Onko työnhaku oikeasti tällaista nykyään? (Sis linkki). Alan itkemään jos on!
Jäin yllättäen työttömäksi kun työpaikkani (siis firma) myytiin ja uusi omistaja saneerasi pois tietyt avainroolit (halutessaan miehittää ne omilla henkilöillään). Sain toki 6kk ”kädenpuristuksen” mutta siitä huolimatta olen nyt työtön ja etsinyt jo 3kk tuloksetta työtä.
Osaamiseni on hyvää (taloushallinto), on päällikkötason kokemusta, esimieskokemusta yli 15v, CV on aukoton.
Mutta. Mulla on hankala tilanne sillä asun kaupungissa jossa mulla ei ole mitään verkostoa. Joudun asumaan tässä ainakin muutaman vuoden, lähiomaisen hoivan takia.
Kun luin tämän työnhaku-opstuksen niin aloin melkein itkeä. Oikeastiko se on tällaista nykyään? Pitää kommentoida kaikkea twitterissa, tehdä myyvät webbisivut itsestään, tunkea joka kissanrisistiäiseen verkottuakseen? Artikkeli oli jotenkin niin ilkeästi kirjoitettu että tunnen itseni epäkelvoksi muumioksi (olen 44v).
Tässä tää linkki
https://www.ukko.fi/yrittajyyskoulu/tyonhaku-nailla-ohjeilla-saat-unelm…
Onko enää KETÄÄN joka olisi saanut työn ilman suhteita ja ihan perinteisellä hakemuksella?
Kommentit (468)
Kannattaa kouluttautua sellaiselle alalle, jossa on aina töitä tarjolla ja tarvetta työntekijöille. Itse olen ammatissa, jossa ei ole käytännössä vaaraa joutua työttömäksi ja eläkkeelle asti riittää töitä, iän takia ei työntekijöitä syrjitä. Eläkkeeltäkin moni tekee vielä keikkaa jos huvittaa.
Kylmän bisnesmaailman lihamyllyyn en kyllä lähtisi suurin surminkaan, enkä suosittelisi lapsillenikaan mitään sellaista alaa, jossa pitää koko ajan olla markkinoimassa itseään ja verkostoitumassa ihan vain oman hyödyn vuoksi sekä työntämässä koko ajan jalkaa oven väliin jonnekin. Kamalan stressaavalta ja uuvuttavalta kuulostaa tuollainen työelämä.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kouluttautua sellaiselle alalle, jossa on aina töitä tarjolla ja tarvetta työntekijöille. Itse olen ammatissa, jossa ei ole käytännössä vaaraa joutua työttömäksi ja eläkkeelle asti riittää töitä, iän takia ei työntekijöitä syrjitä. Eläkkeeltäkin moni tekee vielä keikkaa jos huvittaa.
Kylmän bisnesmaailman lihamyllyyn en kyllä lähtisi suurin surminkaan, enkä suosittelisi lapsillenikaan mitään sellaista alaa, jossa pitää koko ajan olla markkinoimassa itseään ja verkostoitumassa ihan vain oman hyödyn vuoksi sekä työntämässä koko ajan jalkaa oven väliin jonnekin. Kamalan stressaavalta ja uuvuttavalta kuulostaa tuollainen työelämä.
Valitettavasti juuri ne työllistävät alat (sote-sektori) on juuri sellainen, mille ei pidä lähteä työllisyys ainoana motivaattorina.
Ei myöskään voi tietää miten työmarkkinat kehittyvät. Kukaan ei olisi parikymmentä vuotta sitten arvannut, että esim. kääntäjiä ei enää käytetä, vaikka tarvetta olisi edelleen. Piti myös iskeä työvoimapula kaikille mahdollisille aloille, kun suuret ikäluokat jäivät eläkkeelle. Ei iskenyt. Edes opettajana ei enää työllisty.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kouluttautua sellaiselle alalle, jossa on aina töitä tarjolla ja tarvetta työntekijöille. Itse olen ammatissa, jossa ei ole käytännössä vaaraa joutua työttömäksi ja eläkkeelle asti riittää töitä, iän takia ei työntekijöitä syrjitä. Eläkkeeltäkin moni tekee vielä keikkaa jos huvittaa.
