Korona ei ole "pikku flunssa" vaan myös aivosairaus, joka syö aivokudosta

Eli ikuiset rajoitukset vaan päälle? Sitäkö tällä pedataan?

Voi, saattaa, ehkä, kenties, mahdollisesti... jne. loputtomiin.

Jaa, että aivotkin syö... Joillakin tutkijoilla ainakin...

Kyllä huomaa tän palstan aloituksien tasosta

Linkki puuttui

Covid-19 aiheuttaa monia hermostollisia oireita, joista maku- ja hajuaistin vajaus on yleisin. Tauti voi aiheuttaa myös esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöitä ja keskushermoston sairauksia. Covidiin on liitetty myös aivotulehdusta, epileptisiä kohtauksia, ääreishermoston sairauksia ja lihassairauksia. Myös pitkäkestoiseen covidiin liittyy monia hermostollisia oireita. 

Nykyään ymmärretäänkin yhä paremmin, ettei covid-19 ole pelkästään hengitystieinfektio, vaan mitä suurimmassa määrin myös aivosairaus. 

Turun yliopiston neurologian emeritusprofessori, ylilääkäri Risto O. Roine on seurannut covid-19-taudin aivovaikutuksista käytyä keskustelua ja tutkimusta tiiviisti, vaikka hän ei itse teekään koronatutkimusta. 

– Tutkijat havahtuivat covid-19-taudin aivovaikutuksiin heti keväällä 2020 empiiristen havaintojen myötä. Samalla, kun taudin ja veritukosten yhteys alkoi ilmetä, huomattiin vaikutuksen ulottuvan myös aivojen verenkiertoon. Samalla tautia opittiin hoitamaan paremmin ja verenohennuslääkkeet otettiin laajasti käyttöön. Tällä hetkellä lääkitys annetaan myös lieväoireisille, joilla on kohonnut veritulppariski. Veren hyytyminen onkin covidin tärkein yksittäinen menehtymisiä aiheuttava oire, taustoittaa Roine.

Virukset vaikuttavat aivoihin monin tavoin

Koronavirus ei suinkaan ole ainoa virus, joka vaikuttaa aivoihin. Esimerkiksi herpesvirus voi aiheuttaa vaikeaa aivokuumetta, ja rabies tuhoaa aivot ja johtaa kuolemaan ilman ajoissa aloitettua vasta-ainehoitoa ja rokotuksia. SARS-CoV2-virus vaikuttaa aivoihin kolmen eri mekanismin välityksellä. 

Virus voi tunkeutua suoraan keskushermostoon hajukäämien ja nenänielun kautta, mikä aiheuttaa myös covid-19-tautiin liittyvää haju- ja makuaistin heikkenemistä. Tällainen vaikutusmekanismi on pystytty myös kuvantamaan aivokuvantamisen keinoin.

– Koronavirus pystyy läpäisemään myös aivoja suojaavan veri-aivoesteen ja tarttumaan aivosoluihin, muun muassa hermosoluihin ja astrosyytteihin eli tukisoluihin. Virus pystyy piikkiproteiinillaan tunkeutumaan sellaisten solujen sisään, joilla on virukseen sopiva, myös hermosolujen ja astrosyyttien pinnalla esiintyvä, ACE-2-reseptoriproteiini. Aivokudoksesta on kuitenkin harvoin löydetty virusta, joten suora keskushermostoon tunkeutuminen vaikuttaisi covidin yhteydessä harvinaiselta, Roine kertoo.

Toinen virusten vaikutustapa on infektion jälkeinen immuunivälitteinen komplikaatio, joka voi aiheuttaa aivotulehdusta tai monihermotulehdusta. SARS-CoV2-virus voi vaikuttaa hermostoon myös veren hyytymisen ja keuhkojen toiminnan häiriöiden kautta. Tällöin tauti voi aiheuttaa tukoksia aivoissa. 

– Muilla tunnetuilla viruksilla ei ole käsittääkseni vastaavaa veren hyytymistä edistävää vaikutusta. Covidissa aivojen ja hermoston osuus muutenkin ylikorostuu, Roine sanoo. 

Neurologiset oireet ovat suhteellisen yleisiä

Niin sanotun neurocovidin eli covid-19-tautiin liittyvän hermostollisen oireilun yleisyys on vaihdellut sairaala-aineistossa 20–60 prosentin välillä. Kaikkein suurimmassa, vastikään julkaistussa 236 000 potilaan aineistossa eloonjääneistä varmistetuista covid-19-potilaista kolmasosa sai puolen vuoden kuluessa uuden neurologisen tai psykiatrisen diagnoosin. Yhteys ei liittynyt pelkästään vakavaan taudinmuotoon. 

