Miksi jotkut lapset ovat täysin empatiakyvyttömiä?

Kaikki lähtee kotoa! Ei selkäsaunoja mutta tiukka ei kaikelle kiusaamiselle/kiduttamiselle/ikävälle käytökselle. Koko ajan kerrotaan miltä tuntuu, otetaan toinen huomioon yms. Lapsenkasvatus ei ole pelkkää keskustelua ja päänsilittelyä. Väkisinkin vaan nykyään huomaa että monet vanhemmat menee helpomman kautta, ihan uskomattomia tapauksia tullut vastaan! 

Kasvatuksen puute tai psykopatia. 

Kakara on idiootti

e

[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 15:04"]

[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 14:30"][quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 14:23"] Naapurustossa tällainen tapaus johtui pitkälti siitä, ettei ko. lapselle ollut opetettu empatiaa ollenkaan. Hänelle ei kerrottu, että kun lyö, niin toiseen sattuu. Ei kerrottu, että lyöminen on täysin kielletty. Ei varoitettu etukäteen, mitä lyömisestä seuraa hänelle ja toiselle. Eikä etenkään muutaman varoituksen antamisen jälkeen sitten toteutettu rangaistusta. Kun rangaistuksen oli ensin sanottu olevan iso, sitten tingitty sitä ja lopulta sekään ei toteutunut, niin mitä muuta rajoja etsivä lapsi tekee kuin lyö lisää. [/quote] Meillä ainakin kiellettiin ja yritettiin myös sanallisesti selittää miksi ei saa lyödä tai heittää hiekkaa silmiin tai ampua kissaa jousipyssyllä tai hirttää pesästä löytyneitä räkätinpoikasia. Ja jos sellaisista teoista jäi kiinni, tuli myös rangaistus. Mutta en minä siitä mitään muuta oppinut kuin sen, että niitä tekoja ei kannata tehdä vanhempien nähden siis jatkossa, mutta muuten voi.  Olen usein miettinyt miksi olin sellainen kuin olin niin pitkään. Yksi syy on mielestäni se, että olin ihan mahdottoman vilkas koheltaja. En koskaan pysähtynyt oikeasti katsomaan ketään tai mitään, ja vaikka fyysisesti olisin pysähtynyt, ajatuksissa ja tunteissa laukkasi aina. Ja koska en pysähtynyt katsomaan ketäänt ai mitään, en oikeasti tiedostanut niiden tunteita tai ajatellut asioita niiden kannalta. Aloin rauhoittua vasta kouluiässä, ja sitten kun rauhotuin ja loppui se levoton hösläys, opin jopa esimerkiksi eläimistä nauttimaan, kun ennen jotenkin en tajunnut syvästi edes niiden elävyyttä, ne oli vaan jotain objekteja joista lähtee hassuja efektejä jos niille tekee jotain, esim. jos kissa puristaa korvasta niin se rääkäisee. t. 3 [/quote] Mua rupesi jotenkin inhottamaan. Millainen ihminen olet aikuisena, millaisia ovat ihmissuhteesi? Kykenetkö nykyään empatiaan? Ahdisti tuo kuvauksesi eläinten rääkkäämisestä - miksi ihmeessä teit nniin? Etkö ymmärtänyt, että kyseessä on elävä olento, johon koskee? Vai saitko siitä nautintoa? Itse olen jo viisivuotiaana ollut sellainen, että noukin lehdellä kastemadotkin pyöräteiltä pientareelle turvaan, siksi minun on todella vaikea ymmärtää

[/quote]

voi, otti sydämestä toi viisivuotiaan sun teko. :) <3 Kuullostat ihanalta.

