"1950-luvulla rakennetut talot on pääosin tehty laadukkaasti ja rakenteiltaan yksinkertaisesti"

Vierailija kirjoitti:

Niissä 50-luvulla rakennetuissa taloissa ei alunperin ollut suihkua tai vessaa.

Kyllä niissä oli, jo 40-luvulta lähtien. Paremmissa taloissa jo 1910-luvulta alkaen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne nyt alkavat olla homeessa, mutta niillä on ikää keskimäärin 65 vuotta. Aika paljon niitä taloja on remontoitu pilalle. Se oli yksinkertaista rakentamista mitä silloin tehtiin. Mutta nehän luotiin alunperin tilapäiseksi, mutta niiden kestävyys yllätti.

Se mitä opetetaan on eri asia, mitä tehdään. Itse olen remonttokorjausalalla, vaikka olen "vain" sihteeri, niin olen perillä monista asioista. Tuskinpa kouluissa opetetaan laitetaan pienempiä putkia kuin suunnittelija on suunnitellut tai laittamaan viemäri johtamaan pihaan ilman että se vie mihinkään kaivoon. Tällaisia virheitä on tullut vastaan. Syynä on fuskaaminen. 

Maailma on täynnä vuosisatoja vanhoja taloja. Ei se toimi sillä tavalla, että talo alkaa homehtumaan vanhetesaan. Väärin rakennettu talo on vuoden ikäisenä homeessa. Oikein rakennettu ei edes sadan vuoden päästä.

Ongelma on siinä, että niitä remontoidaan väärin. Usein remontin syy on juuri se että saadaan talo energiatehokkaammaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niissä 50-luvulla rakennetuissa taloissa ei alunperin ollut suihkua tai vessaa.

Kyllä oli. Älä nyt viitsi.

Riippuu puhutaanko omakoti- vai kerrostaloista.

Vanhoissa linnoissakin oli vessa! :) Tornissa ulkonema, johon istuttiin ja kakka tippui kätevästi kauas alas maahan/veteen.

Syitä on monia, mutta ne suurimmaksi osaksi eivät ole suunnittelijoiden taidoissa:

- Mahdollisimman suuri taloudellinen tuotto sekä rakennuttajalle että rakennusfirmalle on kaikkein määrittävin tekijä. Globalisaation ja kiihtyneen kapitalismin maailmassa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työmaalla on aliurakoitsijayritysten ketju sen sijaan että joku oikeasti johtaisi työmaan käytännön työtä kokonaisuutena. Toisaalta sitä, että suomalaisen työvoiman, rakennusmateriaalin ja laadukkaampien ratkaisujen kilpailukyky ei riitä, jos aina katsotaan vain sitä, mitä jää viivan alle. 

- Rakennusmääräykset ovat 1950-luvusta huomattavasti tiukentuneet. Osin hyvään suuntaan, mutta paljolti myös rakennusteollisuuden ja talotekniikkateollisuuden lobbauksen ansiosta siten, että on pakko rakentaa tietyt järjestelmät ja määräysten jäykkyyden vuoksi esim. ne yli-isot kylpyhuoneet joka asuntoon jne. Tämä ei ole suunnittelijoiden vika. Onneksi painovoimainen ilmanvaihto on tekemässä comebackin ja pystytään nykyään suunnittelemaan taas asuinrakennuksiin (julkisiin rakennuksiin ei onnistu ilmamäärävaatimusten vuoksi).

- Myös laajemmassa mittakaavassa, kaupunkien kaavoittamisessa, on taloudellinen tuotto arvona usein ylitse muiden. 1950-luvun kerrostalolähiön ja 2020-luvun kerrostaloalueen tehokkuudet ovat aivan eri sarjassa. 1950-luvun lähiössä rakennukset ovat sopusuhtaisen kokoisia ja niiden välissä on viheralueita, paljon säilytettyjä vaalittuja puita. 2020-luvun kerrostalot ovat mahdollisimman isoja yhden porrashuoneen (hissin vuoksi kallein osa) ympärillä, talot rakennetaan vieriviereen, jopa kylkikylkeen, luontoarvot ovat nollassa.

