Mauttominta mitä olet kuullut jonkun sanovan?

Kaveri oli ostanut tekoturkiksen, hänellä on pieni koira. Toinen kaveri on kateellinen kaikille joilla varaa ostaa vähän hienompaa vaatetta ja muuta, ja tyhmänä kuvitteli että tuo kaverin tekoturkis on oikeaa turkista ja väläytti tälle katkeran kuuloisesti että; "Aiotko seuraavaksi tehdä tuosta sun piskistäs tuohon turkkiin sopivat kinttaat, haha?" Tosi törkeää. Ihan kuin se koirakin olisi tajunnut että hänen emäntäänsä solvataan kun meni surullisen näköiseksi päätään roikuttaen ja emäntänsä jalkojen päälle makoilemaan :(

"Ai te päätitte sitten olla tuollaisia kermaperseisiä lelliviä vanhempia kun hankitte VAIN YHDEN lapsen!"

:/

Lapsiahan ei muuten tuosta vaan hankita, niitä saadaan.

Tulin sairaalasta kohdunpoistosta syövän takia, ja sen sijaan että EX-anoppi olisi kysellyt vointiani niin alkoi kiukuttelemaan kovaan ääneen että kun HÄN olisi sentään halunnut lapsenlapsia ainoalta pojaltaan! Hänellä vaan jäänyt huomaamatta sellainenkin "pikkuseikka" että poikansa ei voinut sietää lapsia eli todennäköisesti lapsettomuus olisi ollut poikansa syytä eikä minun, jos en olisi sairastunut.

(onneksi ei ole tuota naispaholaista tarvinnut enää tuon välikohtauksen jälkeen nähdä, ja poikansakin on exä nykyään ja minulla on uusi mies)

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 21:02"]

Oma äitini kuoli ja surin/suren toisinaan edelleenkin paljon. Perinnön saadessa ystäväni tokaisi "kumoa minunkin äiti kuolisi, että saisin paljon perintöä". Niimpä niin, se sattui. Jostain kumman syystä ei ole enään kaveri..

[/quote]

Minun isä kuoli niin jo seuraavana päivänä tuttava kysyi ensimmäisenä että paljonko rahaa sulle irtosi, ja samaan hengenvetoon että pitäisikö meidän mennä ostelemaan jotain kivaa! Ei esittänyt osanottoja vaan setelinkuvat vilisivät selvästi vaan hänen silmissään. Kuulin myöhemmin että hän oli selittänyt muille tuttaville että pitäisikö kaivaa jostain minun isäni verotiedot jossa näkyy omaisuus niin voisi päätellä jotain että mitä minä saan koska minä en ole kertonut hänelle näin olennaista seikkaa! Helvetti, minun perheeni rahat hänelle yhtään kuulu! Muu perheeni ei edes tunne tätä ihmistä!

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 21:02"][quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 20:49"]

Kerroin lapsettomuudestani kaverille, joka oli juuri synnyttänyt hänen mukaansa "vahinko"- vauvan. Pitelin nyyttiä sylissäni ja ihastelin vauvelin piikuisia sormia ääneen kun kaveri " susta kyllä näkee että luonto on valinnut oikein kenestä on äidiksi". Vähin äänin lähdin kotiin kyyneleet silmissä. Kummasteli kuulemma vielä viime vuonna yhteisille tutuille miksi en enää ole yhteyksissä.

[/quote]

Musta hän sanoi sinulle kohteliaisuuden koska tiesi että olet halunnut vauvaa. Ehkä hieman tökerösti mutta kuitenkin hyvää tarkoittaen
[/quote]
Siis jos tuo on totta niin olisiko kyse ollut ironiasta? Eli tarkoitettu päinvastaista. Taikka on voitu kuullakkin väärin.

Saavuin sukulaiskekkereille peplum-helmaisessa topissa, jota sukulaiset ihastelivat. Äiti taputti mahaa ja kysyi (helmasta), että "vai onko se tätä varten?"... Vitsihän se oli, mutta jälkikäteen olen miettinyt, että aika paljon meidänkin sukukekkereillä tollasia kommentteja satelee. Olen ihan normaalipainoinen, mutta monesti ukki vitsailee kahvipöydässä minulle ja muille naispuolisille kakkujen ja muiden lihottavuudesta jne. 

Myös vanhapiika-kommentit ovat yleisiä, seurusteli tai ei. Kai sitä pitäisi olla jo naimisissa ja lapsia, mutta itselläni ei 25-vuotiaana ole noista asioista mitään stressiä.

Ystävä oli alaikäinen ja seurusteli erittäin halutun mutta pettämiseen taipuvaisen muutamaa vuotta vanhemman pojan kanssa, ja tuli tälle raskaaksi. Teki abortin, ja kertoi asiasta ensin naapurissa asuvalle ystävälleen joka oli kännissä mennyt levittämään juttua pitkin kaupunkia ja discoa, ja kun ystäväni meni kaupungille eräänä perjantai-iltana niin tyttöjengi (jonka jäsenet yrittäneet itse iskeä itselleen kyseistä poikaa, tuloksetta) oli vastassa "Aborttimurhaajahuoraa!" huutaen, niin että koko kortteli ja tori kaikui! :-( Kuulin tuosta itse ensimmäistä kertaa tuolloin ja kysyin häneltä että mitä paskaa valetta nuo on nyt keksineet, jolloin hän kertoi minulle asiasta. Häntä hävetti niin ettei kyennyt ulos kotoaan moneen viikkoon.

