Lue keskustelun säännöt.
Muita, joilla opintoja hirveä määrä rästissä ja ahdistaa?
15.09.2021 |
Miten te muut olette ajautuneet tähän tilanteeseen? Milloin teidän olisi pitänyt valmistua ja kuinka pahasti olette jääneet jälkeen?
Kommentit (81)
Mun syy on mm. se, että olin sairauslomalla vuoden, mutta olen vieläkin todella väsynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keväällä piti valmistua noin kolmasosa tekemättä. Ahdistaa. Olen sairastanut koronan enkä ole sen jälkeen saanut mitään aikaiseksi.
Opintoja niin paljon rästissä että vastaavat noin vuotta ellei kahtakin... Laittakaa ihmeessä paremmaksi
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä!
Kiitos, sitä tarvitaan! Yritän parhaillaan tehd itselleni jonkinlaista järkevää opintosuunnitelmaa. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä herään vieläkin joskus koulupainajaisiin, vaikka olen saanut roikkuneet opintoni suoritettua loppuun. Mun ongelma oli, että menin kokopäivätöihin kesken opintojeni. Toki oman alan töihin, mutta välimatkaa kouluun oli 300 km.
I feel you!
Mäkin aloin jäädä opinnoissa jälkeen kun sain töitä. Rästissä oli melkein vuoden hommat ja voi apua sitä ahdistusta. Tein tarkan aikataulun miten saan opinnot kirittyä mahdollisimman nopeasti ja sillä pääsin rästihommista.
Tein siis moneksi kuukaudeksi viikko kohtaisen lukujärjestyksen koko työpäivän jälkeiselle ajalle, myös viikonlopuille, ja se sisälsi aivan kaikki tekemättömät asiat. Sitten vielä yritin "ansaita" vapaa-aikaa tekemällä joka päivä hiukan enemmän kuin suunnitelman mukaan piti. Oli palkitsevaa, kun sai raivattua viikonloppuihin tilaa jonkun tehtävän valmistuttua ja niiin helpottavaa kun kaikki lopulta oli tehty. Mutta parhaita mahdollisia arvosanoja ei tolla taktiikalla kannata yrittää. 3-4 on riitettävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mäkin aloin jäädä opinnoissa jälkeen kun sain töitä. Rästissä oli melkein vuoden hommat ja voi apua sitä ahdistusta. Tein tarkan aikataulun miten saan opinnot kirittyä mahdollisimman nopeasti ja sillä pääsin rästihommista.
Tein siis moneksi kuukaudeksi viikko kohtaisen lukujärjestyksen koko työpäivän jälkeiselle ajalle, myös viikonlopuille, ja se sisälsi aivan kaikki tekemättömät asiat. Sitten vielä yritin "ansaita" vapaa-aikaa tekemällä joka päivä hiukan enemmän kuin suunnitelman mukaan piti. Oli palkitsevaa, kun sai raivattua viikonloppuihin tilaa jonkun tehtävän valmistuttua ja niiin helpottavaa kun kaikki lopulta oli tehty. Mutta parhaita mahdollisia arvosanoja ei tolla taktiikalla kannata yrittää. 3-4 on riitettävä.
Peukku ylös tälle! Vuoden rästissä olevat opinnot on jotain kamalinta ikinä. Teit kyllä todella hienon suunnitelman/lukujärjestyksen itsellesi ja vielä hienompaa tuossa oli se, että oikeasti myös pysyit siinä suunnitelmassa. Itsellä on paha tapa aina luisua noista lukujärjestyksistä. Se voi aina aluksi toimia, mutta sitten jonain päivänä voi yhtäkkiä esim. tulla jotain esteitä ettei voi pysyä siinä suunnitelmassa kiinni ja sen päivän opiskelut jäävät enemmän tai vähemmän sivuun. No sitten niitä pitäisi kiriä seuraavana päivänä, mutta auta armias jos silloinkin tulee jotain ettei se lukujärjestys täysin toteudu - Tässä on jo pari epäonnistunutta päivää liikaa, koska tuosta tulee helposti sitten taas se sama oravanpyörä, että ei vaan enää motivoidu ja pysy koko lukujärjestyksessä mukana. Siinä sitä sitten taas lusmuilee joka päivä ja hommat vaan kasaantuu ja kasaantuu... Jokin järki takaraivossa kertoo, että siinä tekee itsellensä pahempaa hallaa olemalla tekemättä mitään. Jokin toinen osa aivoista puolestaan ahdistui niistä rästihommista niin paljon että menee pahempaan lukkoon eikä vaan saa enää mitään tehtyä asian eteen. Tästä tulee käsittämätön ongelma. Lamaannuttaa täysin. :D
Ehkä itsenäinen etäopiskelu ei ole minua varten.
