Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
isovanhempien suhtautuminen lapsi vakavasti sairas
25.10.2014 |
lapsellani oli tosi ärhäkkä i"nfluenssa" (lopullinen syy/sairaus jäi arvoitukseksi) ambulanssilla sairaalaan, koska olo heikkeni nopeasti. Sairaalassa suonen kautta antiobiootteja yms. Tulehdusarvot olivat korkeat. Oltiin monta päivää sairaalassa. Soitin sairaalasta jonkin ajan kuluttua isovanhemmille ja kerroin tilanteesta. En ehtinyt kertoa kun "faktat" niin tuumasivat, että on väärä hetki soittaa, kun televisiosta tulee lemppariohjelmaa. No odotin, että soittavat jossain vaiheessa, vaan sitä soittoa ei tullut koskaanEnpä itsekään soittanut kun muutaman päivän päästä. Tällöin kertoessani asiasta sanottiin, "Jaa" ja vaihdettiin puheen aihetta (itseen). Mitä mieltä?
Kommentit (85)
Mummo on vieläkin äitille vihainen kun se ei tehnyt aborttia vaan synnytti mut. Se oli varmaan innoissaan aina kun jouduin sairaalaan (vaikea astma) että nyt siitä päästään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joillakin ihmisillä oma maailma pienenee oskemaan vain niitä ihmisiä joita näkee päivittäin ja he menettävät kysyn tuntea empatiaa asioihin, jotka tapahtuvat ulkopuolisille.
[quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 21:25"]Mulla on hiukan samalla lailla tapahtunut äitini kanssa, tosin hänellä oli sentään hyväksyttävä syy, eli tuttunsa oli kuollut. Sanoi vaan puhelimessa, että ei nyt XXX paljoa kiinnosta, kun YYY on kuollut... XXX oli siis sairaalassa oleva lapsenlapsensa, YYY kuollut tuttu. Olin sitten äidin tukena, mutta hän ei koskaan edes välittänyt palata asiaan ja kysyä, kuinka lapsi voi.
[/quote]
Minulle on itsestään selvää että lapsenlapsi on tärkeämpi kuin joku tuttu. Sano äidillesi kun kaipaa joskus apua että pyytää jotain tuttua kun nämä ovat muutenkin tärkempia kuin sukulaiset.
No ohhoh, onpa vastauksia! :o Juu, vähintään olisi normaali ihminen soittanut takaisin. Kyllä meilläkin isovanhemmille olisi soitettu tai laitettu tekstari ja vastaus olisi varmasti tullut. Enkä olisi odottanut helikoptereita tai muuta yliampuvaa, ihan vaan empatiaa ja huolen jakamista.
Toi vertaus siihen, että isovanhemmatkin sitten soittelevat vaivansa. Joo, niin soittelevat meillä. Onko siinä jotain ihmeellistä? Kyllä mä haluan kuulla ja puhua isovanhempienkin vaivoista. Ihan niinku muustakin elämästä. Sitä paitsi, kyllä mun äiti, sekä tietty isä ja appivanhemmat auttavat laittamaan asioita mittasuhteisiin, rlämänkokemuksellaan antavat vinkkejä ja jakavat huolta.
Alue: Aihe vapaa
Kaikkia vanhempia ja isovanhempia ei lapset kiinnosta. Minä onneksi opin sen jo lapsena. En häiritse olemassaolollani enää kun ei tarvitse samassa talossa asua.