Kun näitä lukee niin sitä istuu ihan pöyristyneenä tässä suu auki, että miten suomalaiset voi olla noin saakelin tylyjä, töksäytellä suustaan mitä sattuu, ja olla kamalan agressiivisia verbaalisesti, väkivaltaisuuden lisäksi! Ei ihme että suomalaisilla on heikot itsetunnot, voidaan huonosti, tehdään itsemurhia jne. jos tuollaista joutuu kuunnella!

Minusta tuntuu siltä että keski-ikäiset naiset on pahimpia tuossa töksäyttelyssä, sellainen katkeroitunut 50+ ikäluokka!

114 jatkaa: olen siis suomalainen nainen itsekin ja täytyy sanoa noiden ilkeiden ja päätä aukovien ihmisten puolesta että hävettää olla suomalainen.

Jenkeissä näistä tämänkin ketjun ulkonäkökommenteista olisi saanut aikaan pitkän listan ulkonäkörasismisyytteitä ja syytteen nostajat eli uhrit olisivat tienanneet ihan mukavasti korvausrahoja niiden kommenttien huutajilta :D Siksi Jenkeissä esim. koulussa kukaan ei uskalla käyttää kenestäkään sanaa "lihava", koska voi tulla kalliiksi ja oppilas voidaan erottaa koulusta määräajaksi.

Mentiin mieheni kanssa kyläilemään miehen kaverin ja hänen perheensä luokse. Minä odotin esikoistamme ja vatsa pullotti jo isosti. Isäntä tervehti minua: "No, mitä tiineeks pantu?" Ihan tuli mukava fiilinki heti kättelyssä :(

Kolmannen poikamme ristiäisissä äitini tokaisi kaikkien kuullen: "Seuraavaksi tähän sukuun odotetaan sitten TYTTÖJÄ!"

Työpaikallamme ollut TET-harjoittelija sai paniikkikohtauksen. Saatoin hänet takahuoneeseen ja yritin lohduttaa. Lähdin hakemaan hänelle vettä kun pahin oli ohi, ja juuri silloin kauempaa katsellut seniori-ikäinen kollega pyyhälsi siihen naureskelemaan teinin laiskuudelle. Kun tyttö tuijotti lattiaa ja yritti hengitellä rauhassa, niin arvostelu sen kuin yltyi. "Ennen vanhaan lapsetkin uskalsivat katsoa silmiin" tms.

Menin siihen väliin järkyttyneenä kertomaan arvon mummulle harjoittelijan ahdistuksesta, johon hän totesi sen olevan henkistä laiskuutta.

On todella säälittävää mainostaa omaa seksielämää. Etenkin jos harrastaa ties mitä tupla- ja triplapenetraatioita.

Samassa ruokapöydässä, kun olin saanut kerrottua, että omia lapsia ei saada ja adoptiokin oli vähäksi aikaa poissuljettu vaihtoehto, "rakas" sisareni sanoi, että "meille syntyy viides silloin ja silloin"

että silleen.....

Olen pitänyt huolta ystävästäni monia vuosia pitkäaikaisen masennuksen takia, ollut tukena, ja sietänyt todella typeriä temppuja, maksanut hänen aiheuttamiaan sotkuja ja pitänyt mölyt mahassa, kun hän kertoi poikaystävälleni rakastavansa tätä. Vuosien ystävyyssuhde kuitenkin muuttui kun kerroin hänelle pahasta paniikkihäiriöstä, jonka takia jouduin sairaslomalle kuukaudeksi. Siihen itkuisen kertomukseni päälle kaverini tokaisi; no, ei toi ole mitään verrattuna siihen mitä mä olen käynyt läpi, hae huomiota joltain muulta. 

Uskomattomin lause jonka voi kuulla ihmiseltä jolle on ollut olkapäänä kahdeksan vuotta, kuunnellut kaiken, jättänyt omat erot ja ongelmat aina kertomatta, jotta ei kuormittaisi ystävää, tai veisi häneltä mahdollisuutta olla meistä se jolla menee huonommin. hitsi silloin harmitti.

Olimme työpaikan virkistysmatkalla ulkomailla, ja yksi työkaverimme loukkasi itsensä niin pahasti, että joutui sairaalaan. Emme tienneet mitään hänen voinnistaan kielimuurin takia, edes sitä oliko hän elossa vai ei. Matkaohjelman mukaisesti kävimme matkamuistomyymälässä, jossa oli jonkinlaisia keramiikkaruukkuja. Yksi työkaverini nosti ruukun käteensä ja sanoi: Tuodaankohan J. tällaisessa takaisin Suomeen?

Pidän mauttomana kaikkea vartalonarvostelua, onko se sitten omaa tai toisten. Joillakin ihmisillä on tapana vaivihkaa lisätä jonkun vartalonpiirre miltei joka väliin, kuten "No on se Tiina, niin se joka on sellainen vähän tukeva.." tai "Se on se pankinjohtajan rouva, sellainen ruikkulaiha..." Useasti jotkut katsovat suoraan päästä jalkoihin nenän edessä tavattaessa, toki kyllähän jokainen toisten vartaloita katsoo, muttei metrin päässä kohteessa. Olen alkanut jo näpäyttään, ettei ole kohteliasta arvostella toisten vartaloita, ainakaan ääneen.

Olin pienenä aika pyöreä. Olin varmaan noin 6-vuotias ja olimme vaarin syntymäpäivillä, ja vaarin sisko katsoi minua ja siskoani ja tokaisi "tuo toinen on ihan normaali, mutta tuo toinen on kyllä tosi lihava." Se tuntui kyllä epävarmasta juniorista aika pahalta. 

Kun hoitoalan henkilö nauroi perheväkivaltaa.