Naiset, mikä rikkaissa miehissä viehättää?

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla hyvin suomalaisen kulttuurin ilmiö, että niin moni nainen vakuuttelee, että miehen varallisuus ja rahat eivät kiinnosta lainkaan. Jo meidän naapurimaissa, jokaisessa ilmansuunnassa, muista Euroopan maista puhumattakaan, myös miehen varallisuutta pidetään yhtenä tärkeänä mittana miehen kyvykkyydestä ja arvosta myös elämänkumppanina ja perheen isänä.  

No itse kyllä vakuutan vilpittömästi, että ei merkitse minulle mitään. Tietenkään en haluaisi myöskään maksuhäiriömerkintäistä miestä/talouden pitäisi olla kunnossa, mutta minusta on aina ollut suorastaan hassu ajatus, että voisin jotenkin elää rahakkaampaa elämää toisen siivellä kuin mihin itse pystyisin. Olisi koko ajan jotenkin tosi ikävä olo siitä, että olen ikään kuin koko ajan velkaa toiselle. En mitenkään näe, että rikas puoliso olisi jotenkin minut onnellisemmaksi tekevä asia. Se samantuloisuus olisi paras tilanne minunkin mielestä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla hyvin suomalaisen kulttuurin ilmiö, että niin moni nainen vakuuttelee, että miehen varallisuus ja rahat eivät kiinnosta lainkaan. Jo meidän naapurimaissa, jokaisessa ilmansuunnassa, muista Euroopan maista puhumattakaan, myös miehen varallisuutta pidetään yhtenä tärkeänä mittana miehen kyvykkyydestä ja arvosta myös elämänkumppanina ja perheen isänä.  

No itse kyllä vakuutan vilpittömästi, että ei merkitse minulle mitään. Tietenkään en haluaisi myöskään maksuhäiriömerkintäistä miestä/talouden pitäisi olla kunnossa, mutta minusta on aina ollut suorastaan hassu ajatus, että voisin jotenkin elää rahakkaampaa elämää toisen siivellä kuin mihin itse pystyisin. Olisi koko ajan jotenkin tosi ikävä olo siitä, että olen ikään kuin koko ajan velkaa toiselle. En mitenkään näe, että rikas puoliso olisi jotenkin minut onnellisemmaksi tekevä asia. Se samantuloisuus olisi paras tilanne minunkin mielestä

No näinhän se meillä taviksilla meneekin. 

Ei mikään. Pari tyyppiä olen tavannut. Ei jatkoon.

"Olen pitkän elämän aikana seurannut niin rikkaimmilla ihmisillä niin Suomessa kuin ulkomailla tuntuu olevan kauniimmat naiset kuin köyhillä."

Vastauksena ap:n kysymykseen: ei ne köyhät miehetkään miltään unelmaprinsseiltä yleensä näytä. Eli samanlaiset pariutuu keskenään. 

Vierailija kirjoitti:

"Olen pitkän elämän aikana seurannut niin rikkaimmilla ihmisillä niin Suomessa kuin ulkomailla tuntuu olevan kauniimmat naiset kuin köyhillä."

Vastauksena ap:n kysymykseen: ei ne köyhät miehetkään miltään unelmaprinsseiltä yleensä näytä. Eli samanlaiset pariutuu keskenään. 

Ja miksei kukaan koskaan kysy niin päin, että miksei ne rikkaimmat miehet pariudu köyhien tavis siivooja-tanttojen kanssa? Ihan yhtä hyvin me tavisnaiset voitas ulista, että miksi niillä hyvätuloisilla naisilla on aina treenattukroppaiset, usein itseään selvästi nuoremmat komeat kollit? 

Mutta mähän olisin naurettava jos sellasta kyselisin. 

