Miten te sinkut koiranomistajat oikein jaksatte?
Hyvällä ystävälläni on koira. Olemme molemmat sinkkuja ja olisi siis niin kiva matkustella yhdessä tai mennä teatteriin, sen jälkeen lasilliselle ja mun luo yöksi, koska asun keskustassa, mutta ei, hänen on pakko mennä kotiin koiran luo. Matkustaakaan ei voi, kun ei voi laittaa koiraa hoitolaan, kun se sitten siellä ikävöi. Vanhemmillekaan ei voi antaa, koska eivät jaksa käyttää sitä ulkona. Ystäväni kanssa voi tehdä parhaiten yhtä asiaa: olla hänen luonaan ja lenkittää yhdessä koiraa. Onhan se ihan ok, mutta olisi kiva tehdä jotain muutakin! Lähteä vaikka kylpylään, viikonlopuksi Barcelonaan, jotain spontaania, jotain muuta kuin ainaista koiran ulkoiluttamista. Hän ei ole matkustanut sen koommin kun tuon koiran otti 5 vuotta sitten.
Miten te koiraihmiset, varsinkin sinkut, jaksatte elämää joka pyörii koiran ympärillä?
Kommentit (22)
Mulla on sisko, isä, äiti ja monta kaveria jotka on jonossa ottamassa mun koiraa hoitoon. Välillä sisko hakee sen hoitoon vaikka hoidolle ei mitään tarvetta olisikaan :) toki koirani on semmoinen 5 kiloinen pikkukoira, isomman koiran hoitoon laittaminen voi olla vaikeaa.
Mullakin on ystävä, jolla on koira jonka takia ei ikinä pääse minnekkään. Hän on ylihuolehtivainen koirasta ja on sitä mieltä, että se voi olla korkeintaan 2h yksin kotona, eikä kukaan muu voi ikinä hoitaa sitä. Et kai se on sit myös ihmisestä kiinni.
Se koira on vähän niin kuin lapsi. Sellaisen hankkiminen muuttaa elämää, vaikka kaikki koiraa miettivät ei sitä haluakkaan ajatella ennen kuin totuus iskee päin naamaa. Itse sinkkuaikoina haaveilin koirasta, mutta onneksi ymmärsin ettei minulla ole resursseja siihen yksin.
Koira, lapset, mies on kaikki hyviä tekosyitä, kun ei halua tehdä jotakin asiaa tai jonkun ihmisen kanssa. Jos ei halua tai kehtaa sanoa, ettei oikeasti huvita tai ei jaksa tms.
Miten kukaan yh-jaksaa?
Kyllä minäkin mieluummin vietän iltaa sohvannurkassa koira kainalossa kuin jossain kuppilassa. Se on tietoinen valinta, että elämä pyörii koiran ympärillä. Ihan kuten lasten kanssa.
Ei niitä koiria voi vain hylätä sen takia, että omistajan kaveri haluaa lähteä kaverin kanssa Barcelonaan.
[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 20:20"]
Koira, lapset, mies on kaikki hyviä tekosyitä, kun ei halua tehdä jotakin asiaa tai jonkun ihmisen kanssa. Jos ei halua tai kehtaa sanoa, ettei oikeasti huvita tai ei jaksa tms.
[/quote]
No hän ei mene muidenkaan kanssa. Ystäväni on tosi iloinen, kun hänen luokseen menee ja ehdottaa tapaamista usein juuri niin, että mennään koiran kanssa lenkille, syödään hänen luonaan iltapalaa ja mennään taas koiran kanssa ulos. Sen jälkeen voin yöpyä hänen sohvallaan tai lähteä kotiin. Kyllä hän haluaa tavata minua, mutta aina on otettava koira huomioon. -ap
[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 20:24"][quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 20:20"]
Koira, lapset, mies on kaikki hyviä tekosyitä, kun ei halua tehdä jotakin asiaa tai jonkun ihmisen kanssa. Jos ei halua tai kehtaa sanoa, ettei oikeasti huvita tai ei jaksa tms.
[/quote]
No hän ei mene muidenkaan kanssa. Ystäväni on tosi iloinen, kun hänen luokseen menee ja ehdottaa tapaamista usein juuri niin, että mennään koiran kanssa lenkille, syödään hänen luonaan iltapalaa ja mennään taas koiran kanssa ulos. Sen jälkeen voin yöpyä hänen sohvallaan tai lähteä kotiin. Kyllä hän haluaa tavata minua, mutta aina on otettava koira huomioon. -ap
[/quote]
Niin se vain menee, mikä tässä on ongelma? Se ettet pidä koirista? Kai sinulla on muita kavereita sinne viini-iltoihin ja viikonloppureissuille?
olipa hyvä kun aloitit tämän ketjun, vähän suunnittelin koiran ottoa, muistutit että tosiaan ei oteta äkkilähtöä Barcelonaan, vaan hankitaan ensin koiralle hoitaja.
