Huomenna soitan lastensuojeluun. Hakekoon lapsen pois.
Mä en jaksa enää tuota lasta hetkeäkään. En vaan jaksa. Arkipäivät yhtä helvettiä, viikonloput kiukuttelua.
Hakekoon pois. En jaksa enää.
Kommentit (84)
[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 22:47"]
Sinulle viestin 63 kirjoittajalle. Maalaisjärki ja äidin rakkaus riittää. EI lasta kasvateta oppikirjan eikä käyttöohjeen mukaan. Niin, miksi tunne-elämä häiriintyi.
[/quote]
Niin no, ne jotka eivät osaa, voivat tarvita opastusta ja neuvoja. Psykologi ei ole kai uskaltanut kiinnittää huomiota siihen, että vika voisi olla vanhemmissa ja heidän toiminnassa ja suhtautumisessa lapseen. Niin, semmoinen lämmin huomiota antava äidinrakkaus ja maalaisjärki riittävät kyllä, lapsen "tunteminen". Mutta silloin kun niitä ei ole, on opastus paikallaan. Tuntuu vain, että vanhemmat ovat ottaneet kommentin "lapsen tunne-elämän epänormaalista kehittymisestä" annettuna ikään kuin biologisena faktana, eikä ollenkaan tuhannen taalan hetkenä mennä itseensä vanhempina.
[quote
author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 23:03"]
[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 22:27"]
[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 18:08"]
[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 18:02"]Voi :( Onko erityislapsi? [/quote] On. Adhd muttei ylivilkkautta, lukihäiriö jne jne jne. Ihan kun se lapsen pää ois ihan tyhjä. Ei kuuntele, ei tottele, saa raivarin jos ei saa tahtoaan
läpi. Ap
[/quote]
Arvelen, että alhainen koulutustaso + tupakointi raskausaikana + huono ruokavalio + lässynlää-en-kiellä-koskaan-mistään-ei-tule-seurauksia on ollut tämänkin kultanuppusen resepti. :)
[/quote]
Vastaappa rehellisesti: Missä määrin rakentavaksi arvioisit kommenttisi?
[/quote]
No mä vastaan. Mitä rakentavaa voidaan enää tässä vaiheesa tehdä? Lapsi on jo kasvanut kieroon. Olen täälläkin palstalla lukemattomat kerrat vääntänyt juurikin esim. tupakoinnista raskausaikana/lasten läheisyydessä ja lapsen ravinnon koostumisen sokerista ja prosessoidusta roskasta, miten totaalisen tuhoavia nuo ovat lapsen henkiselle ja fyysiselle kehitykselle.
Tuo ADHD on juurikin tupakoivien äitien tyypillinen perintö lapsilleen. Se on oikeasti silloin oma vika ja asia pitäisi kyetä hoitamaan omin voimin, jos jo sikiön kehitysaikana viittasi kintaalla lapsen tarpeille ja antoi periksi omille mielihaluilleen. On sanomattakin selvää, että nämä röökimutsit ovat niitä peruskoulun ja max amiksen käyneitä sankareita. Usein lapset tehdään myös nuorina. Miksi AINA pitää silitellä pääkkyä, ja vakuuttaa ettei mikään ole äidin vika vaikka selkeästi olisi?
Miksei tupakointi raskausaikana ole rikollista? Koska silloin OLET vastuussa lapsen elämän pilaamisesta. On aivan sairasta, että äiti voi ryypätä, tupakoida ja piikittää
vaikka heroiinia mutta mitään seurauksia ei tuöe. Ja mitä tohon kasvatukseen tulee, on tuo hyssyttely, lässytys ja raivoamisen kuittaaminen halailulla mennyt täysin överiksi. Mitään ei kielletä, mistään ei tule seurauksia. Onko se aidosti joillekin ylläri, että kasvaa mielipuolisia, empatiakyvyttömiä pikkukeisareita?
