Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Niin rankkaa vastasyntyneen kanssa
Vauva on ihana, mutta olen yksinkertaisesti liian väsynyt. Kaikki aika menee vauvan hoitoon. Esimerkiksi en ole tänään ehtinyt syödä ollenkaan, ison mukin vettä olen juonut. Suihkussa kävin toissapäivänä. Muistelen syöneen lämpimän aterian viikko tai pari sitten. Pakolliset kotityöt on tehtävä, ja sitten jos pitää valita syömisen tai nukkumisen väliltä, nukun, koska olen niin äärettömän väsynyt. Vauvan ollessa hereillä hän vaatii kaiken huomion.
Ketään ei ole auttamassa miestä lukuunottamatta. Mutta hänestä ei paljoa ole apua. Kun tulee töistä, haluaa levätä ja mennä nukkumaan. Pitelee kyllä vauvaa jonkin aikaa, jolloin pesen pulloja tai käyn ehkä suihkussa. Viikonloppuisin ja iltaisin käy kuntosalilla ja viettää aikaa kavereiden kanssa. Olen aika yksin. Kukaan, mieskään, ei taida ymmärtää, miten tiukilla olen, enkä valitakaan kenellekään, koska olen tottunut pärjäämään yksin. En edes osaa sanoa, että tarvitsen jotain apua.
Kommentit (613)
Organisointitaidot taitavat olla hakusessa teidän perheessänne ja ennen kaikkea yhteys vanhempien välillä. Jos mies on lapsen isä, hänen on hoidettava lasta illalla, että voit hoitaa lasta tai mieluummin isä tekee kotitöitä illalla. Ruokia voi valmistaa viikonloppuna valmiiksi tai puolivalmiiksi. Siivoukset ja pyykit voi hoitaa pääosin viikonloppuna. Eikö lapsi edes nuku päiväunia? Oma syksyllä syntynyt lapseni valvoi aika pitkään illalla, mutta nukkui kuin tukki yöt ja sen lisäksi vielä 2-3 tunnin päiväunet keväällä. Ompelin ja kudoin vaatteita ja tein kaikkea mahdollista mielenkiintoista vauvanhoidon ohella. Isä kyllä illalla hoiti vauvaa mahdollisuuksiensa mukaan.
Hermostunut äiti tai isä hermostuttaa vauvankin, joten unirytmi voi olla huono. Jos lapsi kaipaa seuraa, sitähän on annettava. Ainakin pieni istuu helposti sitterissä ja voi seurata, kun vanhemmat laittavat astioita koneeseen, laittavat ruokaa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt vähän rehellisyyttä tähän! Ehdit kuitenkin kirjoittaa aloituksen ja olen varma, että seuraat vastauksia. Tässä ajassa olisit jo ehtinyt syödä ja käydä suihkussa. Lopeta ainakin nyt kommenttien lukeminen. Sinänsä en epäile, etteikö vauvan hoitaminen voisi olla raskasta joillekin.
En ole ap, mutta imettäessä on hyvin aikaa palstailla. Mitenkäpä käyt imettäessä suihkussa tai teet ruokaa?
Vierailija kirjoitti:
Somen myötä lastenhoidon taso on romantanut ja vanhemmat juuri ja juuri hoitavat vauvan ja vievät muut pois jaloista päiväkotiin. Onhan aikoihin tultu! Vauvan syntymisen jälkeen kännykkä ja netti pois kummaltakin vanhemmalta kahdeksi vuodeksi.
Höpö höpö. Tutkimustenkin valossa nykyvanhemmat viettävät lastensa kanssa enemmän aikaa kuin aikaisemmat sukupolvet. Toki aina löytyy niitä, jotka eivät osaa priorisoida lapsia oman viihtymisen edelle, mutta ennen kännykkää oli sitten ihan tavallinen puhelin, jossa jauhettiin tuntikausia vauva laiminlyöden tai TV tai videopelit jne.
Niin se vain on, että kun heräilee pitkin yötä, eikä saa nukuttua esim. yhtä 5 h pätkää, niin keskittymiskyky katoaa ja mieliala laskee. Silloin kun pitäisi syödä, niin ei muista / jaksa. Unikaan ei kuitenkaan tule välttämättä silloin, kun haluaisi (että vaikka ottaisi päikkärit vauvan kanssa yhtä aikaa). Hormonitoiminta vaikuttaa mieleen ja onhan mahdollista, että esim. rauta-arvot ovat liian matalat. Synnytys, raskaus ja imetyskin ovat suuria kuormittavia tekijöitä keholle. Ei ole ihme, ettei jaksa.