Ei mikään. Rikkaat miehet odottavat aina toisen mukautuvan heidän elämäänsä. Kumppanin täytyy joustaa niin bisnesmatkojen kuin vapaa-ajan totuttujen tapojen vuoksi, rikas mies olettaa kumppanin muuttavan hänen asuntoonsa, tulevan kesällä hänen kesähuvilalleen ja tulevan lomilla hänen valitsemilleen matkoille. Lisäksi rikas mies odottaa kumppanin osallistuvan edustustehtäviinsä. Tällainen voi sopia jollekin, mutta minä haluan asu omassa asunnossani, haluan viettää lomat omalla rakkaalla lapsuudesta tutulla kesämökillä, haluan käyttää oman vapaa-aikani sen mukaan mitä minulle sopii, haluan keskittyä omaan uraani puolison uran sijaan, ja en halua pririsoida mitään puolison edustustilaisuuksia omien menojeni edelle. Ja lomat haluan suunnitella joko kumppanin kanssa yhdessä tai sitten haluan mennä itsekseni omiin suosikkikohteisiini (joihin toki kumppani saa tulla mukaan, vaikkei olisi osallistunut suunnittelemiseen).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tietysti se mitä löytyy housujen alta. Ei minua se lompakon paksuus kiinnosta sitten vähääkään. Ei siis yhtään. Tarkoitan todella, ettei miehen varallisuudella ole väliä.... Rahalla ei rakkaudessa ole merkitystä... Ehkä... tai no, en mä tiedä, kun en oo köyhien kanssa seukannu.

Jos nyt ihan totta puhutaan se mitä housuista löytyy ja sen paksuus ei kiinnosta ketään naista, mutta se housujen taskusta löytyvä lompakon paksuus kyllä suurinta osaa kylläkin kiinnostaa.

Minua kiinnostaa eniten seksuaalinen yhteensopivuus ja henkinen yhteensopivuus - tuossa järjestyksessä (jos ei sovita muuten niin hyvin yhteen, voin pitää miehen seksisuhteena). Kaikki muu on oikeastaan yhdentekevää.

Minua on  kosinut yksi Norjan rikkaimman suvun jäsen. Minua  monta vuotta nuorempi mies. Valitettavasti olin muuttamassa ulkomaille, kun tapasimme ja näin tämä romanssi jäi lyhyeen.Olen kuullut että oli hakenut minua , kysynyt tyttökaverilta missä olen.Tiemme ei koskaan kohdannut uudellen.Mutta kyllä huokui rikkaus hänen kodistaan ja käytöksestään.h

 Hauskaa oli että minulle ei ollut aavistustakaan hänen rikkaasta suvusta ,jälkeen päin eräs kertoikujn mainitsin miehen nimen. 

Ja tämä kotikin , ymmäsin vasta jälkeen päin mistä on kysymys. 

Tanakka pullotus housujen takataskussa. Jos myös edessä pullottaa hauskasti, niin siitä saa tietysti reilusti lisäpisteitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla hyvin suomalaisen kulttuurin ilmiö, että niin moni nainen vakuuttelee, että miehen varallisuus ja rahat eivät kiinnosta lainkaan. Jo meidän naapurimaissa, jokaisessa ilmansuunnassa, muista Euroopan maista puhumattakaan, myös miehen varallisuutta pidetään yhtenä tärkeänä mittana miehen kyvykkyydestä ja arvosta myös elämänkumppanina ja perheen isänä.  

No itse kyllä vakuutan vilpittömästi, että ei merkitse minulle mitään. Tietenkään en haluaisi myöskään maksuhäiriömerkintäistä miestä/talouden pitäisi olla kunnossa, mutta minusta on aina ollut suorastaan hassu ajatus, että voisin jotenkin elää rahakkaampaa elämää toisen siivellä kuin mihin itse pystyisin. Olisi koko ajan jotenkin tosi ikävä olo siitä, että olen ikään kuin koko ajan velkaa toiselle. En mitenkään näe, että rikas puoliso olisi jotenkin minut onnellisemmaksi tekevä asia. Se samantuloisuus olisi paras tilanne minunkin mielestä

Ei se kaikille sovikaan. Mutta joillekin se on suorastaan elämäntapa. Joko olla yhteiskunnan elätti, tai kumppaninsa elätti.

Kunhan ei vaan tarvitse ottaa elämäänsä haltuunsa ihan itse. Ja tuollaisen mentaliteetin omaavista ihmisistä TIETENKIN paremmin pariutumismarkkinoilla pärjäävät he, joilla on edes kaunis ulkokuori. Kaunis laiska on aina halutumpi kuin ruma laiska. Onko tässäkään nyt mitään ihmeellistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en pystyisi elämään siivellä eli toisen rahoilla.