Viimeksi eilen näin kaupasta, kun pikkuprinsessa lopetti huutokonserttinsa kippaamalla karkkiaskiboksit nurin. Tämä lähti siitä kun murunen oli natustellut karkkilaarista irttareita suuhunsa, maisteli saalistaan ja laittoi karkin takaisin. About kuudelle eri karkille teki. Mamma huomasi lopulta suklaanvalkkaamisen lomassa mitä aurinkoisensa tekee ja kielsi "voi kulta, älä ota sieltä enää" ja veti käden pois. Lapsi alkoi riehumaan, äiti halasi lasta ja sanoi "ymmärrän, että nyt kiukuttaa mutta kotona syödään ruoan jälkeen karkkia." Kuolaisten karkkien poisto, lapsen kieltäminen tai rankaiseminen ei ilmeisesti tullut mieleenkään.
Kävelin ohi niin äidistä vielä lemahti rööki. Siinä olo sievästi kääritty pakettiin täydellinen kyvyttömyys asettaa rajoja (kun riehun ja teen väärin, minua siis palkitaan ja rauhoitellaan. Olen etuoikeutettu prinsessa.) tolkuton sokerin mättäminen ja vielä toi rööki. Hohhoijaa. Voisin hyvin kuvitella kyseisen äidin ruikuttavan rankkaa elämäänsä, näkemätyä lainkaan yhteyttä omilla teoillaan ja tilanteellaan. Katsotaan kun neiti pääsee teini-ikään.
Hyi! Miten joku voi noin edes ajatella??!!
Pyydä samalla hakemaan meidänkin lapset. En jaksa enää kun kotonakaan ei voi levätä.
Se on asenteesta kiinni. Jos rissaat, niin lapsikin tekee.
Itelläs taitaa olla ongelma. Jos et jaksa, mitä voisit tehdä? Saatko nukuttua tarpeeksi? Saatko "lapsivapaata" koskaan? Ymmärrän tunteesi, olen ollut samanlaisissa tuntemuksissa itsekin. Minkäikäinen lapsi?
hyvä että tiedostat tilanteen! on tärkeää hakea apua! lastensuojelussa osaavat auttaa muutenkin kuin hakemalla lapsen pois! tsemppiä!
Ei välttämättä ole kuitenkaan onnistu. Itsekin yritin samaa. Ei ole vapaita paikkoja avohuollon sijoitukseen ja huostaanotoon ei ole kuulemma perusteita.
Rakastan lastani yli kaiken,mutta kotona olo ei vaan onnistu,kun en saa tottelmaan. Koulussa pitäisi käydä, sisaruksia ei saisi hakata ja potkia jne.
En ole ap.
Entäs tukiperhe joka ottaisi lasta välillä hoitoon? Ja kotiin perhetyöntekijä.
Lapsi 11v. Apua yritetty hakea, kukaan ei auta. Ei edes päivystyksessä jonne meidät yksi lääkäri ohjasi jos kriisiä pukkaa.
Vaikka suurinpiirtein huusin ha raivosin, anelin apua , niin passitettiin kotiin.
Ap
[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 17:21"]
Mä en jaksa enää tuota lasta hetkeäkään. En vaan jaksa. Arkipäivät yhtä helvettiä, viikonloput kiukuttelua. Hakekoon pois. En jaksa enää.
[/quote]
minkäikäinen lapsi? tyttö/poika?
mitä se tekee?
onko 1 vai 2 vanhempaa läsnä? teidän välit?
Rohkeasti vaan apua hakemaan! Tsemppiä!
Myönnetäköön, että näitä hetkiä ja päiviä on, kun haluaisi olla yksin, ei vaan jaksa kiukuttelua. Itseä väsyttää ja silloin toivoisi, ettämuksut ovat hornan tuutissa, poissa silmistä, vaan jossain muualla.
Onneks en oo supermutsi.
Meidän erityislapsi sijoitettiin seuraavana päivänä siitä, kun sanoin että nyt riittää.
Soita vaikka heti hätänumeroon ja vaadi apua!
Ap:n lapsi vaikuttaa olevan vaarassa joutua kaltoin kohdelluksi. Järkyttävää.