Ap, olet tärkeä ja vauvallesi kaikkein rakkain. Yritä hakea apua neuvolan kautta. Kerro kaunistelematta tilanteestasi. Ehkäpä veriarvot voisi tsekata (myös sen ferritiinin). Tarvitset nyt muiden apua. <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt vähän rehellisyyttä tähän! Ehdit kuitenkin kirjoittaa aloituksen ja olen varma, että seuraat vastauksia. Tässä ajassa olisit jo ehtinyt syödä ja käydä suihkussa. Lopeta ainakin nyt kommenttien lukeminen. Sinänsä en epäile, etteikö vauvan hoitaminen voisi olla raskasta joillekin.
En ole ap, mutta imettäessä on hyvin aikaa palstailla. Mitenkäpä käyt imettäessä suihkussa tai teet ruokaa?
Imettäessä olisi juuri se hyvä rauhallinen hetki ja vuorovaikutus äidin ja lapsen välillä. Näin ainakin tutkimusten mukaan. Varsinkin jos on ap'n lapsen kaltainen vauva. Kännykän selaaminen vie pois paljon tästä arvokkaasta hetkestä ja suhteesta. Äidin mielenkiinto on muualla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin aikalailla yksi koliikkivauvan kanssa. Mies teki toita 24/7 ja yolla nukkui tulpat korvissa.
Keinuttelin kaikki yot huutavaa lasta kuun valossa.Olinhan ma vasynyt. Olen vielakin vasynyt.
Mutta ikina ei jaanyt ruoka syomatta eika suihkut kaymatta.
Kaikki on kiinni siita miten asiansa jarjestaa. Syo kun lapsi syo, imuttaa.
Nuku kun lapsi nukkuu.
Tee hommat lapsi sylkyssa tai kun lapsi on puuhamatolla.
Mulla oli sentaan melkein 200nelioa hoidettavana ja torkean iso piha marjoineen. Sailosin kaikki. Moppasin lattiat melekin paivittain lapselle.
Ja tein sivussa vahan toitakin, kun oli pakko.Kylla sita parjaa ilman tukiverkostoakin <3
Sulla on nyt väärä ketju. Tää ei ollut ”Kirjoita paras itseäsi ylistävä marttyrointitarina äitiydestä” -kilpailu.
Ei ollut martyyritarina vaan tarina siita, etta kylla sita parjaa! Kunhan rakentaa siita arjesta sellaisen!
Ja aitina en ole kummoinen. Tiedan sen hyvin itse. Yritan kuitenkin parhaani.Se etta itkee vasymystaan ei auta mitaan eika ketaan. Silloin on otettava uni silloin kun pysyy. Vauva kuitenkin nukkuu vaikka patkissa.
Kaikki muu odottaa.Sitapaitsi miten luulette etta ap parjaa kun vauva on taapero? Tai on aika palata tyoelamaan? Ei se elama siita helpotu.
Kannattaa oppia saatelemaan ja parjaamaa arjessa vauvan kanssa. Jos ei muuten niin hakemalla ulkopuolista apua.Sehän nimenomaan helpottuu vuosi vuodelta. Kyllä sulla on elämässäsi ja sen järjestelyssä jotakin kovin pielessä, jos sulla on yksi 4v. lapsi ja olet edelleen noin uupunut. En tulisi noilla spekseillä arvostelemaan tai neuvomaan muita.
Elamaan kun mahtuu muutakin kuin lapsi. Tyo, kotihommat, parisuhde, harrastukset. Elama jossain ihan muualla kuin kotisuomessa ja taysin omavaraisesti kaikinpuolin.
En arvostellut ketaan.
Minä edelleen mietin, miksi mies ei voi olla oman lapsensa kanssa sitä kymmentä minuuttia, että äiti voisi käydä suihkussa? Tai syödä? Miestä ei yksinkertaisesti lasketa levolle ennen kuin äiti on syönyt, eikä millekään höpöhöpöreissuille ole mitään asiaa, kun kotona on vastasyntynyt ja väsynyt äiti.
