömähtää suoraan omaan nenääsi. Sattuu yllättävän paljon.

Aamulla unenpöpperössä tavoittelet edellisenä iltana siististi tuolille aseteltua vaatepartta - paitsi sukkia. Joita et ole muistanut laittaa tuolille ja sukkalaatikossakin on parittamattomien sukkien mylläkkä, josta pitää etsiä se sopivin pari. Grrrrrrrrrrhhttunale.

Vierailija kirjoitti:

Todellä ärsyttää, että kissat yrjöö aina matolle.

Kissan pitää saada tukeva ote tassuille kun se yrjöää. Liukkaassa lattiassa ei ole pitoa tassuille. Kun kuulen että kissa alkaa yrjöämään niin yritän salamannopeasti työntää kuonon alle talouspaperia.