Kylmän bisnesmaailman lihamyllyyn en kyllä lähtisi suurin surminkaan, enkä suosittelisi lapsillenikaan mitään sellaista alaa, jossa pitää koko ajan olla markkinoimassa itseään ja verkostoitumassa ihan vain oman hyödyn vuoksi sekä työntämässä koko ajan jalkaa oven väliin jonnekin. Kamalan stressaavalta ja uuvuttavalta kuulostaa tuollainen työelämä.
Kaupan alalla on kuulemma työvoimapula, itellä 17kk vanha merkonomin tutkinto ja töihin en ole päässyt. Ensiksi laitat hakemuksen, sen jälkeen teet itestä 5-10 videota ja sitten vielä kasvotusten haastattelu olettaen et pääset täysin sairaasta alkukarsinnasta läpi. Ja kaikki tuo saatanan vaiva jonkun haisevan 5-15h/vko työsuhteen takia. En yhtään ihmettele sitä minkä takia on kokoajan kaupan alan työpaikkoja auki, merkonomiksi ei todellakaan kannata kouluttautua, maailman turhin tutkinto. Miettikää kuinka työnhakijan into laantuu siinä kun laitat vaikka 100 paikkaan hakemuksen, jokaseen teet 5-10 videota, parhaillaan teet siis 500 videota. Mä en edes jaksa enää teeskennellä videoissa iloista koska se on kaikki täysin turhaa. Nyt mun pitää sitten odottaa viel semmonen 8v et mun merkonomin tutkinto vanhenee, sen jälkeen pääsen opiskelemaan uuden tutkinnon työmarkkinatuella. Lainaa en ole ottamassa, piste! Voin mielelläni olla seuraavan 8v työttömänä, sitten tulis täyteen 21v työttömyyttä.
Siis 1000 videota parhaimmillaan, sori tuli ajatuskatkos päässä.
monet firmat käyttää rekryfirmoja joissa on nuoria tyyppejä ja ne kohkaa somepresentaatiosta, employer brändäyksestä, some presensistä, videoista, kotisivuista jne ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain viimeksi töitä 2010. Töihin en enää koskaan mene vaikka pakotettaisiin.
Et voikaan mennä mihinkään töihin. Koska kukaan ei enää huoli sinua töihin.
Ammattitaitosi on vanhentunut totaalisesti. Olet myös pahasti syrjäytynyt työelämästä yleensä, olet sivussa säännöllisestä päiväjärjestyksestä, suunnitelmalliselta elämältä ja sopeutumaton toimimaan muiden ihmisten kanssa tiimissä tai yleensäkään.
Näin se käy kaikille, jotka ovat pitkäään työttömänä. Lopulta rupeavat pelkäämään sitä, että joku heidät vielä sattuisi töihin ottamaan, kun eivät enää osaa olla eikä elää muiden ihmisten kanssa, helpossakaan työssä.
Tässäpä se toinen mysteeri! Haetaan kokenutta työntekijää, vaatimukset ja eduksi katsottavat ominaisuudet (vaikkapa johtotason kokemus) ovat sellaisia, että puhutaan yleensä vähintään 10-20 vuoden työkokemuksesta alalla. Osa vaadittavista tehtävistä ja kokemuksesta (vaikkapa se perustason 'suorittavan työn' osaaminen) on siis sellaisia, joissa 'hyvä' hakija on toiminut viimeksi 10 vuotta sitten. Samaan aikaan kuitenkin vuoden työttömyysjakso tai 3 vuotta lapsen kanssa kotona on hirvittävä aukko cv:ssä, työtekijä on armotta pudonnut kehityksen junasta eikä enää varmastikaan ole tehtäviensä tasalla.