Eikö lapsi myöskään nuku ollenkaan? Silloin kun lapsi nukkuu päiväunia, ruokaa naamariin ja itsekin unille. Lapsi sylissä voi myös hyvin syödä vaikka voileipää, tai jos ei sitä voileipääkään saa tehtyä, niin mies tekee illalla ja tuo äidille. Kantoliinoja ja -reppuja täällä onkin suositeltu, mutta itse pärjäsin ilmankin.
Meillä napero oli jatkuvasti unipesässä, jossa oli ihan tyytyväinen ja sitten kun oli hereillä ja katseli enemmän ympärilleen, sai olla kohtuullisia aikoja sitterissä tuijottamassa vanhempia. Kohtuullisella tarkoitan max. tunnin, ettei selkä kärsi noin pienellä. Ehdittiin jopa pelata välillä miehen kanssa kahdestaan, mitä ei voi sanoa enää kun on 10kk ikäinen vilistäjä, joka vaatii jatkuvasti huomiota. Vastasyntyneen kanssa päästiin miehen kanssa välillä saunaankin kahdestaan, kun muksu veteli iltatirsoja unipesässä ja vaunuissa nukkui neljäkin tuntia parvekkeella. Yöllä heräili parin tunnin välein, kunnes vakiintui siihen, että heräsi kahdesti yöllä syömään ja kerran aamulla.
Nyt kun pukkaa hampaita ja nirsoilee päiväruokien kanssa, syö pahimmillaan yöllä tunninkin välein ja se on ihan kamalaa, kun ei ole enää niitä vastasyntyneen kanssa olevia mammahormoneita, joiden avulla jaksaa T__T Nyt vaan tekisi mieli vetäistä tissi naperolta suusta, ettei käytä minua vain tuttina, mutta kun saattaa purra niillä jo puhjenneilla hampaillaan kiinni ja siinä sitten vikiset vielä kivustakin... Ei auta kuin toivoa, että rauhoittuisi ja vakiintuisi takaisin kunnon yöunille, kun toinenkin on tulossa ja viimeistään siinä vaiheessa olisi suotavaa, että taloudessa on vain yksi yöllisiä herätyksiä säännöllisesti aiheuttava lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin aikalailla yksi koliikkivauvan kanssa. Mies teki toita 24/7 ja yolla nukkui tulpat korvissa.
Keinuttelin kaikki yot huutavaa lasta kuun valossa.Olinhan ma vasynyt. Olen vielakin vasynyt.
Mutta ikina ei jaanyt ruoka syomatta eika suihkut kaymatta.
Kaikki on kiinni siita miten asiansa jarjestaa. Syo kun lapsi syo, imuttaa.
Nuku kun lapsi nukkuu.
Tee hommat lapsi sylkyssa tai kun lapsi on puuhamatolla.
Mulla oli sentaan melkein 200nelioa hoidettavana ja torkean iso piha marjoineen. Sailosin kaikki. Moppasin lattiat melekin paivittain lapselle.
Ja tein sivussa vahan toitakin, kun oli pakko.Kylla sita parjaa ilman tukiverkostoakin <3
Sulla on nyt väärä ketju. Tää ei ollut ”Kirjoita paras itseäsi ylistävä marttyrointitarina äitiydestä” -kilpailu.
Ei ollut martyyritarina vaan tarina siita, etta kylla sita parjaa! Kunhan rakentaa siita arjesta sellaisen!
Ja aitina en ole kummoinen. Tiedan sen hyvin itse. Yritan kuitenkin parhaani.Se etta itkee vasymystaan ei auta mitaan eika ketaan. Silloin on otettava uni silloin kun pysyy. Vauva kuitenkin nukkuu vaikka patkissa.
Kaikki muu odottaa.Sitapaitsi miten luulette etta ap parjaa kun vauva on taapero? Tai on aika palata tyoelamaan? Ei se elama siita helpotu.
Kannattaa oppia saatelemaan ja parjaamaa arjessa vauvan kanssa. Jos ei muuten niin hakemalla ulkopuolista apua.Sehän nimenomaan helpottuu vuosi vuodelta. Kyllä sulla on elämässäsi ja sen järjestelyssä jotakin kovin pielessä, jos sulla on yksi 4v. lapsi ja olet edelleen noin uupunut. En tulisi noilla spekseillä arvostelemaan tai neuvomaan muita.
