Lue keskustelun säännöt.
Aloitin minimalisti-elämän ja tajusin elämäni olevan tosi tyhjää ilman materiaa
11.09.2021 |
Aina hehkutetaan, että minimalisteilla on aikaa keskittyä siihen, mikä on olennaista. No, mulla ei taida olla mitään "olennaista" johon keskittyä. Ei mitään suuria urasuunnitelmia, haaveita, intohimoisia harrastuksia tms. Nyt tuntuu, että elämäni on huonolla tavalla tyhjää. Onko vertaistukea, kohtalotovereita? Miten olette ratkoneet asiaa, oletteko vaan kokeilleet esim. uusia harrastuksia löytääksenne sen oman jutun, johon keskittyä materian ostelun sijaan?
Kommentit (47)
Omassa elämässäni oli vähän samanlainen vaihe, että hain itseäni ja mikä on tärkeää. Ja oikeastaan se on aina hyvä kysymys. Vähitellen aloin rakentaa sitä kokeilemalla kaikenlaista kiinnostavaa, eri liikuntamuotoja, opiskelua, tutustuin uusiin ihmisiin ja olen opetellut käyttäytymään paremmin toisia kohtaan. Nyt koen, että oon saanut elämältä aivan valtavasti ja oon kaikesta tosi kiitollinen. Asiat on kullekin henkilökohtaisia, mitä pitää tärkeänä, ja olen aktiivisesti etsinyt niitä asioita ja ihmisiä elämääni. Oon hirveän ahne elämälle, haluan koko ajan oppia lisää, rakastan myös tehdä töitä. Ja olenkin kokeillut vaikka minkälaisia töitä ihan pelkästä kiinnostuksesta, tutkintoja tehnyt samalla monta. Käytän rahat mielekkäisiin asioihin, jotka ei ole tällä hetkellä asuntolaina tai materia. Hinta on se et olen rahallisesti köyhä, mut elämä tosi mielekästä ja täynnä rakkautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi avain itsensä löytämiseen on ollut paluu lapsuuteen; mistä haaveilin silloin? Mitä olisin halunnut harrastaa mutta en voinut? Tai mitä harrastin innolla, mutta en enää, voiko sitä kokeilla uudelleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi aloitit? Mikä aiemmassa elämässä tuntui sellaiselta, että piti tulla muutos? Minimalismikin voi olla vain sellainen hurahdus joka itsessään tuo hetkeksi sisältöä elämään ja taas haluaa jotain uutta
Koska halusin kodistani siistimmän, harmonisemman ja helpommin siivottavan. Lisäksi halusin vähentää turhaa kulutusta paitsi taloudellisista myös ekologisista syistä. Ja toki innostuin muutenkin minimalismista ideologiana, kuten moni muukin.
Ap
Minusta on semmoinenkin kuin essentialismi missä keskitytään olennaiseen. Yksinkertaistetaan.
Minimalismista voi myös tulla orjuuttavaa ainakin jos se kääntyy saituudeksi. Suhteellisuudentaju on hyvä säilyttää näissä siivoustalkoissa mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin siivoaminen käy helpommaksi
Se on kieltämättä se hyvä puoli. Mutta sitten se käy entistä nopeammin ja jää enemmän aikaa - mille? Se tässä se kriisi on. Huomaan nyt kuinka kulutuskeskeistä elämäni on aiemmin ollut.
Ap
Joutenolo, tekemättömyys, mindfulness ja tylsyys ovat vain hyväksi. Tutkimuksen mukaan kun ihmisellä on tylsää se lisää ihmisen luovuttaa ja auttaa kasvamaan ihmisenä. Aina ei ole pakko tehdä mitään vaan kaiken kiireen ja hälinän keskellä on hyvä levähtää ja ihan vain olla.
Epäluovilla ihmisillä on tylsää. En ole sellainen joka väkertäisi puuhaisi ja harrastasi paljoakaan kun lukeminen on intohimo. Toinen kävely. Mieli täyttyy aina jollain. Keski ikäisenä elämästä tekee kiehtovaa jo muistaminen: ai tuommoisia reittejä olen kulkenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä olen minimalistitubettajia seurannut niin tuntuu, että kaikki harrastavat joogaa, kirjojen lukemista ja vaellusta. Miksi minimalisteilla on niin suppeat nuo kiinnostuksen kohteet? Tuntuu, että ollakseni true minimalist täytyisi myös kokeilla juuri noita lajeja.
Ap
Nii. Se on muotia nyt. Seuraavaksi siirrytään taas maksimalismiin ja säästetään kaikki vanhat narunpätkät ja kengännauhat, ettei tarvitse ostaa mitään jos ei ole pakko.