[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 20:25"]
[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 20:24"][quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 20:20"] Koira, lapset, mies on kaikki hyviä tekosyitä, kun ei halua tehdä jotakin asiaa tai jonkun ihmisen kanssa. Jos ei halua tai kehtaa sanoa, ettei oikeasti huvita tai ei jaksa tms. [/quote] No hän ei mene muidenkaan kanssa. Ystäväni on tosi iloinen, kun hänen luokseen menee ja ehdottaa tapaamista usein juuri niin, että mennään koiran kanssa lenkille, syödään hänen luonaan iltapalaa ja mennään taas koiran kanssa ulos. Sen jälkeen voin yöpyä hänen sohvallaan tai lähteä kotiin. Kyllä hän haluaa tavata minua, mutta aina on otettava koira huomioon. -ap [/quote] Niin se vain menee, mikä tässä on ongelma? Se ettet pidä koirista? Kai sinulla on muita kavereita sinne viini-iltoihin ja viikonloppureissuille?
[/quote]
On muitakin kavereita. Mutta tämän ystävän kanssa viihdyn tosi hyvin ja olisi kiva tehdä jotain muutakin kuin olla lenkillä sen koiran kanssa. Meillä olisi yhteisellä matkalla varmaan tosi hauskaa. -ap
Samahan se on lasten kanssa.. Mulla on sekä koira että lapsia kumpaakin en saa hoitoon samaan aikaan mutta koirani onkin hysky ja opetettu olemaan ulkona jo pennusta asti. Lapsien kanssa myös mietittävä tarkkaan kenellä uskaltaa ja voi antaa yökylään.
Siis lähinnä halusin kuulla, onko sinkuilla koiranomistajilla yhtään rankkaa, vai onko ihan ok, ettei voi tehdä juurikaan mitään muuta vapaa-ajalla paitsi ulkoiluttaa koiraa? -ap
Mä saan onneksi koirat (2 isoa koiraa) äitille hoitoon (vaikka hänellä itelläänkin 2 isoa koiraa) mutta toki se vaatii aina suunnittelua eikä äitikään voi ottaa "nyt kun kaveri soitti äsken että lähdetään ulos ja meen sit sen luo yöksi". En silti valita, rakastan noita kuolaporsaita yli kaiken ja jos mun rilluttelu tai superspontaanit teot jää noiden takia välistä niin se olkoon sitten niin. :) Elämäntapa-asia!
Olen koirallinen kotikissa ja hyvin jaksan. Menot pyörii koirien ympärillä. Elämäntapa, joka sopii minulle. Näin oli ennen ja jälkeen perheen perustamisen. Muut menot koirien ja perheen ehdoilla.
[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 20:30"]Siis lähinnä halusin kuulla, onko sinkuilla koiranomistajilla yhtään rankkaa, vai onko ihan ok, ettei voi tehdä juurikaan mitään muuta vapaa-ajalla paitsi ulkoiluttaa koiraa? -ap
[/quote]
Miksi olisi rankkaa kun itse on päätetty se koira ottaa? Minulla on koira kotona, mutta minulla on paljonkin vapaa-aikaa. Teatterissa tulee käytyä, koira lenkitettän ja leikitään ennen ja jälkeen. En tiedä miksi sen jälkeen pitäisi jäädä johinkin kuppilaan norkoilemaan. Minun ei tarvitse lähteä extempore kylpyläreissuille vaan voin ihan hyvin suunnitella sen viikkoja etukäteen ja hommata karvakaverille hoitajan. En tiedä miksi minun pitäisi jäädä jonkun toisen nurkkiin yöksi kun voi mennä omaan sänkyyn ihanan pörrökasan viereen. Voithan sinäkin ehdottaa vaikkapa vaellusretkeä, luonnonpuistoa tai jotain picnikiä, jonne myös koiran voi ottaa mukaan? Koira pärjää anout 6-9 tuntia yksin joten siinä ajassa ehdin tehdä vaikka mitä vapaapäivinä. Työpäivän jälkeen en taas jaksaisi muutenkaan lähteä mihinkään, enkä kyllä koiraa jättäisi uudestaan yksin pitkäksi aikaa.
Mitä alapeukutettavaa oli viestissä 16??
Kaverisi "ongelma" ei ole koira. Hän vain ei halua käydä tapahtumissa tai reissuissa vaan haluaa olla kotona.
[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 20:30"]
Siis lähinnä halusin kuulla, onko sinkuilla koiranomistajilla yhtään rankkaa, vai onko ihan ok, ettei voi tehdä juurikaan mitään muuta vapaa-ajalla paitsi ulkoiluttaa koiraa? -ap
[/quote]
Onko siis niin, että kaikki muu on rankkaa ja tylsää kuin sinua kiinnostavat jutut? Entä jos se jokapäiväinen koiran lenkitys on meille koirallisille samanlainen ihanan fiiliksen aiheuttaja kuin sinulle äkkilähtösi? Minua ei voisi vähempää kiinnostaa lähteä yhtään minnekään reissuun.
Olen sinkku ja minulla on 2 koiraa, enkä koe koiriani millään lailla rasitteiksi. Koirat menee luonnollisestikin kaiken muun edelle, mutta kyllä silti voin viettää aikaa ystävieni kanssa (muuallakin kuin kotonani) ja välillä matkustellakin, kunhan tekee järjestelyjä.