Elamaan kun mahtuu muutakin kuin lapsi. Tyo, kotihommat, parisuhde, harrastukset. Elama jossain ihan muualla kuin kotisuomessa ja taysin omavaraisesti kaikinpuolin.
En arvostellut ketaan.
Ja tarkoitin sita l, etta on vaikeaa oppia nukkumaan sikeasti, kun on valvonut vuosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika tätä uusavuttomuutta. Me asuttiin talossa jossa oli kantovesi, ulkosauna ja huussi pihan perällä. Talossa oli puulämmitys. Mies oli urakoitsija ja kaikki päivät aamusta iltaan töissä. Sain pojat 1,5 vuoden ikäerolla. Kaikki hommat hoitui. Saunankin lämmitin 2-3 x viikko. En kokenut mitään asiaa vaikeaksi ja raskaaksi. Talvi pakkasilla joskus vitutti käydä ulkovessassa. Ja tämä tapahtui -90 luvulla.
Voisit palata takaisin tuohon sivistyksen kehtoon. Täällä sinusta ei ole mitään hyötyä, vaan pelkkää mielipahaa aiheutat muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Somen myötä lastenhoidon taso on romantanut ja vanhemmat juuri ja juuri hoitavat vauvan ja vievät muut pois jaloista päiväkotiin. Onhan aikoihin tultu! Vauvan syntymisen jälkeen kännykkä ja netti pois kummaltakin vanhemmalta kahdeksi vuodeksi.
Höpö höpö. Tutkimustenkin valossa nykyvanhemmat viettävät lastensa kanssa enemmän aikaa kuin aikaisemmat sukupolvet. Toki aina löytyy niitä, jotka eivät osaa priorisoida lapsia oman viihtymisen edelle, mutta ennen kännykkää oli sitten ihan tavallinen puhelin, jossa jauhettiin tuntikausia vauva laiminlyöden tai TV tai videopelit jne.
Mutta aikaisemmin ei ollut näin paljon yhden lapsen äitejä täysin väsyneinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvat ovat tuollaisia. Muistan kun esikoisen kanssa olin vessahädässä 7h kunnes mies tuli töistä. Vauvalla oli koliikki ja se oli tosi rankkaa. Unta sain 3h/vrk ja sydän särkyi joka sekunti, kun vauva huusi kipujaan. Suihkuun ei kerennyt useampaan päivään. Tiedän siis tuon ap:n tilanteen ja se on rankinta, mistä olen selviytynyt.
Oma neuvoni on, että niitä "välttämättömiä" kotitöitä ei olekkaan ja mies voi tästä lähtien hoitaa koko kodin ja ihan yksin. Et enää tartu imuriin lainkaan. Sinä keskityt vain vauvaan ja siihen, että saisit edes joskus nukkua. Osta vaikka pahvilautaset jos tarvitsee. Kämppähän siinä räjähtää, mutta voit haaveilla siististä kodista joskus myöhemmin elämässä. Priorisoi siis se mistä viitsii stressata.
Tsemppiä!
Minä kävin aina lapsi sylissä vessassa ensimmäisen kanssa :D toisella olikin erilainen temperamentti ja sai käytyä ihan rauhassa.
Ihan vilpittömän tyhmänä nyt kysyn, että siis miksi ei voi käydä vessassa? Miksi sitä vauvaa ei voi siksi pariksi minuutiksi laskea sänkyynsä, lattialle, sitteriin siksi aikaa? Ymmärrän, että vauva voi alkaa itkemään, mutta ei kai vauvakaan siitä rikki mene, jos tuon muutaman minuutin huutaa, kun äiti kuitenkin palaa hyvin pian?
Jospa siellä vessassa menee kauemmin, viisi tai kymmenen minuuttia? Kuinka pitkään sinä pystyt kuuntelemaan rauhallisena hysteerisenä itkevää vauvaa?
Ihan hyvin voi antaa vauvan huutaa 10 minuuttia sen aikaa kun käy suihkussa. Hysteeristä ja neuroottista luulla, että vauva saa ikuiset traumat jos alle vartin joutuu yksin sängyssä huutamaan.