Vouhotukset taas uusille kierroksille?? Tämähän kilpailee jo sen maailmanlopun kanssa joka vihreiden mielestä on edessä heti huomenna.

Vierailija kirjoitti:

Covid-19 aiheuttaa monia hermostollisia oireita, joista maku- ja hajuaistin vajaus on yleisin. Tauti voi aiheuttaa myös esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöitä ja keskushermoston sairauksia. Covidiin on liitetty myös aivotulehdusta, epileptisiä kohtauksia, ääreishermoston sairauksia ja lihassairauksia. Myös pitkäkestoiseen covidiin liittyy monia hermostollisia oireita. 

Nykyään ymmärretäänkin yhä paremmin, ettei covid-19 ole pelkästään hengitystieinfektio, vaan mitä suurimmassa määrin myös aivosairaus. 

Turun yliopiston neurologian emeritusprofessori, ylilääkäri Risto O. Roine on seurannut covid-19-taudin aivovaikutuksista käytyä keskustelua ja tutkimusta tiiviisti, vaikka hän ei itse teekään koronatutkimusta. 

– Tutkijat havahtuivat covid-19-taudin aivovaikutuksiin heti keväällä 2020 empiiristen havaintojen myötä. Samalla, kun taudin ja veritukosten yhteys alkoi ilmetä, huomattiin vaikutuksen ulottuvan myös aivojen verenkiertoon. Samalla tautia opittiin hoitamaan paremmin ja verenohennuslääkkeet otettiin laajasti käyttöön. Tällä hetkellä lääkitys annetaan myös lieväoireisille, joilla on kohonnut veritulppariski. Veren hyytyminen onkin covidin tärkein yksittäinen menehtymisiä aiheuttava oire, taustoittaa Roine.

Virukset vaikuttavat aivoihin monin tavoin

Koronavirus ei suinkaan ole ainoa virus, joka vaikuttaa aivoihin. Esimerkiksi herpesvirus voi aiheuttaa vaikeaa aivokuumetta, ja rabies tuhoaa aivot ja johtaa kuolemaan ilman ajoissa aloitettua vasta-ainehoitoa ja rokotuksia. SARS-CoV2-virus vaikuttaa aivoihin kolmen eri mekanismin välityksellä. 

Virus voi tunkeutua suoraan keskushermostoon hajukäämien ja nenänielun kautta, mikä aiheuttaa myös covid-19-tautiin liittyvää haju- ja makuaistin heikkenemistä. Tällainen vaikutusmekanismi on pystytty myös kuvantamaan aivokuvantamisen keinoin.

– Koronavirus pystyy läpäisemään myös aivoja suojaavan veri-aivoesteen ja tarttumaan aivosoluihin, muun muassa hermosoluihin ja astrosyytteihin eli tukisoluihin. Virus pystyy piikkiproteiinillaan tunkeutumaan sellaisten solujen sisään, joilla on virukseen sopiva, myös hermosolujen ja astrosyyttien pinnalla esiintyvä, ACE-2-reseptoriproteiini. Aivokudoksesta on kuitenkin harvoin löydetty virusta, joten suora keskushermostoon tunkeutuminen vaikuttaisi covidin yhteydessä harvinaiselta, Roine kertoo.

Toinen virusten vaikutustapa on infektion jälkeinen immuunivälitteinen komplikaatio, joka voi aiheuttaa aivotulehdusta tai monihermotulehdusta. SARS-CoV2-virus voi vaikuttaa hermostoon myös veren hyytymisen ja keuhkojen toiminnan häiriöiden kautta. Tällöin tauti voi aiheuttaa tukoksia aivoissa. 

– Muilla tunnetuilla viruksilla ei ole käsittääkseni vastaavaa veren hyytymistä edistävää vaikutusta. Covidissa aivojen ja hermoston osuus muutenkin ylikorostuu, Roine sanoo. 

Neurologiset oireet ovat suhteellisen yleisiä

Niin sanotun neurocovidin eli covid-19-tautiin liittyvän hermostollisen oireilun yleisyys on vaihdellut sairaala-aineistossa 20–60 prosentin välillä. Kaikkein suurimmassa, vastikään julkaistussa 236 000 potilaan aineistossa eloonjääneistä varmistetuista covid-19-potilaista kolmasosa sai puolen vuoden kuluessa uuden neurologisen tai psykiatrisen diagnoosin. Yhteys ei liittynyt pelkästään vakavaan taudinmuotoon. 

 

Hajuaistin menetys = Koronavirus iski makuhermoihin.