Olen jo valmistunut, mutta DI-opintoni olivat pahasti rästissä. En edes kehtaa myöntää montako vuotta opiskelin. Kaikki alkoi siitä kun "perus matikat ja fysiikat" eivät menneet läpi. Alkoi virtausilmiö kurssit yms . ja niiden ohella piti treenata rästikurssien uusintaan. Sen vuoksi jäin taas jälkeen meneillään olevista kursseista ja ongelmasta tuli kierre. Lisäksi mieli oli maassa kun opinnot eivät sujuneet. Eli tuttu tunne. Kovasti tsemppiä kaikille joilla on opintojen kanssa vaikeaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opintoja ei ole ollut pitkään aikaan rästissä, mutta jälkeen jäänyt olen edelleen.
Mulla oli 5 vuodne jälkeen alle puolet opinnoista kasassa. Sitten alkoi kaverit jo valmistumaan, joten oli pakko alkaa tehdä jotain. Nopea ja karkea suunnitelma opintojen loppuunsaattamisesta pöydälle ja sen pohjalta sitten professorin toimiston kautta opiskelemaan. Homma selkeytyy, kun on edes jonkinlainen suunnitelma. Sitten vaan kengät jalkaan aamulla ennen suurempia ajatteluja, katsot vaikka vasta kotiovella seuraavan käyntikohteen. Näin tulee ainakin lähdettyä kotoa ja se onkin se suurin este yleensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli 5 vuodne jälkeen alle puolet opinnoista kasassa. Sitten alkoi kaverit jo valmistumaan, joten oli pakko alkaa tehdä jotain. Nopea ja karkea suunnitelma opintojen loppuunsaattamisesta pöydälle ja sen pohjalta sitten professorin toimiston kautta opiskelemaan. Homma selkeytyy, kun on edes jonkinlainen suunnitelma. Sitten vaan kengät jalkaan aamulla ennen suurempia ajatteluja, katsot vaikka vasta kotiovella seuraavan käyntikohteen. Näin tulee ainakin lähdettyä kotoa ja se onkin se suurin este yleensä.
Aika paha! Oliko sun elämässä jotain pulmia joiden vuoksi et saanut aluksi edettyä opinnoissa? Keskittymisongelmia, masennusta? Vai teitkö töitä niin ei enää riittänyt energia opiskeluun? Onneksi sait lopulta opinnot tehtyä! :)
Kyllä meitä taitaa olla aika paljonkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Amk-opinnoista jäi roikkumaan n. 1,5 vuoden opinnot. Osittain töihin menemisen vuoksi, osittain diagnosoimattoman masennuksen takia. Olin välillä monta vuotta kokonaan opiskelematta ja tein nuo roikkuneet opinnot sitten tauon jälkeen ja aloituksesta paperin saamiseen meni 11 vuotta. Toki tuossa ajassa piti hakea kouluun uudestaan, kun opinto-oikeus meni vanhaksi.
Hyvin olen elämässäni pärjännyt tuosta venymisestä huolimatta ja yliopisto-opinnotkin suorittanut myöhemmin töiden ohessa.
Jos opinnot roikkuu sen takia, että on päässyt töihin, niin eihän siinä ole mitään hätää, kun työpaikka on jo selvillä. Enemmän ahdistaa, kun valmistuminen venyy, eikä tulevasta työpaikasta ole vielä mitään tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Ahdistushullu taas vauhdissa
Huoh, ihan kuin kukaan muu kuin "ahdistushullu" ei voisi kirjoittaa tänne ahdistuksestaan jossain asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Jos opinnot roikkuu sen takia, että on päässyt töihin, niin eihän siinä ole mitään hätää, kun työpaikka on jo selvillä. Enemmän ahdistaa, kun valmistuminen venyy, eikä tulevasta työpaikasta ole vielä mitään tietoa.
Samaa mieltä.
Tsemppiä! Risto Siilasmaakin on suorittanut tuotantotalouden diplomi-insinöörin turkintonsa loppuun v. 2009, 47-vuotiaana. Pörssiyhtiön hallituksen jäsenen uskottavuus parani merkittävästi, vaikka itse lisäopinnoilla ei olisikaan työn kannalta suurta merkitystä. Johtajan työ vaatii tietenkin ihan erilaisia taitoja.
Moikka! Täällä yksi. Ikä mulla 29, aloitin aikuislukion ja törmäsin heti seinään. Kärsin ihan järkyttävästä ahdistuksesta joka johtuu nykyajan rytmistä joka on epävarma, poukkoileva ja aivan liian vauhdikas. Ylipäätän elämä tuntuu keinotekoiselta, tyhjältä ja tylsältä. Millään ei ole merkitystä.
Saan jatkuvia burnouteja.
Mulla on oppari rästissä.