Tietysti jos näkee paljon väkivaltaviihdettä (mitä kyllä suuri osa nykyajan lastenohjelmistakin vaikuttaa olevan), voi kyse olla pelkästä jäljittelystä, mutta minä en jotenkin usko tuohon, etteivätkö nämä väkivaltaiset lapset muka tajuaisi, miltä toisesta tuntuu. Miksi he muuten ylipäänsä viihdyttäisivät itseään väkivallalla sen sijaan, että tekisivät vaikka hiekkakakkuja tai keinuisivat? Eihän siinä väkivallassa ole mitään muuta "hauskaa", kuin se vallantunne, minkä saa, kun ymmärtää voivansa omalla kehollaan aiheuttaa kärsimystä toiselle.

Vihaan noita ilkeitä, väkivaltaisia paskoja.

Pieni psykopaatti, tuleva pikkupomo. Tai jopa isompikin.

Jotkut vaan ovat sellaisia, että empatiakyky kehittyy myöhemmin kuin toisilla. Itse olin lapsena aika samanlainen kuin kuvaamasi lapsi. En vaan oikeasti jotenkin sisäisesti tajunnut empatiaa, en sitä että oikeasti kiusaamiani eläimiä tai ihmisiä sattuu, ja kun en sitä sisäisesti tajunnut kiellot eivät aina riittäneet saamaan uskomaan ettei niin saa tehdä. Muistaakseni vasta joskus kouluiässä minulle alkoi kehittyä oikeasti taju toisten elävien olentojen kärsimyksestä, empatiantaju. 

up

[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 14:30"]

[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 14:23"]

Naapurustossa tällainen tapaus johtui pitkälti siitä, ettei ko. lapselle ollut opetettu empatiaa ollenkaan. Hänelle ei kerrottu, että kun lyö, niin toiseen sattuu. Ei kerrottu, että lyöminen on täysin kielletty. Ei varoitettu etukäteen, mitä lyömisestä seuraa hänelle ja toiselle. Eikä etenkään muutaman varoituksen antamisen jälkeen sitten toteutettu rangaistusta. Kun rangaistuksen oli ensin sanottu olevan iso, sitten tingitty sitä ja lopulta sekään ei toteutunut, niin mitä muuta rajoja etsivä lapsi tekee kuin lyö lisää.

[/quote]

Meillä ainakin kiellettiin ja yritettiin myös sanallisesti selittää miksi ei saa lyödä tai heittää hiekkaa silmiin tai ampua kissaa jousipyssyllä tai hirttää pesästä löytyneitä räkätinpoikasia. Ja jos sellaisista teoista jäi kiinni, tuli myös rangaistus. Mutta en minä siitä mitään muuta oppinut kuin sen, että niitä tekoja ei kannata tehdä vanhempien nähden siis jatkossa, mutta muuten voi. 

Olen usein miettinyt miksi olin sellainen kuin olin niin pitkään. Yksi syy on mielestäni se, että olin ihan mahdottoman vilkas koheltaja. En koskaan pysähtynyt oikeasti katsomaan ketään tai mitään, ja vaikka fyysisesti olisin pysähtynyt, ajatuksissa ja tunteissa laukkasi aina. Ja koska en pysähtynyt katsomaan ketäänt ai mitään, en oikeasti tiedostanut niiden tunteita tai ajatellut asioita niiden kannalta. Aloin rauhoittua vasta kouluiässä, ja sitten kun rauhotuin ja loppui se levoton hösläys, opin jopa esimerkiksi eläimistä nauttimaan, kun ennen jotenkin en tajunnut syvästi edes niiden elävyyttä, ne oli vaan jotain objekteja joista lähtee hassuja efektejä jos niille tekee jotain, esim. jos kissa puristaa korvasta niin se rääkäisee.

t. 3

[/quote]

Siis hyi vittu millainen kasa ulostetta olet ollut lapsena (ehkä vieläkin?)

Eläinten kiduttaminen ja tappaminen on todella paha merkki ja kertoo vakavasta luonneviasta. Eläimiä tappavat ja kiduttavat harvemmin lopettavat siihen, vaan jossain vaiheessa tulee ihmisuhreja.

Tulee mieleen elokuva Poikani Kevin...