- Rakennusala on Suomessa ajautunut 1970-luvulta lähtien rakennusfirmojen väliseksi peliksi ja tehokkuus ulottuu myös tekemiseen. 1950-luvun rakennuksissa on huomattavasti enemmän käsityötä kuin nykyrakennuksissa, jotka useimmiten rakennetaan tehdasvalmisteisista elementeistä ja vain kootaan paikalla. (Useimmat 1950-luvun kerrostalot ovat esim. paikalla muurattuja.) Valmiit osat lisäävät tehokkuutta mutta myös virheiden mahdollisuutta, tekijöiden ei tarvitse ymmärtää rakennusfysiikasta yhtä paljon kuin käsityöläisrakentajien, ja rakennuksista saattaa löytyä täydestä ymmärtämättömyydestä johtuvia rakennusvirheitä, kun jokin osa onkin jäänyt välistä pois tai väärin asennettu.

- Arkkitehdit haluaisivat suunnitella kauniit ja kestäviä taloja, mutta toisin kuin suuri yleisö tuntuu luulevan, arkkitehti saa HYVIN HARVOIN päättää. Arkkitehdin rooli on ehdottaa ja tehdä parhaansa kampanjoidakseen laadukkaiden ratkaisujen puolesta. Mutta projektin tilaaja, maksaja, on se, joka lopulta päättää, mitä tehdään -- hänhän se maksaa.    [jatkuu..]

[jatkoa..]

Kaikesta tästä huolimatta voidaan myös todeta, ettei ennen ollut kaikki paremmin. 1960-90-luvuilla on rakennettu paljon rakennuksia, joissa on hyvin haastavat rakenteet. 1950-luvun rakennukset ja sitä vanhemmat ovat pääosin hyvälaatuisia, mutta ne taas on monasti pilattu 1970-luvulla ja sen jälkeen tehdyissä ilmanvaihtoremonteissa, joissa alkuperäistä rakennetta ei ole ymmärretty tai se on peräti sössitty.

Lisäksi on niin, että ASUKKAIDEN ja KÄYTTÄJIEN taidot ovat nykyään paljon huonommalla tasolla kuin ennen. Hengittäviä, painovoimaisella ilmanvaihdolla toimivia rakenteita tulee monasti myös asukkaan itsensä ymmärtää. Huolto, kunnossapito, vuodenaikojen mukaan tehtävät eri säädöt (kissanluukkujen avaaminen, tulisijojen venttiilien käyttö ilmanvaihdossa jne.), siivous (ei vedellä läträämistä, venttiilien puhtaanapito ym.) unohtuu monelta omistajaltakin, vuokralaisista puhumattakaan. Moni sisäilmaongelma on seurausta puutteellisesta huollosta ja virheellisestä käytöstä (esim. ilmanvaihdon pitäminen osittain pois päältä koulurakennuksissa jne.)

Ja tietenkään kaikki suunnittelijat eivät ole hyviä. Mutta eivät he ennenkään olleet, yleinen rakentamisen laatutaso ja rakennusfysikaalisten asioiden ymmärrys vaan ole korkeammalla tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Siihen aikaan rakennettiin itse ja jokaisella oli ammattitaito rakentaa. Nykyään käytetään halpatyövoimaa rakentaessa ja tehdään kiireessä vähän sinnepäin.

Eipä kyllä kerrostaloja!

RKM kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niissä 50-luvulla rakennetuissa taloissa ei alunperin ollut suihkua tai vessaa.

Kyllä niissä oli, jo 40-luvulta lähtien. Paremmissa taloissa jo 1910-luvulta alkaen.

Suomen ensimmäiset sisävessat tulivat jo 1800-luvulla. Ei niitä tietenkään maaseudulla ollut.

1950-luvulla rakennuttajilla ei ollut vielä niin alhaista moraalia että tahallaan rakentaisi sutta ja sekundaa.

Sitten joku luihu keksi että huonosti rakentamalla saa enemmän peruskorjaamiskeikkoja.