Enkä tuntisi oloani levolliseksi, jos suhteen syynä / perustana olisi raha.

Olen ihan omilla rahoilla opiskellut ammatin, hankkinut työpaikan ja saan siitä palkan.

Palkkatuloilla ostan mitä tarvitsen, ja haluan.

Minä en pystyisi elämään itseäni 20 vuotta nuoremman, komean miehen kanssa josta kaikki tietäisivät että on kanssani vain rahan takia.

Mutta miehille se on jopa tavoiteltava saavutus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla hyvin suomalaisen kulttuurin ilmiö, että niin moni nainen vakuuttelee, että miehen varallisuus ja rahat eivät kiinnosta lainkaan. Jo meidän naapurimaissa, jokaisessa ilmansuunnassa, muista Euroopan maista puhumattakaan, myös miehen varallisuutta pidetään yhtenä tärkeänä mittana miehen kyvykkyydestä ja arvosta myös elämänkumppanina ja perheen isänä.  

No itse kyllä vakuutan vilpittömästi, että ei merkitse minulle mitään. Tietenkään en haluaisi myöskään maksuhäiriömerkintäistä miestä/talouden pitäisi olla kunnossa, mutta minusta on aina ollut suorastaan hassu ajatus, että voisin jotenkin elää rahakkaampaa elämää toisen siivellä kuin mihin itse pystyisin. Olisi koko ajan jotenkin tosi ikävä olo siitä, että olen ikään kuin koko ajan velkaa toiselle. En mitenkään näe, että rikas puoliso olisi jotenkin minut onnellisemmaksi tekevä asia. Se samantuloisuus olisi paras tilanne minunkin mielestä

Ei merkitse mitään, kunhan talous on kunnossa? Eli merkitsee sittenkin.

Rahan Tuoma Turvallisuus!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla hyvin suomalaisen kulttuurin ilmiö, että niin moni nainen vakuuttelee, että miehen varallisuus ja rahat eivät kiinnosta lainkaan. Jo meidän naapurimaissa, jokaisessa ilmansuunnassa, muista Euroopan maista puhumattakaan, myös miehen varallisuutta pidetään yhtenä tärkeänä mittana miehen kyvykkyydestä ja arvosta myös elämänkumppanina ja perheen isänä.  

No itse kyllä vakuutan vilpittömästi, että ei merkitse minulle mitään. Tietenkään en haluaisi myöskään maksuhäiriömerkintäistä miestä/talouden pitäisi olla kunnossa, mutta minusta on aina ollut suorastaan hassu ajatus, että voisin jotenkin elää rahakkaampaa elämää toisen siivellä kuin mihin itse pystyisin. Olisi koko ajan jotenkin tosi ikävä olo siitä, että olen ikään kuin koko ajan velkaa toiselle. En mitenkään näe, että rikas puoliso olisi jotenkin minut onnellisemmaksi tekevä asia. Se samantuloisuus olisi paras tilanne minunkin mielestä

Ei merkitse mitään, kunhan talous on kunnossa? Eli merkitsee sittenkin.

Olen eri, mutta tuo nyt on aika typerää hiusten halkomista. Harva mieskään haluaisi maksuvaikeuksissa ja ulosotossa olevaa sossunrahoilla elävää naista. Tällaisesta ei kuitenkaan voi vetää johtopäätöstä, että kaikki olisivat "rahan perään" tai hakisivat varakasta saati rikasta. On ihan normaalia myös yrittää välttää elämässä ongelmia, ja tietynlaiset elämänhallintaongelmat, kuten addiktiot, mt-ongelmat tai esimerkiksi holtittomuus taloudellisissa asioissa ovat kyllä oikeasti negatiivisia piirteitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tietysti se mitä löytyy housujen alta. Ei minua se lompakon paksuus kiinnosta sitten vähääkään. Ei siis yhtään. Tarkoitan todella, ettei miehen varallisuudella ole väliä.... Rahalla ei rakkaudessa ole merkitystä... Ehkä... tai no, en mä tiedä, kun en oo köyhien kanssa seukannu.

Jos nyt ihan totta puhutaan se mitä housuista löytyy ja sen paksuus ei kiinnosta ketään naista, mutta se housujen taskusta löytyvä lompakon paksuus kyllä suurinta osaa kylläkin kiinnostaa.