Minulla oli vatsa kuralla pitkään synnytyksen jälkeen ja vauva saattoi joutua huutamaan yksin sängyssään jopa kauemmin kuin vartin kun vessassa joutui olemaan vaivojeni takia vähän pidempään.
Ja juuri synnyttäneellä saattaa mennä muutenkin normaalia pidempään vessareissuissa kun pöntölle istuminen saattaa olla hankalaa kipujen takia. Repeämien tai episotomian tikkauksia pitää myös huuhdella joka vessareissun jälkeen ja siteitä vaihtaa, mikä tuo pari lisäminuuttia vessareissuun mukaan. Näin ollen ilkeää ja typerää syyllistää tuoreita äitejä siitä, että vauva saattaa joutua vessareissun ajan huutamaan jonkin aikaa.
Ja pissan pidättelemistä liian pitkään ja rakon liiallista täyttymistä ei suositella raskauden jälkeen, ainakin minulle kätilö muistutteli, että muistan käydä tarpeeksi usein kotonakin sitten pissalla, ettei rakko ole liian kauan liian täynnä.
Kyllä äitikin on ihminen ja hänellä on arvonsa ja hänellä on oikeus hoitaa kunnolla hygieniansa ilman syyllistämistä. Pahimmillaan juuri synnyttäneellä voi repeämät tulehtua jos niitä ei hoida asianmukaisesti. Vauva on tärkeä, mutta niin on myös äiti, se monilla täällä näyttää unohtuvan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika tätä uusavuttomuutta. Me asuttiin talossa jossa oli kantovesi, ulkosauna ja huussi pihan perällä. Talossa oli puulämmitys. Mies oli urakoitsija ja kaikki päivät aamusta iltaan töissä. Sain pojat 1,5 vuoden ikäerolla. Kaikki hommat hoitui. Saunankin lämmitin 2-3 x viikko. En kokenut mitään asiaa vaikeaksi ja raskaaksi. Talvi pakkasilla joskus vitutti käydä ulkovessassa. Ja tämä tapahtui -90 luvulla.
Voisit palata takaisin tuohon sivistyksen kehtoon. Täällä sinusta ei ole mitään hyötyä, vaan pelkkää mielipahaa aiheutat muille.
Ja mitähän hyötyä sinun ilkeästä kommentista sitten on? Mielipahaa aiheuttaa tuo kommentti johon viittasit, jos se kolahti jostain syystä kovasti.
Vierailija kirjoitti:
Missä isovanhemmat on?
Me ainakin käydään päivätöissä. Pitääkö irtisanoutua että ei ole vastuuton isovanhempi?
Vierailija kirjoitti:
Vauvat nukkuvat paljon päivisin ja välillä heräilevät syömään. En nyt ymmärrä, miten et ehdi syömään lainkaan tai muutakaan. Taidat olla neuroottinen vauvasi kanssa. Jos lapsesi rääkyy pinnasängyssään niin anna rääkyä. Laita tutti suuhun ja mene suihkuun tai tee kotijuttujasi. Itsellä neljä lasta ja aikaa riitti kyllä leipomiseenkin ja pienten kanssa askarteluihin yms. Aivan käsittämätöntä! 0 pistettä.
Sanoit, ettet ymmärrä, niin silloin voisit laittaa sen läppärin kiinni. Mene opiskelemaan sitä, mikä on empatia ja anna sitä sitten edes lapsenlapsillesi, kun et omillesi ole osannut antaa.
”Miksi et syö ja käy suihkussa, kun vauva nukkuu? Pienet vauvat nukkuvat suurimman osan vuorokaudesta toki heräillen säännöllisesti syömään.
Isä huolehtikoon myös vauvasta, tietenkin.”
TÄMÄ, Et ole kyllä ihan terve ap. Ei se vauav ole koko aikaa sinun kimpussa. Taatusti syötyään on tyytyväisenä babysitterissä ja katselee ,kun äiti nauttii suihkussa vaikka vartin verran.
Se ,ettet syö ,on omaa tyhmyyttäsi. Katsos , joskushan se vauva KENTIES päivällä nukkuukin puoli tuntia.
Sillä aikaa ehdit pistää kiehumaan vaikka 5 litran kattilan lihakeittoa. Lanttu, porkkanat ,perunat huuhtominen ,kuorinta ja paloiksi kattilaan, maustettu broilerin lihapakkaus sekaan ja mausteet ja kanaliemikuutio. Jätät tunniksi kevyesti kiehumaan. Siinä on sinulle ruokaa valmiina moneksi kerraksi ( lapat annoksiksi pakkaseen ja otat ed iltana sulamaan.)