10-20 vuotta vanha kokemus perustason työtehtävästä X on siis asia, jota arvostetaan ja nimenomaisesti haetaan! Samaan aikaan vuosi poissa työelämästä on armottomasti tiputtanut hakijan kärryiltä ja hänen osaamisensa on vanhentunutta ja kelvotonta. On se kumma, että vuosi esim. työttömänä vanhentaa ammattitaidon täysin, mutta 10 vuotta pääasialliselta sisällöltään aivan erilaisissa tehtävissä ei.
Maailma on päälaellaan.
Nyt työnhakijat hyppivät ties minkälaisiin koloihin ja nöyryyttävät itseään vain, jotta mahdollisesti pääsisivät tekemään töitä ja samalla rahaa tälle työnantajalle, kun juuri työnantajien pitäisi kilpailla työnhakijoista ja tarjota näille yhä parempia etuja, jotta saavat heidät itselleen töihin.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kouluttautua sellaiselle alalle, jossa on aina töitä tarjolla ja tarvetta työntekijöille. Itse olen ammatissa, jossa ei ole käytännössä vaaraa joutua työttömäksi ja eläkkeelle asti riittää töitä, iän takia ei työntekijöitä syrjitä. Eläkkeeltäkin moni tekee vielä keikkaa jos huvittaa.
Kylmän bisnesmaailman lihamyllyyn en kyllä lähtisi suurin surminkaan, enkä suosittelisi lapsillenikaan mitään sellaista alaa, jossa pitää koko ajan olla markkinoimassa itseään ja verkostoitumassa ihan vain oman hyödyn vuoksi sekä työntämässä koko ajan jalkaa oven väliin jonnekin. Kamalan stressaavalta ja uuvuttavalta kuulostaa tuollainen työelämä.
Voisikin vielä kouluttautua, mutta kun ensimmäinen tutkinto on 90-luvun alkupuolelta ja ikää 55+. Tein täydentävän tutkinnon viime vuonna, mutta kokonaan uudelle alalle ei enää ole aikaa hankkiutua. Näillä näkyminen olen työikäni viimeiset viisitoista vuotta työttömänä. Ei näytä hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kouluttautua sellaiselle alalle, jossa on aina töitä tarjolla ja tarvetta työntekijöille. Itse olen ammatissa, jossa ei ole käytännössä vaaraa joutua työttömäksi ja eläkkeelle asti riittää töitä, iän takia ei työntekijöitä syrjitä. Eläkkeeltäkin moni tekee vielä keikkaa jos huvittaa.
Kylmän bisnesmaailman lihamyllyyn en kyllä lähtisi suurin surminkaan, enkä suosittelisi lapsillenikaan mitään sellaista alaa, jossa pitää koko ajan olla markkinoimassa itseään ja verkostoitumassa ihan vain oman hyödyn vuoksi sekä työntämässä koko ajan jalkaa oven väliin jonnekin. Kamalan stressaavalta ja uuvuttavalta kuulostaa tuollainen työelämä.
Valitettavasti juuri ne työllistävät alat (sote-sektori) on juuri sellainen, mille ei pidä lähteä työllisyys ainoana motivaattorina.
Ei myöskään voi tietää miten työmarkkinat kehittyvät. Kukaan ei olisi parikymmentä vuotta sitten arvannut, että esim. kääntäjiä ei enää käytetä, vaikka tarvetta olisi edelleen. Piti myös iskeä työvoimapula kaikille mahdollisille aloille, kun suuret ikäluokat jäivät eläkkeelle. Ei iskenyt. Edes opettajana ei enää työllisty.
Olisihan se ihanne jos kaikki tekisivät vain ihannetyötään mutta sitten täällä vasta sote-työntekijäpula olisi jos vain näitä ihanneammatteinaan pitävät niitä tekisivät.