Itse asiassa tuo maksimalismiksi kuvaamasi ajattelutapa on juurikin minimalismin ydin. Huvittavaa sinällään, että luulit sen olevan minimalismin vastakohta, ettei EI osteta mitään turhaa. Näinhän ei ole vaan minimalistit nimenomaan pykivät vähentämään ostelua. Maksimalismia olisi osaa kaikki mahdollinen ja mahdotonkin, jotta saataisiin maksimoitua tavaran määrä.
Hmm. Itse asiassa taisin tarkoittaa vähän sinne päin, mielestäni. Nyt on muoti-ilmiö päästä eroon kaikesta "turhasta", ja kaikesta jota voisi tarvita joskus tulevaisuudessa. Monelle on tärkeintä, ettei ole yhtään mitään ylimääräistä - en nyt itsekään ajattele, että pitäisi kerätä tavaravuoria ympärilleen.
Uskoisin (ja toivoisin), että kehitys kulkee mieluummin siihen suuntaan, että harkitaan mitä ostetaan, ostetaan kestävää ja korjataan vanhaa silloin kun se on mahdollista. Harkitaan myös kerran hankitusta tavarasta luopumista vähän pidempään, ettei tarvitse ostaa uutta vastaavaa kohta tai vaikka viiden vuoden kuluttua.
Itse ajattelin pitää kaapissa ja käytössä myös ne ylimääräiset akryylineuleet niin kauan kuin niissä henki pihisee, ja kutoa pikku hiljaa tilalle villapaitoja.
En ihan heti olisi ostamassa kaupasta esim. kolmella sadalla uutta neuletta. Mitä tahansa ekologista myydään järjettömillä katteilla, koska se on muotia. Esimerkiksi ne yhden koon vaatteet, jotka "sopii" kaikille.
Neulominen on muuten hyvä ja tarpeellinen harrastus, suosittelen lämpimästi. Ostaa kyllä tarvii puikot ja langat, jos ei ennestään ole.
Tää minimalismihan on tavallaan ehkä myös vasta-ajatus menneille sukupolville, jotka maaduttivat autotalleissaan kaiken parittomista kengistä lumppuihin asti.
En kannata hurmokseen asti menevää ääriajattelua tässäkään, oli suunta mikä vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnistat itsessäsi sen levottomuuden, jota helpottaaksesi olet aiemmin shoppaillut ja sisustanut.
Nyt on aika tutustua siihen, mistä se levottomuus nousee ja mitä se sinulle kertoo.
Suurin osa ihmisistä täyttää elämänsä erilaisilla asioilla, että ei tarvitse kohdata omaa sisintään. Monilla ne ovat juurikin tätä kaikkien pinnalla olevien trendien seuraamista. Minimalismi ei kuulu joukkoon, vaikka niin voit ajatellakin. Oikeista syistä tehtynä se auttaa sinua tulemaan sinuksi ja keskittymään niihin oikeasti itselle tärkeisiin asioihin.
Olet juuri nyt oikeassa paikassa. Älä siis ryhdy nyt sinkoilemaan epämääräisten asioiden perään ja suorittamaan taas. Istut alas tai lähdet kävelemään yksin hiljaisuudessa. Ei mitään harhautuksia kuten musiikkia tai kavereita mukaan. Annat kaikkien ajatusten tulla ja tutustut itseesi.
Huomaa mitä kaikkea olet elämässäsi tehnyt vain vältelläksesi tätä hetkeä. Kyllästytkin vähän ja huomaat miten tympääntynyt olet välillä itseesi. Sitten huomaat, että ei sinun tarvitse olla sitä mitä olet tähän asti ollut. Voit olla tästä eteenpäin se mitä ikinä haluat olla. Siis todella haluat, älä tyydy matkimaan muita.
Jos haluat istua tänään vesisateessa metsässä kuuntelemassa linnun laulua ja syömässä tikkareita, niin tee se.
Vaikeinta tässä elämässä on oppia kuuntelemaan itseään ja niitä todellisia toiveitaan. Se ei kuitenkaan estä sinua etsimästä ja kokeilemasta kaikkea mahdollista mitä haluat kokeilla. Jos ei kolahda, niin päästä irti ja jatka matkaa. Älä juutu enää mihinkään missä et ole mukana täydestä sydämestäsi.
Nyt on uuden elämäsi ensimmäinen päivä. Kaikki on mahdollista.
Joutenolo, tekemättömyys, mindfulness ja tylsyys ovat vain hyväksi. Tutkimuksen mukaan kun ihmisellä on tylsää se lisää ihmisen luovuttaa ja auttaa kasvamaan ihmisenä. Aina ei ole pakko tehdä mitään vaan kaiken kiireen ja hälinän keskellä on hyvä levähtää ja ihan vain olla.