Tee kerralla paljon , mies menee siksi aikaa vajaan tunnin kävelylenkille ulos, saat rauhassa tehdä viikon ruuan.
Pesukone pesee pyykit, et sinä samoin astiat, et sinä. Toki siinä menee 10min kun pistät ne sinne ja otat pois.
Vai onko sinulla vauva ,joka nukkuu vain vartin pari kertaa päivässä😂, anna mun kestää.
Noin kun organisoit , sinä saat nukkua aina yhtä aikaa vauvan kanssa. Tiedän , kun minulla on 2 lasta, ja syntyneet 2 vuoden välein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika tätä uusavuttomuutta. Me asuttiin talossa jossa oli kantovesi, ulkosauna ja huussi pihan perällä. Talossa oli puulämmitys. Mies oli urakoitsija ja kaikki päivät aamusta iltaan töissä. Sain pojat 1,5 vuoden ikäerolla. Kaikki hommat hoitui. Saunankin lämmitin 2-3 x viikko. En kokenut mitään asiaa vaikeaksi ja raskaaksi. Talvi pakkasilla joskus vitutti käydä ulkovessassa. Ja tämä tapahtui -90 luvulla.
Voisit palata takaisin tuohon sivistyksen kehtoon. Täällä sinusta ei ole mitään hyötyä, vaan pelkkää mielipahaa aiheutat muille.
Sinusta ei varsinkaan! Mika ihme sun ongelma on? Mt? Masennus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt vähän rehellisyyttä tähän! Ehdit kuitenkin kirjoittaa aloituksen ja olen varma, että seuraat vastauksia. Tässä ajassa olisit jo ehtinyt syödä ja käydä suihkussa. Lopeta ainakin nyt kommenttien lukeminen. Sinänsä en epäile, etteikö vauvan hoitaminen voisi olla raskasta joillekin.
En ole ap, mutta imettäessä on hyvin aikaa palstailla. Mitenkäpä käyt imettäessä suihkussa tai teet ruokaa?
Imettäessä olisi juuri se hyvä rauhallinen hetki ja vuorovaikutus äidin ja lapsen välillä. Näin ainakin tutkimusten mukaan. Varsinkin jos on ap'n lapsen kaltainen vauva. Kännykän selaaminen vie pois paljon tästä arvokkaasta hetkestä ja suhteesta. Äidin mielenkiinto on muualla.
Miten siinä pitäisi vuorovaikuttaa? Vauva imee tissiä ja vauvan mielenkiinto on täysin siinä. Vuorovaikuttaa voi aivan hyvin muina hetkinä. Itse imetin aina makuuasennossa alku kuukaudet, koska muut asennot eivät vielä onnistuneet. Ei makuulteen imettäessä vauvaan saa edes katsekontaktia. Ja parin kuukauden ikäinen vauva harvoin edes hakee mitään kontaktia tissillä vaan vauvalla on silmät kiinni ja hän keskittyy vain syömiseen ja sitten nukahtaa.
Muutenkin naurettavaa tämä vuorovaikutuksen tuputtaminen jokaiseen hetkeen, aivan kuin koko ajan pitäisi olla höpöttämässä vauvalle tai keksimässä muita virikkeitä ja sirkustemppuja. Ikään kuin äidin jokaisen ajatuksen ja teon pitäisi olla vain vauvassa ja jos ei ole niin sitten on huono itsekäs äiti ja vauva traumatisoituu ja kehitys häiriintyy, vaikka ei se niin mene. Imettäessä ja vauvan nukkuessa saattaa olla äidin ainoat hetket omaan aikaan ja hyvä jos äiti osaa ne siihen käyttää.
Alue: Aihe vapaa
Nyt vähän rehellisyyttä tähän! Ehdit kuitenkin kirjoittaa aloituksen ja olen varma, että seuraat vastauksia. Tässä ajassa olisit jo ehtinyt syödä ja käydä suihkussa. Lopeta ainakin nyt kommenttien lukeminen. Sinänsä en epäile, etteikö vauvan hoitaminen voisi olla raskasta joillekin.