Tässä yksi työllistymisvinkki. Olet ehkä markkinointia opiskellut, osaat myydä ja laskuttaa. Etsi joku tuote ulkomailta joka voisi myydä suomessa. Alat maahantuojaksi, myyt tuotetta, panet firman pystyyn. Kotona naputtelet tilauksia ja lähetät laskut perässä.
Vierailija kirjoitti:
Tässä yksi työllistymisvinkki. Olet ehkä markkinointia opiskellut, osaat myydä ja laskuttaa. Etsi joku tuote ulkomailta joka voisi myydä suomessa. Alat maahantuojaksi, myyt tuotetta, panet firman pystyyn. Kotona naputtelet tilauksia ja lähetät laskut perässä.
Ja toinenkin vinkki: valitset oikeat lottonumerot tai pätevän raha-arvan ja hoidat sillä tavalla loppuelämäsi kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kouluttautua sellaiselle alalle, jossa on aina töitä tarjolla ja tarvetta työntekijöille. Itse olen ammatissa, jossa ei ole käytännössä vaaraa joutua työttömäksi ja eläkkeelle asti riittää töitä, iän takia ei työntekijöitä syrjitä. Eläkkeeltäkin moni tekee vielä keikkaa jos huvittaa.
Kylmän bisnesmaailman lihamyllyyn en kyllä lähtisi suurin surminkaan, enkä suosittelisi lapsillenikaan mitään sellaista alaa, jossa pitää koko ajan olla markkinoimassa itseään ja verkostoitumassa ihan vain oman hyödyn vuoksi sekä työntämässä koko ajan jalkaa oven väliin jonnekin. Kamalan stressaavalta ja uuvuttavalta kuulostaa tuollainen työelämä.
Millä alalla olet, ja mitä teet työksesi?
LinkedInistä.
Mitä jos on tehnyt vain kaikenlaisia "sekatöitä". Pätkää ja määräaikaista eri yrityksissä. Laitatteko "ne parhaimmat" sinne näkyviin? Vai lyöttekö koko ansioluettelon? Mitä jos työ ei ole mitään "hienoa ja erikoista ja tärkeää" vaan vaikka rakennussiivousta? Tai ala-asteikäisille vedettyä kokkikoulua?
Katselin "parempien ihmisten" hienoja profiileita. Oli "väsymätöntä tiimipelaajaa, joka etsii uusia haasteita HR- puolella" jne.
Oikea uraihmisten tyrkytyspalvelu.
Rekrykonsultit tekee rekrytoinneista vaikeita ja pitkiä prosesseja, koska mitä kauemmin siinä kestää, sitä enemmän he saa rahaa.
Vieläpä jos ei löydetä ketään sopivaa ja prosessi joudutaan aloittamaan alusta. Taas lisää rahaa sisään.
Heidän tarkoituksensa ei ole saada ihmisiä työpaikkoihin, vaan tehdä voittoa.
Kannattaa muuttaa pienelle paikkakunnalle, hakeutua sopiviin piireihin ja työtä löytyy, pätevyys ja kokemus sivuseikkoja!
Suurehko osa "avoimista" työpaikoista ei ole aidosti avoimia, vaan niihin on jo katsottuna sopiva henkilö organisaation sisältä. Ilmoitus avoimesta työpaikasta julkaistaan vain siksi että ollaan noudatettu firman rekrytointiin liittyviä sääntöjä ja/tai lakeja.
Toinen syy miksi ilmoituksia avoimista työpaikoista julkaistaan vaikka paikkaan ei varsinaisesti haeta ketään, on eräänlainen kalastelu. Josko siihen ilmoitukseen sittenkin nappaisi kiinni joku huippuosaaja joita ei pallolla tallaa kuin muutama.
Lisäksi luodaan yrityksestä kuvaa dynaamisena organisaationa jossa on "pöhinää päällä" kun on jatkuvasti paikkoja auki.