Jos on luvassa jonkinlainen illanvietto (synttärit, valmistujaiset, työpaikan juhlat, pikkujoulut tms), niin sovin jo etukäteen kenelle vien koirani hoitoon. Pikkusiskoni, isoveljeni ja vanhempani ovat eläinrakkaita ja ovat hyvin iloisia saadessaan koirani yhdeksi yöksi, viikonlopuksi tai pari kertaa vuodessa viikoksi hoitoon. Maksan heille aina koirani ruuat ja muut menot, vien viinipullon, suklaata yms palkaksi. Siskollani on myös samanrotuinen koira, joka rakastaa korieni seuraa. Joskus siskoni tulee koiransa kanssa minun asuntooni koiranhoitajaksi, jos olen itse poissa. Myös moni ystäväni on tarjonnut koiranhoitoapua.
Jos kyse on vain esim. teatteri-illasta, leffassa käynnistä, ravintolaillallisesta tai lasillisella käynnistä, niin en välttämättä hanki koirile muutamaksi tunniksi seuraa, koska pärjäävät hyvin keskenään, kunhan käyn ennen ulos lähtöäni pitkällä lenkillä, leikin niiden kanssa, jätän niille aktiviteetteja ja puuhasteltavaa (esim. luu tai muu virike). Koska koiria on 2, heistä on toisilleen seuraa, vaikka yleensä kyllä viettävät poissaoloni ajan vain nukkuen rankan lenkin jälkeen. Jos olen poissa yön yli, hankin koirille aina hoitajan tai jätän koko menoni väliin.
Matkustelen välillä (ehkä 1-3 ulkomaanmatkaa vuodessa), mutta harkitsen reissujeni tarpeellisuutta todella tarkkaan enkä tee varauksia ennen kuin koirilleni varmistuu hoitaja. Teen toisinaan kotimaanmatkoja myös koirieni kanssa, esim. viime kesänä koirat olivat minun ja ystäväni mukana Lapissa, jossa olimme vaeltamassa viikon ajan.
Minua ei huvita käydä joka viikko baareissa ja kaikista parhaat viikonloput tulee vietettyä rakkaiden koirieni kanssa harrastaen ja niiden kanssa sohvalla loikoillen. :)
[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 20:30"]
Siis lähinnä halusin kuulla, onko sinkuilla koiranomistajilla yhtään rankkaa, vai onko ihan ok, ettei voi tehdä juurikaan mitään muuta vapaa-ajalla paitsi ulkoiluttaa koiraa? -ap
[/quote]
Töiden jälkeen pitää vetää koiran kanssa tunnin lenkki, joten en voi enää tehdä kuten joskus ennen, ja painella suoraan töistä vaikkapa vaateostoksille. Käytännössä arki-illat menevät tähän aikaan vuodessa pitkälti kotona sen jälkeen, kun ulkoilutukset on hoidettu. Kesällä voi tietysti ottaa koiran mukaan ja mennä vaikka puistoon lueskelemaan kirjaa tms., tai viedä koiran pitkän ulkoilutuksen jälkeen kotiin ja lähteä itse vielä pyöräilemään tai juoksemaan ennen kuin on iltapissatuksen aika.
Viikonloppuna kun käyttää koiran 8-9:n maissa illalla ulkona, niin ehtii vielä baariin, jos on kova tarve päästä. Aamulla tosin joutuu kampeamaan itsensä varhain aamupissatukselle, joten kivempi vaihtoehto on viedä koira ennalta päätetyn menoillan ajaksi hoitopaikkaan.
Mieluiten otan koiran mukaan esim. jos tulee kutsu mökkeilemään, mutta jos se ei isäntäväelle sovi, niin sitten täytyy koettaa järkätä sopiva hoitopaikka tai pahoitella, että osallistuminen ei onnistu. Kaikki eivät tunnu ymmärtävän, että syy voi olla aivan todellinen eli kaikkia koiria ei voi noin vain tuupata minne vaan, esim. jos koira on niin herkkä, että alkaa oksennella ta ripuloida tuntiessaan olonsa turvattomaksi.
Rankinta on, jos joku alkaa tällaisen poisjäännin vuoksi tulkitsemaan sitä jonkinlaiseksi mielenosoitukseksi tai koiran asettamiseksi ystävyyden etusijalle, vaikka kyse ei ole yksinkertaisesta mukavuusvalinnasta, vaan vastuun kantamisesta.
No rajoittaahan se koira elämää. Toisaalta monet näistä kavereista, jotka ovat sitä mieltä, että koira ainaa pilaa "kaikki" yhteiset menot, ovat sellaisia, että heistä kuulee ehkä 4-6 kertaa vuodessa. Loput 360 päivää se koira on kuitenkin uskollisemmin läsnä ja tuomassa seuraa yksinäiselle, he eivät.
Onneksi itselläni on se tilanne, että saan sukulaisille koiran hoitoon esim. viikoksi kesäloman aikana, niin ei tarvitse kokonaan jättää reissaamista, kun siitä kuitenkin silloin tällöin pidän.