Ei se mitään kudosta ”syö”, vaan se aiheuttaa minikokoisia aivoveritulppia, jotka tappaa aivosoluja. Samalla lailla kuin se aiheuttaa veritulppia muuallakin kehossa. Eikä tämä mikäön uusi tieto ole. Sekään ei ole uusi tieto, että aivosoluja ei tule enää uusia, joten vika ei korjaannu. Uusi tieto on se, että vauriot ovat tosiaan monilla niin suuria, että aivot eivät pysty uudelleenreitittämääntimintojaan, elikiertämään puutteita.

Pitkittyneen covidin neurologisia oireita ovat esimerkiksi päänsärky, muutokset haju- ja makuaistissa, uupumus ja väsymys. Niihin linkittyvät tiiviisti erilaiset psyykkiset oireet, kuten ahdistus, masennus, sekavuus ja unettomuus. Myös covidin myötä heikentyvä kognitiivinen kyvykkyys on huolestuttava oire.

Viruksilla tiedetään olevan myös yhteyksiä neurodegeneratiivisiin eli hermostoa rappeuttaviin sairauksiin. 

– Esimerkiksi espanjantaudin myötä miljoonat sairastuivat Parkinsonin tautiin. Myös covidin yhteydestä dementiaan on juuri saatu ensimmäisiä viitteitä, mutta jatkotutkimuksia tarvitaan vielä. Oma lukunsa on covidin vaikutus muistisairauksiin aivoverenkierron häiriöiden välityksellä, Roine summaa. 

Covid-19-infektion mahdollisista vaikutuksista neurodegeneratiivisten sairauksien esiintyvyyteen saadaan todennäköisesti tietää tarkemmin vasta vuosien tai vuosikymmenien päästä.

Covidin aiheuttama veritulppa on tuhansia kertoja todennäköisempi kuin rokotuksen aiheuttama

 Aivolaskimotukos taas on erittäin vakava tila, joka voi johtaa kuolemaan ja vaatii aina erittäin vaativaa hoitoa.

Koronapandemialla on vaikutusta myös mielenterveyteen

 On myös muistettava, että somaattiset ja psykologiset mekanismit on vaikea erottaa toisistaan. 

Covid on itsessään pelottava ja ahdistava sairaus. Ja myös pitkittyneet oireet aiheuttavat ahdistusta. Myös sosiaalisen eristyneisyyden tiedetään olevan haitallinen aivoterveydelle, ja se on myös muistisairauden riskitekijä.

– Vaikka covid-19 on hengenvaarallinen todennäköisimmin ikääntyneille ja riskiryhmiin kuuluville, neurologiset oireet voivat koskettaa ketä tahansa, emmekä vielä tiedä, kuka saa voimakkaammat oireet. Neurologisten oireiden saaminen onkin huomattavasti todennäköisempää kuin menehtyminen, ja esimerkiksi Ruotsista on raportoitu pitkittynyttä covidia myös lapsilla. Pitkäaikaisen toimintakyvyn heikkenemisen riski voi olla 10-kertainen menehtymisen riskiin verrattuna, Roine muistuttaa.

Harva pitkittynyttä covidia sairastava pystyy palaamaan nopeasti työelämään. Roine uskoo, että pitkittyneestä covidista voi muodostua migreenin veroinen tilapäistä työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus. 

– Jos ajatellaan, että pitkittynyt covid kohtaa yhtä kymmenestä sairastuneesta tai että joka kolmas saa covidin jälkeen uuden psykiatrisen tai neurologisen diagnoosin, kysymys voi työ- ja toimintakyvyn heikkenemisen ja tuottavuuden laskun myötä olla merkittävästä kansanterveydellisestä ongelmasta, Roine sanoo. 

Pitkittynyttä covidia hoidetaan oireenmukaisesti. Potilaat hyötyvät todennäköisesti kokonaisvaltaisesta tuesta, levosta ja aktiivisuuden vähittäisestä lisäämisestä. Osa potilaista tarvinnee kuitenkin pitkäaikaisia palveluita, ja tiettävästi ainakin HUSissa ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on tähän liittyen tehty suunnitelmia, mutta pitkittyneistä oireista kärsiville ei ole vielä avattu omaa poliklinikkaa. 

– Kaiken kaikkiaan voidaan jo sanoa, että SARS-CoV2 on aggressiivinen virus. Ja harva virus aiheuttaa yhtä laajaa oireiden kirjoa. Neurologisine ja psykiatrisine oireineen covid-19 on nähtävä uutena vakavasti aivoterveyttä uhkaavana sairautena, Roine summaa.  