Mitä tulee niihin aidosti avoimena oleviin paikkoihin, ne täytetään 80%:sesti palkkaamalla joku jota omissa verkostoissa on suositeltu.
Paljon onnea työnhakuun kaikille, sitä nimittäin tarvitaan.
Liisa 40v työskentelee vaativissa asiantuntijatehtävissä ja vapaa-aika menee lasten harrastuksissa, omissa harrastuksissa, kodin sisustamisessa, pihan laitossa ym. touhuissa. Liisa ei ehdi etsimään/hakemaan muita työpaikkoja kun on niin kiireinen joka suuntaan. Mutta kas, yks kaks firma päättää lopettaa Liisan ja monen muun tehtävän, Liisa voi hakea talon sisällä olevia paikkoja joista on kilpailemassa myös muita joiden tehtävät loppuu organisaatio muutoksessa, vastassa on monta innokasta, perheetöntä ja nuorempaa kollegaa. Liisa ei löydä paikkaa talon sisältä ....
Vierailija kirjoitti:
Miten olet voinut tehdä työtäsi ilman yhtään tuttuja? Et ole töissäsi siis ollut yhteydessä yhteenkään asiakkaaseen tai yhteistyökumppaniin?
Ainoa some josta on oikeasti hyötyä työnhaussa on LinkedIn. Siellä verkostaudutaan em sidosryhmien kanssa, ja esim apn olisi nyt helppo etsiä paikkakunnalla asuvia saman alan ihmisiä jotka ovat esim yhden yhteyden päässä. "Välihenkilöä" voisi sitten pyytää esittelemään heidät toisilleen.
Jos ei ole vuosien myötä edes tullut mieleen että tällaisissa töissä on tärkeää olla jonkinlainen verkosto varalla, on se tosiaan työttömyyden iskiessä vähän myöhäistä. Toki voi kokeilla, ja yrittää lisätä verkostoonsa vanhoja tuttuja ja toivoa että he vielä tunnistavat.
Sanotaan vielä että viimeiset kolme työpaikkaa olen saanut puhtaasti LinkedInin kautta, mutta en henkilökohtaisilla suhteilla vaan ihan avoimesti verkostautumalla saman alan toimijoiden kanssa joita en entuudestaan tunne. Vaatii viitseliäisyyttä mutta ei todellakaan mitään pellevideoita tai twitterin käyttöä.
Tosiaan ap:lla nuo tuttavat on eri paikkakunnalla. Pystyisitkö sinä työllistymään yhtä hyvin Kuopioon, Vaasaan ja Keuruulle?
Vierailija kirjoitti:
Suurehko osa "avoimista" työpaikoista ei ole aidosti avoimia, vaan niihin on jo katsottuna sopiva henkilö organisaation sisältä. Ilmoitus avoimesta työpaikasta julkaistaan vain siksi että ollaan noudatettu firman rekrytointiin liittyviä sääntöjä ja/tai lakeja.
Toinen syy miksi ilmoituksia avoimista työpaikoista julkaistaan vaikka paikkaan ei varsinaisesti haeta ketään, on eräänlainen kalastelu. Josko siihen ilmoitukseen sittenkin nappaisi kiinni joku huippuosaaja joita ei pallolla tallaa kuin muutama.
Lisäksi luodaan yrityksestä kuvaa dynaamisena organisaationa jossa on "pöhinää päällä" kun on jatkuvasti paikkoja auki.Mitä tulee niihin aidosti avoimena oleviin paikkoihin, ne täytetään 80%:sesti palkkaamalla joku jota omissa verkostoissa on suositeltu.
Paljon onnea työnhakuun kaikille, sitä nimittäin tarvitaan.
Tämäpä nimenomaan. Siinä on sitten kiva tehdä taustatyöt ja pakertaa työhakemusta iltatunneilla. Täytyyhän se tehdä huippuhyvin siltä varalta, että kerrankin paikka olisi aidosti haussa. Mutta eipä tälläkään kertaa kuulunut mitään...
Sepä se!