Lue keskustelun säännöt.
Nykynuoret eivät osaa kiittää lahjasta
31.10.2014 |
Veljentyttö sai vauvan. Koska he asuvat Oulussa ja minä Vantaalla, lähetin suvun uudelle pikku prinsessalle neulomani nutun ja hatun ja peitteen. Paketin lähettämisestä on jo kolme viikkoa, mutta eipä ole tullut kiitosta edes tekstiviestillä.
En lähettänyt neulomuksiani vauvalle siksi, että minua kiitettäisiin vaan lahjaksi tulokkaalle. En pidä itseäni kovin vanhana (53) enkä vanhanaikaisena, mutta silti olisin odottanut jotain viestiä siitä, että paketti tullut perille. Tarkistin jopa pakettikortin koodilla, että lähetys on noudettu postista.
En usko, että äiti on mahdottoman väsynyt, koska on tyttäreni mukaan päivityänyt facebookkiin ahkerasti vauvakuvia. Kaipa siinä ohessa olisi yksi tekstarikin lähtenyt.
Onko kiittäminen vanhanaikaista? Kertokaapa palstailijat kiitättekö te jälkikäteen, jos saatte vaikka joululahjan sukulaiselta postissa tai jonkun välittämänä. Naamakkain lahjoja antaessa kyllä kaikki aina sanovat kiitos.
T: hämmentynyt sukulaistäti
Kommentit (68)
Tämä riippuu todella paljon nuoresta. On nuoria, jotka eivät kiitä koskaan. Sitten on nuoria, joille kiittäminen on verissä. Omilta kummilapsilta olen aina saanut kiitokset lahajasta. Ovat soittaneet jotain 7-vuotiaasta asti itse ja kiittäneet. Myös ei-tutut nuoret osaavat kiittää. Esimerkiksi yrityksessäni oli pari vuotta sitten yksi nuori ammattikouluopintoihinsa liittyvässä harjoittelussa. Noin viikko harjoittelun päättymisestä, oli postilaatikossa postikortti, jossa oli nuortelta kiitokset harjoittelupaikasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on samanperheen sukulaislapsia 3 kpl.
Ihan samoin on kaikki kasvatettu, mutta vain nuorin osaa kiittää ja vastata aina viesteihin.
Esiteinejä ovat.
Onko monilla sitten joku kommunikaatiovika.
Vierailija kirjoitti:
Samaan olen törmännyt. En saanut kummitytöltä mitään kiitosta sen enempää rippi- kuin ylioppilaslahjasta. Jäi aika valju olo; minusta ( kai sitten tapakulttuurin dinosaurus) kiittäminen kuuluu asiaan.
Itse olen alkanut vähentämään lahjojen määrää omalle pojalleni.
Mitään kiitokseen viittaavaa ei ole vuosiin kuulunut.
Samoin.Lähetin sukulaisen lapselle tosi upean lampun ja ison läjän kauniita vaatteita ym.Ei kiitosta, ei mitenkä sopivat vaatteet, Toiselle perheenjäsenelle lähetin arvokkaan paketin kalliita vaatteita .Ei mitään palautusta.Että tästä poikki.
Kaveriperheen viisivuotias m ulkero jätti kiittämättä lahjasta, joten opetukseksi painoin koukun maksankärkeen. Sinne tipahti eteisen lattialle. Opetuksesta kiihtyneen äitinsä löin ihan avokämmenellä tajuttomaksi. Tämä on, ystävät rakkaat, se tapa jolla saamme kiittämättömät takaisin tavoille. Vähän kuria ja rakkautta ❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä oon kiittänyt jos olen saanut jotain ja kiitän aina silloinkin, kun joku antaa tietä tai jotain vastaavaa. Käytöstavat ovat kasvatuksesta kiinni ja kyllähän noita kiittämättömiäkin ihmisiä on paljon. Pitää myös muistaa, että toisenlaisiakin nuoria on, että eipäs yleistetä.
Mäpäs oon taas monesti törmännyt kiittämättömiin aikuisiin ja myrjöttävää naamaa saa, kun on esim. antanut tietä liikenteessä.
Jotkut ihmiset osaa olla vaikeita katsomatta kummiskaan ikää, sillä kaikissa ikäryhmissä on noita kiittämättömiä.
Taidanpa minäkin lopettaa lähetykset. Niin lahjoista kuin rahalähetyksistäkin. Jospa niitä ei kuitenkaan tarvita, vaikka (rahaa) pyydetään kalliisiin harrastuksiin.
En odota kiitosta, mutta olisi kiva tietää onko lähetys tullut perille.
t. isoäitipuoli
Ei oo saanut mitään vaatia ja silleen niin noinhan ne käyttäytyy. Luulevat olevansa kaiken keskipiste. Siksi ei lasten kanssakaan toiminkun pitäisi jakaa huomiota muualle.