Mulla on 1949 rakennettu puutalo. Ollut tässä jo 70v ja ehkä varmaan pysyy pystyssä vielä mun elinikäni. Nurkista toki ilma hiukan vuotaa. Putket ja patteristo varmaan tarvis uusia, uusittu 1969. Lämpiää lähinnä puilla ja satunnaisesti öljyllä. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla on 1949 rakennettu puutalo. Ollut tässä jo 70v ja ehkä varmaan pysyy pystyssä vielä mun elinikäni. Nurkista toki ilma hiukan vuotaa. Putket ja patteristo varmaan tarvis uusia, uusittu 1969. Lämpiää lähinnä puilla ja satunnaisesti öljyllä. 

Tuokin talo olisi lahonnut purkukuntoon jo ajat sitten jos se olisi rakennettu huonosti ja sen takia alkanut lahota.

Puutalo on käytännössä ikuinen kunhan ei peruspilaa sitä ratkaisuilla jotka eivät sovi puutaloihin ja pitää huolen että katto on kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Taloista ei tehty pulloja, niissä eläminen ei vaatinut mitään elektroniikkaa. Ilmanvaihto tehostui avaamalla ikkuna, hormeissa ei kiertänyt liesituulettimien sinne työntämä ilma. Energiatehokkuus oli sitä, että talvella ikkunan edessä oli paksummat verhot, jotka pyrkivät poistamaan vetoa. Homettakaan ei ollut, koska kosteus ei kerääntynyt minnekään, kosteat tilat pyrittiin rakentamaan niin, että ne kuivuivat nopeasti. Lisäksi asumisohjeena oli, että suihkutila kuivataan käytön jälkeen, silloin rakenteisiin ei jäänyt kosteutta.

Nyt on kaikkeen joku talotekninen härpäke, jota pitää puhdistaa ja huoltaa ja vaihtaa 5 vuoden välein. Seinät ovat paksut ja asukkaat olettavat, että talvella sisätiloissa on voitava olla alasti  vedottomassa 25 asteen lämpötilaisessa huoneessa, jossa ilmanvaihto surisee.

Just tää viimeinen lause. AV:lla on usein talviaikaan ketjuja jossa joku valittaa kun 18-19 asteen sisälämpötila on hänen mielestään jäätävän kylmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on 1949 rakennettu puutalo. Ollut tässä jo 70v ja ehkä varmaan pysyy pystyssä vielä mun elinikäni. Nurkista toki ilma hiukan vuotaa. Putket ja patteristo varmaan tarvis uusia, uusittu 1969. Lämpiää lähinnä puilla ja satunnaisesti öljyllä. 

Tuokin talo olisi lahonnut purkukuntoon jo ajat sitten jos se olisi rakennettu huonosti ja sen takia alkanut lahota.

Puutalo on käytännössä ikuinen kunhan ei peruspilaa sitä ratkaisuilla jotka eivät sovi puutaloihin ja pitää huolen että katto on kunnossa.

Mun lapsuudenkoti on valmistunut 50-l lopulla. Pula-ajan materiaaleista itse tehty eikä remonteilla pilattu. Rakenne on hengittävä. Nyt se alkaa tulla elinkaarensa päähän, halvasta betonista tehty sokkeli halkeilee pahasti. Huonostikin rakennetut talot kestää yllättävän kauan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on 1949 rakennettu puutalo. Ollut tässä jo 70v ja ehkä varmaan pysyy pystyssä vielä mun elinikäni. Nurkista toki ilma hiukan vuotaa. Putket ja patteristo varmaan tarvis uusia, uusittu 1969. Lämpiää lähinnä puilla ja satunnaisesti öljyllä. 

Tuokin talo olisi lahonnut purkukuntoon jo ajat sitten jos se olisi rakennettu huonosti ja sen takia alkanut lahota.

Puutalo on käytännössä ikuinen kunhan ei peruspilaa sitä ratkaisuilla jotka eivät sovi puutaloihin ja pitää huolen että katto on kunnossa.