Minua kiinnostaa eniten seksuaalinen yhteensopivuus ja henkinen yhteensopivuus - tuossa järjestyksessä (jos ei sovita muuten niin hyvin yhteen, voin pitää miehen seksisuhteena). Kaikki muu on oikeastaan yhdentekevää.

No seksisuhde onkin täysin eri asia kuin parisuhde ja varsinkin jos on tarkoitus asua yhdessä saati hankkia lapsia! Kyllähän mullekin kelpaa seksisuhteeseen joku komea kitaraa rämpyttävä elämäntapatyötön taivaanrannanmaalari hippi. Come to mama!

Mutta en mä sellaisen kanssa mitään yhteistä tulevaisuutta ala suunnittelemaan. En mä nyt niin tyhmä ole!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tietysti se mitä löytyy housujen alta. Ei minua se lompakon paksuus kiinnosta sitten vähääkään. Ei siis yhtään. Tarkoitan todella, ettei miehen varallisuudella ole väliä.... Rahalla ei rakkaudessa ole merkitystä... Ehkä... tai no, en mä tiedä, kun en oo köyhien kanssa seukannu.

Jos nyt ihan totta puhutaan se mitä housuista löytyy ja sen paksuus ei kiinnosta ketään naista, mutta se housujen taskusta löytyvä lompakon paksuus kyllä suurinta osaa kylläkin kiinnostaa.

Minua kiinnostaa eniten seksuaalinen yhteensopivuus ja henkinen yhteensopivuus - tuossa järjestyksessä (jos ei sovita muuten niin hyvin yhteen, voin pitää miehen seksisuhteena). Kaikki muu on oikeastaan yhdentekevää.

No seksisuhde onkin täysin eri asia kuin parisuhde ja varsinkin jos on tarkoitus asua yhdessä saati hankkia lapsia! Kyllähän mullekin kelpaa seksisuhteeseen joku komea kitaraa rämpyttävä elämäntapatyötön taivaanrannanmaalari hippi. Come to mama!

Mutta en mä sellaisen kanssa mitään yhteistä tulevaisuutta ala suunnittelemaan. En mä nyt niin tyhmä ole!

Minä voisin suunnitella, jos henkilö olisi kanssani samanhenkinen ja olisimme rakastuneita toisiimme. Ja jos hän kuitenkin olisi lähisuhteissaan luotettava, vaikka yhteiskuntaa vähän vedättäisikin. Ei omaa elämääni se hetkauta, käykö kumppani töissä vai ei. Eihän tuollainen elämäntapatyöttömyys mikään ihannetilanne tietysti olisi, mutta jos henkilö olisi minulle oikea kumppani, niin ei se silloin haittaisi. Mieluummin jopa oikeastaan ottaisin työttömän kuin jonkun kovapalkkaisen työlleen omistautuvan, jonka työn ehdoilla koko muu perhe joutuisi jatkuvasti joustamaan, pahimmillaan jopa muuttamaan. Ja tiedän, että se on vain ääripää ja tuohon väliin mahtuu muutakin, mutta pointtini on se, että ei olisi työttömyys ongelma minulle, eikä se edes olisi huonoin vaihtoehto.

t. Se, jolle vastasit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä niitä rikkaita miehiä sitten on? Ei ole omaan näköpiiriini tullut elämäni aikana.

No jos sä oot ite köyhä ja vaatimattoman näköinen, et todennäköisesti liiku missään paikoissa missä rikkaat miehet liikkuu. Käyt jossain mäkkärissä syömässä ja räkälässä baarissa. Yllättävästi niissä ei näe niitä mallitasoisia naisia ollenkaan. Ne käy kalliissa ravintoloissa ja muissa kalliissa paikoissa mallitoimiston laskuun ja vaan odottaa että joku rikas jahdin omistaja tulee juttelemaan ja pyytämään huviajelulle miljoonajahdilleen. 

Toisin sanoen olisi pitänyt matkustaa pääkaupunkiseudulle miehen metsästys mielessä ja laittaa itsensä siellä tyrkylle jonnekin en tiedä minne kun en tunne Helsinkiä. Kuulostaa ankealle ja vastenmieliselle itsensä myymiselle. Miesvihan saa hankittua helpommallakin.

