Opiskelusta
Joka vuosi sama hehkutus ylioppilaista. Aina tuntuu pahalta, kun itsellä on ollut niin vaikeaa. Muutin omilleni 16-vuotiaana. Opiskelin ammattikoulussa ja kävin töissä iltaisin. Piti huolehtia vuokranmaksusta ja muista menoista. Ylioppilaita hehkutetaan Mikä on opiskellessa, kun kaikki tulee kuin Manulle illallinen. Toki olen minäkin myöhemmin opiskellut ylioppilaaksi ja on muutama ammattitutkintokin. Tiedän muitakin kaltaisiani.
Kommentit (11)
Tulin pyörtymispisteessä kotiin, kun oli niin nälkä eikä eikä iltatienestit riittäneet ruokaan. Pitihän se arvata, että täällä ei helppoheikeillä riitä ymmärrystä.
Vierailija kirjoitti:
Tulin pyörtymispisteessä kotiin, kun oli niin nälkä eikä eikä iltatienestit riittäneet ruokaan. Pitihän se arvata, että täällä ei helppoheikeillä riitä ymmärrystä.
Mä en vaan tajua että miksi sulle tulee paha mieli siitä että joku on opiskellut? Itse valitsit mennä ensin amikseen. En mäkään helpolla päässyt, lukihäiriö. Lukioni kesti 4 vuotta ja lainalla sen kustansin. Ylpeä silti olen itsestäni, etkä sä sitä saa vietyä pois.
Mulla on ylioppilastutkinto, yliopistotutkinto ja nyt nelikymppisenä opiskelen työn ohella toista, kun nykyinen työ ei näytä olevan kovin turvallisella pohjalla.
Ei ole ollut helppoa, äitini oli lukioaikani on-off suljetulla, samat ongelmat on siirtyneet / periytyneet meille lapsille, ja yksi sisaruksistani teki itsemurhan. Vielä sinnittelen, kun ei ole sellainen luonne kuitenkaan että antaisin periksi.
Ihmisten elämä näyttää monesti ulospäin helpommalta mitä se on. Ei kannata olla katkera, kun ei voi koskaan tietää millaisen ongelmien kanssa joku muu joutuu kamppailemaan.
Ei se ole niiden lasten (ylioppilaiden) vika, jos heillä on ollut parempi perhe kuin sinulla tai eivät ole halunneet lähteä opiskelemaan muualle ja asumaan yksin. Viittasin siis tuohon lauseeseen "mikäs se on ollessa..."
Ei heillä ole ollut parempi perhe kuin minulla, enkä ole halunnut muuttaa 16 v yksin. Totuus kuitenkin on, että helpompi on opiskella, kun on joku huolta pitämässä. Huom. olin 16 v, täysi lapsi.
Hienosti olet pärjännyt. Minkä sille voi, jos ei ole ollut helppoa, kyllä se vaikuttaa koko elämään.
En missään kohtaa kirjoittanut, että jonkun opiskelusta tulee paha mieli. Enkä ole ottamassa keneltäkään mitään pois. Kannattaisi sisäistää lukemansa. Sitä tarkoitin, että se ammattikoululainen on saattanut tehdä suuremman työn opiskelunsa eteen.
AP
Mistä päättelet, että joillakin on parempi perhe, kuin aloittajalla. Pääsin ripille samassa kirkossa, missä isäni siunattiin kahden viikon kuluttua. En ollut 15 v täyttänyt vielä. Äidilleni jäi seitsemän alaikäistä lasta, joista viisi vielä kotona. Kaikilla ei myöskään ole koulut nurkan takana, vaan on pakko lähteä kauemmaksi.
AP
Kerrohan, miten ylioppilaille kaikki tulee "kuin manulle illallinen"?
Eiköhän suurin osa asu vanhempiensa luona ja saavat kotoa vielä ruuankin. On tietysti poikkeuksiakin. Tiedän, että aikuisenakin voi opiskella, kuten itsekin. Se on tietenkin eri asia.
No miksi on paha mieli, jos itsekkin olet ylioppilas?