Teksti: Tilda Junko

Lukekaa oikeasti uudet tutkimustulokset ja hakekaa kiireesti rokote. Siinä kohtaa kun aisteissa alkaa olla muutosta on virus jo aivokudoksessa. Mitä se aiheuttaa myöhemmin jyllätessään salakavalasti elimistössä, sen aika vasta näyttää.

Miksi osa kieltää selvät tutkimustulokset? Mikä tarve on vähätellä esimerkiksi sitä puolueetonta tutkimustulosta että JOKA KOLMAS KORONAAN SAIRASTUNUT SAIRASTUU NEUROLOGISESTI JA/TAI PSYYKKISESTI. Hajuaistin menetys on neurologinen eli hermostollinen oire ja kertoo, että virus on saastuttanut hermosolut.

Deltavariantti ei aiheuta neurologisia oireita. Rauhoittukaa.

Höpön höpöä toi kirjoitus. Korona nimen omaan flunssa. Se jää tänne pallolle ja aika ajoin aktivoituu. Turhaa vouhotusta ja hysteriaa Koronan ympärillä liikkuu. Suhtaudu siihen kuin mihin tahansa flunssaan ja nenä kuumeeseen. Ei koronalla stressaamisella saa muuta kuin päänsärkyä.

Vierailija kirjoitti:

Deltavariantti ei aiheuta neurologisia oireita. Rauhoittukaa.

Missä näin lukee? Deltavariantti on alfaakin vaarallisempi:

Koronaviruksen deltavariantti aiheuttaa vakavampaa tautia rokottamattomille kuin alphavariantti, uutisoi yhdysvaltalainen Los Angeles Times Brittien terveysviranomaisten tekemään tutkimukseen perustuen.

Niillä briteillä, jotka eivät olleet huhti-toukokuussa ottaneet rokotetta ja joihin deltavariantti tarttui, oli noin kaksinkertainen riski joutua sairaalahoitoon verrattuna ei-rokotettuihin alfavariantin saaneisiin. Lisäksi deltavariantin saaneiden riski joutua tehohoitoon oli suurempi kuin alfavariantin saaneilla.

Iltalehdessä oli juttu suomalaisesta naisesta, joka ei voi enää syödä tai juoda yhtään mitään koska kaikki maistuu ja haisee mädälle. Hänelläkin oli ollut lievä korona.

Koronaahan nyt on tutkittu todella perusteellisesti eri puolilta. Onko kukaan koskaan keksinyt tutkia, kuinka paljon muut flunssat/influenssat vaikuttavat aivoihin? En yllättyisi, jos nekin jollain tasolla söisivät hieman aivoja. Tuleehan niistäkin joskus kovia väsymyksiä, uupumuksia, aivosumuja yms.

Long covidia pelätään kovasti, mutta onhan aina ollut ihan yleistä, että flunssasta tai influenssasta jää pitkäksi aikaa päälle jokin oire, väsymys, lihasheikkous tai maku/hajuaistin menetys. Eihän se ole mitään uutta ja ennennäkemätöntä.

Minullakin oli kerran muutama vuosi sitten flunssan jälkeen makuaisti ja hajuaisti ihan täysin poissa kokonaisen kuukauden. Johan se alkoi pelottaa, onko tämä pysyvää.

Vierailija kirjoitti:

Höpön höpöä toi kirjoitus. Korona nimen omaan flunssa. Se jää tänne pallolle ja aika ajoin aktivoituu. Turhaa vouhotusta ja hysteriaa Koronan ympärillä liikkuu. Suhtaudu siihen kuin mihin tahansa flunssaan ja nenä kuumeeseen. Ei koronalla stressaamisella saa muuta kuin päänsärkyä.

Flunssa on ylempien hengoitysteiden sairaus. Korona on monielinsairaus eli sairastuttaa myös aivokudoksen, jonne tavalliset flunssavirukset eivät pääse veriaivoesteen vuoksi.

No jos se aivokudosta syö, niin sittenhän AP:llä ei ole mitään hätää.

Mutta mitä ap nyt haluaa viestiä? Pelotella ihmiset ottamaan rokotteet? Sehän on viranomaisten tehtävä

Vai taas jotain etäkouluvinkumista? Tiukennettuja rajoituksia rokotetuillekin?

Mikä on tän jatkuvan kauhistelun perimmäinen tarkoitus?

Minä tiedän kaksi ihmistä joilla on hajuaisti lähtenyt pysyvästi joskus sairastetun flunssan vuoksi. Hajuaisti on ollut jo vuosia pois. Onko heilläkin nyt sitten aivosairaus? Vai onko se vain silloin jos korona vie sen?