Vierailija kirjoitti:

Ei mikään.

Mietihän nyt rehellisesti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tietysti se mitä löytyy housujen alta. Ei minua se lompakon paksuus kiinnosta sitten vähääkään. Ei siis yhtään. Tarkoitan todella, ettei miehen varallisuudella ole väliä.... Rahalla ei rakkaudessa ole merkitystä... Ehkä... tai no, en mä tiedä, kun en oo köyhien kanssa seukannu.

Jos nyt ihan totta puhutaan se mitä housuista löytyy ja sen paksuus ei kiinnosta ketään naista, mutta se housujen taskusta löytyvä lompakon paksuus kyllä suurinta osaa kylläkin kiinnostaa.

Minua kiinnostaa eniten seksuaalinen yhteensopivuus ja henkinen yhteensopivuus - tuossa järjestyksessä (jos ei sovita muuten niin hyvin yhteen, voin pitää miehen seksisuhteena). Kaikki muu on oikeastaan yhdentekevää.

No seksisuhde onkin täysin eri asia kuin parisuhde ja varsinkin jos on tarkoitus asua yhdessä saati hankkia lapsia! Kyllähän mullekin kelpaa seksisuhteeseen joku komea kitaraa rämpyttävä elämäntapatyötön taivaanrannanmaalari hippi. Come to mama!

Mutta en mä sellaisen kanssa mitään yhteistä tulevaisuutta ala suunnittelemaan. En mä nyt niin tyhmä ole!

Minä voisin suunnitella, jos henkilö olisi kanssani samanhenkinen ja olisimme rakastuneita toisiimme. Ja jos hän kuitenkin olisi lähisuhteissaan luotettava, vaikka yhteiskuntaa vähän vedättäisikin. Ei omaa elämääni se hetkauta, käykö kumppani töissä vai ei. Eihän tuollainen elämäntapatyöttömyys mikään ihannetilanne tietysti olisi, mutta jos henkilö olisi minulle oikea kumppani, niin ei se silloin haittaisi. Mieluummin jopa oikeastaan ottaisin työttömän kuin jonkun kovapalkkaisen työlleen omistautuvan, jonka työn ehdoilla koko muu perhe joutuisi jatkuvasti joustamaan, pahimmillaan jopa muuttamaan. Ja tiedän, että se on vain ääripää ja tuohon väliin mahtuu muutakin, mutta pointtini on se, että ei olisi työttömyys ongelma minulle, eikä se edes olisi huonoin vaihtoehto.

t. Se, jolle vastasit

Sä vedät nyt ääripäästä toiseen. On eri asia olla työtön kuin elämäntapatyötön. Kuinka voisit muka olla henkisesti samalla tasolla ihmisen kanssa, jonka mielestä työssäkäynti on naurettavaa lammasmaisuutta ja hänen arvojen mukaista on kusettaa yhteiskuntaa (eli työssäkäyviä) kaikessa missä se vaan suinkin onnistuu? Kuinka kaksi niin erilaista maailmaa voi yhdistyä sitä alkurakastumisen huumaa pidemmälle? 

Mutta onhan sun kaltaisia naisia toki paljon. Sen takia Suomessa rakkaushuijauksiakin tapahtuu enimmäkseen naisille. Kun otetaan se ihana heppuhei joka on niin hyvä sängyssäkin ja muutenkin söpö. Sitten otetaan sille lainoja kun se ei itse saa mistään lainaa ja lopulta ollaan uliseva yksinhuoltaja, joka makselee heppuhein lainoja seuraavat 20 vuotta ja elaritkin maksaa yhteiskunta kun heppuheilla ei ole mitään tuloja. Heppuhei on tässä vaiheessa jo löytänyt uuden elättäjänaisen, eikä pidä yhteyttä lapsiinsa. 

Herätkää naiset! Rahan ajattelemisessa ei ole mitään pahaa! Se on itsesuojelua. Omavaraisuutta.

Mun miehet on olleet lähinnä uovelkaisia tai hyväksikäyttäjiä. Ei oo rikkaat miehet käynyt aiemmin mielessä, mutta nyt kunasiaa asiaa miettii, niin kyllähän rikasta petturia mieluummin katselee kuin köyhää vastaavaa.

Itsehän en enää miestä huoli...