Puutalo ei todellakaan käytännössä ole ikuinen. Vanhimmat ovat joitakin satoja vuosia vanhoja, kun taas kivitalot voivat kestää vuosituhansia.

Tuttavat hankkivat 50-luvun talon, tuskailevat nyt kreosiitin kanssa. Toki sama ongelma voi koskea useamman muunkin vuosikymmenen taloja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on 1949 rakennettu puutalo. Ollut tässä jo 70v ja ehkä varmaan pysyy pystyssä vielä mun elinikäni. Nurkista toki ilma hiukan vuotaa. Putket ja patteristo varmaan tarvis uusia, uusittu 1969. Lämpiää lähinnä puilla ja satunnaisesti öljyllä. 

Tuokin talo olisi lahonnut purkukuntoon jo ajat sitten jos se olisi rakennettu huonosti ja sen takia alkanut lahota.

Puutalo on käytännössä ikuinen kunhan ei peruspilaa sitä ratkaisuilla jotka eivät sovi puutaloihin ja pitää huolen että katto on kunnossa.

Puutalo ei todellakaan käytännössä ole ikuinen. Vanhimmat ovat joitakin satoja vuosia vanhoja, kun taas kivitalot voivat kestää vuosituhansia.

Asperger sai taas kohtauksensa...

Tiettävästi vanhin edelleen asuttu puutalo on noin tuhat vuotta vanha.

Se on nykyrakentamiseen verrattuna sama kuin ikuinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on 1949 rakennettu puutalo. Ollut tässä jo 70v ja ehkä varmaan pysyy pystyssä vielä mun elinikäni. Nurkista toki ilma hiukan vuotaa. Putket ja patteristo varmaan tarvis uusia, uusittu 1969. Lämpiää lähinnä puilla ja satunnaisesti öljyllä. 

Tuokin talo olisi lahonnut purkukuntoon jo ajat sitten jos se olisi rakennettu huonosti ja sen takia alkanut lahota.

Puutalo on käytännössä ikuinen kunhan ei peruspilaa sitä ratkaisuilla jotka eivät sovi puutaloihin ja pitää huolen että katto on kunnossa.

Mun lapsuudenkoti on valmistunut 50-l lopulla. Pula-ajan materiaaleista itse tehty eikä remonteilla pilattu. Rakenne on hengittävä. Nyt se alkaa tulla elinkaarensa päähän, halvasta betonista tehty sokkeli halkeilee pahasti. Huonostikin rakennetut talot kestää yllättävän kauan.

Sokkelin korjaaminen ei ole ongelma. Sotien jälkeen oli pitkään pulaa kaikesta niin betonista tehtiin liian laihaa ja raudoitus oli vähäistä.

Lappeenrannassa puretaan 20 vuotta vanha kerrostalo. Oli rakennettu jonkun jätemontun päälle. Talo painuu ja rakenteet halkeilee.

Vierailija kirjoitti:

Siihen aikaan rakennettiin itse ja jokaisella oli ammattitaito rakentaa. Nykyään käytetään halpatyövoimaa rakentaessa ja tehdään kiireessä vähän sinnepäin.

Tai sitten ei osattu mutta surkeimmat yritelmät on jo purettu joten jäljellä on vaan ne joissa homma meni putkeen. Vähän kuin rintamamiestaloissa joita rakennettiin lujaa vauhtia ja vajaalla ammattitaidolla. Ne mitä on jäljellä on niitä paremmin rakennettuja joita ei ole korjattu pilalle vuosien mittaan. 

Vierailija kirjoitti:

Lappeenrannassa puretaan 20 vuotta vanha kerrostalo. Oli rakennettu jonkun jätemontun päälle. Talo painuu ja rakenteet halkeilee.

Itäkeskuksen kupeessa (myllypurossa?) oli kerrostaloja rakennettu kaatopaikalle. Osa taidettiin purkaa mutta muutama jäi kalliiden maanparannustöiden jälkeen. Tuskin nuokaan montaa kymmentä vuotta vanhoja elementtitaloja oli.